Tekijänoikeus

Tälle sivulle kootaan tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja ohjeita.

Kysymyksiä ja vastauksia AV-aineistojen tekijänoikeuksista

Linkkien takaa löytyvillä videoilla FIN-CLARINin tutkimusjohtaja Krister Lindén haastattelee lakimies Pekka Heikkistä, joka vastaa kääntämisen tutkielmaseminaarin opiskelijoiden ja opettajien esittämiin kysymyksiin.

Johdanto 1/2: Mitä tarkoittaa tekijänoikeus?

Määritelmä. Suhde muihin aineettomiin oikeuksiin. Tekijännokeudella on taloudellinen ja moraalinen puoli. Mitä seuraa luvatta käyttämisestä?

Johdanto 2/2: Miten tekijänoikeus eroaa tietosuojasta? Millä periaatteella tietosuojan alaista materiaalia voi kerätä?

Käyttörajoituksista yleensä. Tekijänoikeus on omaperäisyyden suoja. Tietosuoja suojaa henkilöihin liittyviä tietoja.

Henkilötiedot tutkimustarkoitukseen vaativat joko suostumuksen tai yleisen edun mukaista tieteellistä tutkimusta, jonka tunnusmerkit ovat mm. vastuullinen tutkija ja tutkimussuunnitelma.

Kysymys 1: Julkisuuden henkilöiden twiitit tutkimusaineistona

”Minkälaisia tekijänoikeuksia liittyy julkishallinnon, viranomaisten tai poliitikkojen Twitter-tileiltä lähetettyjen twiittien käyttöön osana tutkimusaineistoa. Jos tutkii maisterintutkielmassa tietyllä periodilla tapahtunutta viranomaisviestintää ja sen välittymistä kansalaisille:saako käyttää esimerkiksi Aluehallintovirasto AVIn twiittejä aineistossa vapaasti vai tuleeko minun kysyä niiden käytöstä lupa, entä julkisten henkilöiden, esimerkiksi poliitikkojen twiittejä?”

Riittävän pitkä Twiitti voi olla suojattu, mutta viranomaisten lausumat ovat tekijänoikeudesta vapaa. Rajatapus on siinä, onko twiitti viranomaisena annettu vai henkilökohtainen.

Sitaattioikeus antaa mahdollisuuden siteerata hyvän tavan mukaisesti tarvittavassa laajuudessa. Myös esim. maalauksia voi käyttää sitaatteina, jos voidaan vedota siihen, että se on tarpeen tutkimuksen näkökulmasta.

Henkilökohtainen kopio voi ottaa ilman lupaa siitä, mihin on laillinen pääsy tutkimusvaiheessa ja myös kaveripiirin käyttöä varten, mutta sitä ei voi saattaa saataville siitä eteenpäin, joten tämä voi olla ongelma siinä vaiheessa, kun kerätyn aineiston haluaisi jakaa muiden kanssa.

Kysymys 2: Elokuvien tekijänoikeudet

”Liittyen elokuvien tekijänoikeuksiin, mikäli haluaa käyttää elokuvan ruutukaappauksia gradussa, lukeutuvatko nämä opetukseen ja koulutukseen kuuluviksi materiaaleiksi (eli onko ok liittää tutkielmaan), vai tuleeko hankkia lisenssi elokuvan ulkomaiselta/suomalaiselta tuottajayhtiöltä tms., jos kyseessä on amerikkalainen animaatio?”

Kuvasitaattisäännös koskee myös elokuvan ruutukaappauksia, kuten edellisessä vastauksessa mainittiin.

Kysymys 3: Kuvakaappaukset peleistä

”Jos tutkii videopelien tai elokuvan multimodaalista kerrontaa, voiko ottaa kuvakaappauksia pelistä ja sisällyttää ne graduuni? Mistä haen luvan?”

Myös tähän sopii kuvasitaattisäännös. Pelituottajilla ei ole omaa tekijänoikeusorganisaatiota, josta voisi hakea luvan keskitetysti, mutta jos haluaa pätkän elokuvasta, voi ottaa yhteyttä Audio Visual Finland -järjestöön.

Kysymys 4: Videopelien dialogit

”Jos tutkii videopelin dialogeja, saako gradun liitteenä olla kyseisen pelin dialogilista? Entä voiko tällainen liite olla osa gradua, jos gradu on julkinen? Voiko e-thesiksessä julkaistusta gradusta jättää  julkaisematta pelkästään mahdolliset tekijänoikeuden alaiset liitteet?”

Jos dialogilista tarkoittaa lista dialogeista, se ei ylitä teoskynnystä, vaikka yksittäisellä videopelin dialogilla on tekijänoikeus. Gradun voi toki jättää ilman liitteitä, mutta tässä voi tulla vastaan yliopston tieteellisen työn vaatimukset. Dialogia voisi kenties lainata tarpeellisessa laajuudessa itse gradussa ja kommentoida sitä mukaa kun se on tarpeen.

Kysymys 5: Otteet elokuvien tekstityksestä

”Jos tekee kontrastiivista tutkimusta tekstityksen konventioiden vastaanotosta, saako esittää otteen tekstitetystä elokuvasta koeyleisölle? Jos ei, miten voi toimia? Entä saako tehdä samaan elokuvaotteeseen omia tekstityksiä vastaanottoeroja tutkiessa? Voiko näitä esittää?”

Käännös on oma tekijänoikeutensa. Jos tehdään kokonaan uusi se on uuden kääntäjän. Jos tehdään vain pieni muunnos, syntyy yhteisteos, johon sekä uudella että alkuperäisellä kääntäjällä on oikeus.

Yleisön saatavaille saattamista riippuu siitä onko yleisö ennalta rajattu henkilöjoukko, jolloin jos tutkija kutsuu ennalta nimetyt n. 10 henkilöä katsomaan ja arvioimaan elokuvaa, tämä ei ole julkista esittämistä.

Käännöstekstitystä voi toki tutkia myös esim. CC-BY-lisensioiduilla YouTube-videoilla, jolloin aineisto on vapaasti kaikkien arvioitavana ja päätelmien tieteellinen arviointi onnistuu helpommin.

Kysymys 6: Elokuvan näyttäminen silmänliiketutkimuksen koehenkilöille

”Jos tekee silmänliiketutkimusta elokuvaotteesta, onko elokuvan esittäminen kymmenelle ihmiselle yksitellen ja erikseen julkinen esitys? Kun elokuvaan sitten projisoi koehenkilöiden silmänliikkeet ja tämän ”tutkimustuloksen” esittää esimerkiksi luokkahuoneessa, onko teosta muokattu? Saako niin ylipäätään tehdä?”

Kymmenelle henkilölle sen voinee esittää kuten edellisessä vastauksessa todettiin. Tällaiselle koeyleisölle voinee myös esittää tutkimustuloksen. Kun tulosta halutaan näyttää luokkahuoneessa, joutunee hankkimaan luvan, ellei ole käyttänyt esim. aikaisemmin mainittua CC-BY videota.

Kysymys 7: Tekijänoikeuslupien hakeminen: mitä ohjeita opiskelijoille?

”Onko Helsingin yliopistolla opiskelijoille olemassa valmista tekijänoikeusluvan hakemuspohjaa tai ylipäätään parhaita käytänteitä helpottamaan opiskelijoiden tutkimusprojektien etenemistä?”

Tekijänoikeudesta voi sopia melko vapaamuotoisesti. Siihen voi riittää jopa sähköpostiviesti oikeudenhaltijalta. Sopimukset ovat perinteisesti pitkä lähinnä sen takia, että halutaan varautua monenlaisiin ongelmatilanteisiin.

Kysymys 8: Kauanko kestää luvan hakeminen tutkimuskäyttöön?

”Kuinka pitkistä prosesseista on kysymys, kun haetaan teoksen käyttölupaa tutkimukseen?”

Yksttäinen käyttö yhteen tarkoitukseen onnistuu yleensä hyvin nopeasti eikä ole kovin kallista suoraan tekijänoikeusorganisaatiolta. Ison aineiston saaminen useampaan tarkoitukseen on taas haastavampi.

Kopiostolla on tekijänoikeuteen liittyen Kopiraittila https://kopiraittila.fi/, josta selviää monia perusasioita.

Kysymys 9: Elokuvan/videopelin tekijänoikeuksien haltijan selvittäminen

”Mistä löydän teoksen (elokuvan/videopelin ja näiden suomennosten) tekijänoikeuksien haltijan?”

Tuottajalla on aika laajasti tiedot hallussaan, mutta mitään yleistä rekisteriä ei ole olemassa tekijänoikeuden haltijoista.

Jos oikeudenhaltija ei perusteellisten etsintöjen jälkeen löydy ja siitä ilmoittaa EU:n teollisoikeuksien virastolle, teosta voi sen jälkeen käyttää ilman lupaa. Tällainen selvitys on kuitenkin melko isotöinen.

Kysymys 10: Kommenttien lainaaminen julkisesta Facebook-ryhmästä

”Saako julkisesta Facebook-ryhmästä lainata keskustelujen kommentteja tutkielmaan tai julkaistavaan artikkeliin ilman kirjoittajien lupaa? Jos saa, niin pitääkö kirjoittajien anonymiteettiä kuitenkin suojella? Entäpä Twitter tai Instagramin kaikille näkyvät julkaisut?”

Varsin lyhytkin teksti voi ylittää teoskynnyksen, mutta kommentit voidaan lainata hyvän tavan mukaisesti, kunhan mainitsee tekijän nimen. Jos tekijä puhuu muista, niistä on kuitenkin syytä käyttää pseudonymia.