FiLRC: Aiesopimus

Tämän aiesopimuksen allekirjoittajat ilmaisevat tahtonsa muodostaa alempana kuvattu Suomen kieliresurssikonsortio ja sitoutua omasta puolestaan konsortion päämääriin ja tavoitteisiin.

Jäsenet

Konsortioon kuuluvat seuraavat jäsenet, mutta konsortio on avoin ja voi ottaa uusia jäseniä, jotka sitoutuvat tämän sopimuksen tavoitteisiin ja menettelyihin.

• Helsingin yliopisto
• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
• CSC – Tieteen tietotekniikan keskus
• Joensuun yliopisto
• Oulun yliopisto
• Tampereen yliopisto
• Jyväskylän yliopisto
• Turun yliopisto
• TKK (liittymässä)
• Vaasan yliopisto (liittymässä)
• Åbo Akademi (liittymässä)

Organisaatio

• Konsortiolla on johtoryhmä, johon kukin konsortion osapuoli nimeää oman varsinaisen edustajansa ja tälle varahenkilön.
• Johtoryhmä voi täydentää itseään määräaikaisilla lisäjäsenillä, joita voidaan kutsua muistakin organisaatioista.
• Johtoryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka toimii johtoryhmän koollekutsujana. Johtoryhmä voi nimetä itselleen esim. sihteerin, varapuheenjohtajan ja muita toimihenkilöitä tarpeen mukaan.
• Erityisiä hankkeita varten johtoryhmä voi nimetä yhden (tai useamman) jäsenen edustamaan koko konsortiota.

Tausta

• Kieliresursseihin kuuluvat mm. tekstiaineistot, puheen muodossa olevat aineistot sekä multimodaaliset aineistot, joissa useampia medioita yhdistetään, ja edelleen ns. puupankit, jotka sisältävät kieliopillisesti ja rakenteen puolesta merkattuja aineistoja, sekä erityisesti myös ne ohjelmat, työkalut ja esim. kieliteknologiset menetelmät, joilla kieliaineistoja käsitellään ja hyödynnetään.
• Kieliresursseja on koottu ja niiden käyttämiseksi tarvittavia ohjelmia on kehitetty 1990-luvun jälkipuolelta lähtien CSC:n Kielipankkiin. Näitä sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa 1970-luvulta alkaen koottuja aineistoja on käytetty ja käytetään valtakunnallisesti sekä tutkimuksen tarpeisiin että jossakin määrin myös tekijänoikeuden sallimiin kaupallisiin tarkoituksiin esim. kieliteknologisten tuotteiden kehittämiseksi.
• EU:n piirissä on ruvettu luomaan laajoja tutkimuksen infrastruktuureja eurooppalaisen tutkimuksen kilpailukyvyn takaamiseksi. Niiden suunnittelua varten on perustettu riippumaton neuvoa-antava elin ESFRI (European Strategic Forum for Research Infrastructure), joka julkaisi lokakuussa 2006 ensimmäisen eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartan. Yksi 34:stä jatkovalmisteluun valitusta tutkimusinfrastruktuureista on CLARIN-niminen laajoja kieliaineistoja ja niiden hyödyntämistä koskeva hanke.
• OPM:n vuoden 2006 asettama tutkimusinfrastruktuurit-työryhmä, joka valmistelee kansallista tutkimusinfrastruktuuritiekarttaa, on käsitellyt ESFRIn tiekartassa mainitut ehdotukset ja päättänyt, että Suomi pyrkii koordinoivaan rooliin kolmessa hankkeessa, joista yksi on CLARIN.

Päämäärät ja tavoitteet

• Osapuolet haluavat edistää kieliresurssien saamista tutkimuksen ja muiden tarvitsijoiden yhteiseen ja mahdollisimman vapaaseen käyttöön kansallisesti ja kansainvälisesti.
• Osapuolet haluavat kehittää mahdollisimman avoimen ympäristön, jonne kielimateriaalit sijoitetaan siten, että ne ovat mahdollisimman laajalti ja helposti käytettävissä CSC:n Kielipankissa ja/tai Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen aineistopalvelussa aineistojen laadun ja tarjottavien palveluiden mukaan.
• Osapuolet haluavat edistää eurooppalaisen infrastruktuurin muodostumista kieliresurssien vastavuoroisen kansainvälisen yhteiskäytön toteuttamiseksi sekä kieliresurssien käytön edellyttämien korkealaatuisten palveluiden kehittämiseksi.

Tämä aiesopimus allekirjoitetaan erikseen kieliresurssikonsortion kunkin osapuolen toimesta ja yksi kopio näistä erikseen allekirjoitetuista aiesopimuksista säilytetään Helsingin yliopistossa, ja allekirjoitetut sopimukset yhdessä muodostavat koko aiesopimuksen.

Paikka, päiväys: _______________ _/_ 20__

Organisaatio: _______________

Allekirjoitus: _______________

Nimen selvennys ja asema: _______________

Liite 1: Kieliresurssikonsortion jäsenten omat panostukset

Konsortion osapuolet suuntaavat kieliresurssien (aineistot, ohjelmistot, jne.) kehittämiseen jo nykyisellään huomattavia panostuksia. Panostuksen tasoa kuvaavat seuraavat henkilötyömääräarviot:

• Helsingin yliopisto (Yleisen kielitieteen laitos, Slavistiikan ja baltologian laitos, Englannin kielen laitos, Pohjoismaisen filologian laitos, Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos, Tietojenkäsittelytieteen laitos): 18 htkk/v
• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: 18 htkk/v
• CSC – Tieteen tietotekniikan keskus: 8 htkk/v
• Joensuun yliopisto (Vieraitten kielten ja kääntämisen oppiaineryhmä, Tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitos): 6 htkk/v
• Oulun yliopisto (Englannin kielen laitos, Sähkö- ja informaatiotekniikan laitos): 6 htkk/v
• Tampereen yliopisto (Informaatiotutkimuksen laitos, Tietojenkäsittelytieteiden laitos): 6 htkk/v

Yhteensä 60 htkk/v