Kuva: Mirjami Sipilä
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Atte Huhtala kertoo meille tutkimuksestaan, jossa hän tarkastelee merkityslähtöisesti itämerensuomen ja permiläiskielten kielioppia.
Olen suomen kielen maisteri Atte Huhtala. Työskentelen suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yhteisohjattuna väitöskirjatutkijana Turun ja Tarton yliopistoissa. Osallistun myös kahden tutkimusryhmän toimintaan: Tuomas Huumon johtamaan Suomen Akatemian rahoittamaan hankkeeseen Finnish relations: Changes in Finnish relational predicates from the 16th century to the present (FiRe) ja Karl Pajusalun johtamaan Viron tiedeneuvosto ETAGin rahoittamaan hankkeeseen From East to West: Typological shift in Estonian and the Southern Finnic languages against the background of Uralic (EstTyp).
Pääasiallinen tutkimusalani on merkityslähtöinen kieliopin tutkimus. Väitöstutkimukseni käsittelee itämerensuomen ja permiläiskielten approksimatiivista liikettä ilmaisevia kieliopillisia keinoja. Tutkimuksessani tarkastelen muun muassa suomen kielessä adverbeina ja postpositioina esiintyviä kieliopillisia sanoja luo ja tykö, jotka ilmaisevat jonkun tai jonkin läheisyyteen liikkumista, sekä kohdegrammeiksi kutsumiani kieliopillisia sanoja kohti ja päin. Suomen lisäksi tutkin ja vertailen vastaavantyyppisiä merkityksiä kuvaavien kielellisten elementtien käyttöä virossa sekä permiläisissä komin ja udmurtin kielissä. Muita minua kiinnostavia kielitieteen osa-alueita ovat suomen ja viron alueellinen variaatio, itämerensuomalaisten kielten vertaileva typologia, monitieteinen menneisyyden tutkimus ja uralilainen kielihistoria.
Kielipankki aineistoineen tuli minulle tutuksi jo suomen kielen perusopintojen aikana, jolloin osallistuin FIN-CLARINin järjestämälle korpuslingvistiikan johdantokurssille. Kandidaatintutkielmassani ja pro gradu -työssäni hyödynsin useita Kielipankin hallinnoimia aineistoja: Kansalliskirjaston sanoma- ja aikakauslehtikokoelman suomenkielistä osakorpusta, verkkokeskustelugenreä edustavaa Suomi24-korpusta sekä Lauseopin arkiston murrekorpusta. Opintojeni aikana työskentelin myös Satakuntalaisuus puheessa -projektissa, jonka lopputuloksena syntynyt Sapu-korpus julkaistiin hiljattain Kielipankissa.
Väitöstutkimukseni suomenkielinen aineisto on aiempien opinnäytteitteni tavoin kirjoitetun nykykielen osalta peräisin Kansalliskirjaston aikakauslehtikokoelmasta, murreaineisto puolestaan Lauseopin arkiston murrekorpuksesta, Digitaalisesta muoto-opin arkistosta sekä Suomen kielen näytteitä -kokoelmasta.
Kielipankin monipuoliset aineistot ovat tarjonneet ideoita myös lukuisiin pienempiin tutkimuksiin ja katsauksiin. Eräs esimerkki tästä on kevään 2025 Kielitieteen päivillä pitämäni esitelmä, jossa tarkastelin tykö-sanan käyttöä vanhassa kirjasuomessa Mikael Agricolan teosten morfosyntaktisen tietokannan pohjalta.
Huhtala, Atte 2023. Kohti, päin ja vasten. Kohdegrammien semantiikkaa itämerensuomessa. Pro gradu -tutkielma. Kieli- ja käännöstieteiden laitos, Turun yliopisto. Saatavilla: https://www.utupub.fi/handle/10024/174949
Kurki, Tommi, Huhtala, Atte, Koivunen, Tomi ja Mäkitalo, Nelli 2022. Satakuntalaisuus puheessa-korpus ja siitä tehtyjä synkretismihavaintoja. AFinLA-teema 14. s. 103–134. Toim. Lotta Aarikka, Katri Priiki ja Ilmari Ivaska. Saatavilla: https://doi.org/10.30660/afinla.111247
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
