Kuva: Mari Myllylä
Mari Myllylä kertoo meille tutkimuksestaan, joka liittyy ihmisen ajatteluun ja ajattelun virheisiin. Virheelliseen ajatteluun liittyviä tekijöitä voi tutkia etsimällä esimerkiksi verkkokeskusteluista erilaisia argumentaatiovirheitä, vääriä tulkintoja ja vinoumia.
Olen Mari Myllylä, koulutukseltani kognitiotieteilijä (FT). Työskentelen tällä hetkellä tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa Informaatioteknologian tiedekunnassa, Business Finlandin rahoittamassa HiFive-projektissa, jossa tutkitaan merkityksellisyyden kokemista uusia teknologioita hyödyntävässä teollisessa työssä. Olen työskennellyt aiemmin projektitutkijana mm. ETAIROS-hankkeessa, jossa tarkastelimme tekoälyn suunnittelun eettisiä periaatteita.
Tutkimukseni keskeinen aihe on ihmisen ajattelu ja ajattelun virheet sekä ihmis–teknologia-vuorovaikutus ja sen suunnittelu erilaisissa konteksteissa. Tällä hetkellä tutkimukseni koskee erityisesti ihmisen ajatteluun perustuvan älykkään teknologian suunnitteluosaamisen ja -menetelmien kehittämistä.
Ihmisen ajattelu ohjaa kaikkea ihmistoimintaa. Ihmisen ajatteluun liittyviä mielen prosesseja ja sisältöjä tutkimalla voidaan selvittää esimerkiksi sitä, millaisia käsityksiä, tietoa ja argumentteja ihmisillä on ilmastonmuutokseen, tehdastyöhön tai vaikkapa urbaaniin taiteeseen, kuten graffiteihin liittyen. Tutkimus auttaa paremmin ymmärtämään esimerkiksi ajattelun eroja erilaisten ihmisten välillä ja jonkin toiminnan taustalla olevan tiedon käsittelyä ja merkityksiä.
Erilaiset virheellisetkin käsitykset, mis- ja disinformaatio asioista, kuten ilmastonmuutoksesta, voivat levitä sosiaalisen median kautta hyvinkin laajalle ja vaikuttaa sosiaalisten ryhmien ajatteluun. Tämä muodostaa uudenlaisen yhteiskunnallisen riskin. Kerätessäni aineistoa ETAIROS-projektin tutkimustani varten huomasin, että useat sosiaalisen median alustat kuitenkin rajoittavat sisältöjensä saatavuutta voimakkaasti.
Kartoittaakseni sitä, mitä ja miten ihmiset ajattelevat ja kirjoittavat ilmastonmuutoksesta suomalaisen sosiaalisen median diskurssissa pystyin onneksi kuitenkin hyödyntämään Kielipankin Suomi24.fi -korpusta. Olin erityisen kiinnostunut kyseisen sosiaalisen median kommenteissa ilmenneistä erilaisista virheellisen ajattelun muodoista, jotka näkyivät esimerkiksi argumentaatiovirheinä ja väärinä tulkintoina, vinoumina, kuvitelmina, epätoteen tai puutteelliseen informaatioon pohjaavina väitteinä tai tiedon ja mielipiteiden sekoittamisena.
Vaikka sinänsä Suomi24.fi edustaa vain hyvin pientä osaa suomalaisten kaikesta sosiaalisen median kirjoittelusta, analysoidussa keskustelussa nousi esiin useita virheelliseen ajatteluun ja ilmastodenialismiin liittyviä keskeisiä tekijöitä. Näiden asioiden tutkiminen ei olisi ollut mahdollista ilman Kielipankin tarjoamaa aineistoa.
Myllylä, M., & Saariluoma, P. (2026). Erroneous thinking on climate change. Journal of Environmental Planning and Management, 69(2), 528-545. https://doi.org/10.1080/09640568.2024.2389158
Myllylä, M., Cañas Delgado, J. J., & Saariluoma, P. (2023). On Conspiracy Thought Models in Thinking Climate Change. European Journal of Sustainable Development, 12(3), Article 15. https://doi.org/10.14207/ejsd.2023.v12n3p15
Myllylä, M., & Saariluoma, P. (2022, 50). Ilmastokeskustelun vaaralliset harhakäsitykset. Kanava, (5), 12-17.
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
