7.3.2018

Kuukauden tutkija: Zsuzsi Máthé

Zsuzsi Máthé - kuva: Heather Shelley
Kuva: Heather Shelley

 

Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Oulun yliopistossa vieraileva jatko-opiskelija Zsuzsi Máthé kertoo tutkimuksestaan Kielipankin aineistolla Kansalliskirjaston sanoma- ja aikakauslehtikokoelman suomenkielinen osakorpus, Kielipankki-versio.

Kuka olet?

Olen Zsuzsi Máthé, unkarilainen vieraileva jatko-opiskelija. Tulen Transilvaniasta, olen opiskellut suomea siellä ja olen käynyt Suomessa jo monta kerta, mutta nyt päätin tulla ihan pohjoiseen, ja tutkia suomen kieltä Oulun yliopistossa. Teen tutkimusta täällä vuoden ensi joulukuuhun asti.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Olen tutkija kognitiivisen kielitieteen alalta. Tarkastelen ajanilmauksia semanttis-kognitiivisesti suomen-, unkarin- ja englanninkielisten korpusten avulla. Tutkimukseni koskee käsitteellistä metaforaa kognitiivisen metafora-teorian perusteella, tarkemmin sanoen sitä, miten aika esiintyy kielessä kielellisien metaforien kautta, jotka edellyttävät aistittavuutta, kuten liikennettä ja tuntemiskykyä. Hypoteesini mukaan se, miten ajasta puhutaan ja sen semanttinen prosodiikka voi esiintyä erilaisella tavalla unkarissa, englannissa ja suomessa.

Miten kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Käytän tutkimuksessani kolmea korpusta, joista yksi on Kielipankissa. Kielipankki tarjoaa tasapainoisen, suuren korpuksen jossa on monia lajityyppejä, kuten sanomalehtiä, aikakauslehtiä, kirjallisuutta, puhuttua kieltä sekä akateemista kieltä, joita tarvitsen tutkimuksessani. Tämä on ensimmäinen kerta, kun käytän suomalaista korpusta. Toistaiseksi olen tehnyt tutkimuksia käyttäen Kansalliskirjaston lehtikokoelman suomenkielisiä lehtiä 2000- ja 1990-luvuilta, sekä suomenkielistä Gutenberg-korpusta. Aion jatkaa tutkimusta Helsingin yliopiston suomenkielisen E-thesis-korpuksen avulla. Kielipankin korpusten avulla kognitiivisten ja lingvististen metaforien sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen analyysi on mahdollista. Käytin noodisanana sanaa ’aika’ ja sen finiittiverbi-kollokaatioita määrittääkseni kuviomaisessa kontekstissa käytettävien verbien raakataajuuden ja suhteellisen taajuuden. Vertaan tuloksia löytääkseni sekä käsitteellisiä että kielellisiä universaaleja ja variantteja  edellä mainituista kielistä.
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.

Kaikki toistaiseksi esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli on julkaistu myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.