
Sanna Nordlund kertoo meille tutkimuksestaan, joka liittyy suomalaiseen viittomakieleen. Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi agentin häivyttäminen, tilankäyttö ja referentiaalisuus. Annotoidut korpukset auttavat näiden ilmiöiden tutkimuksessa.
Olen Sanna Nordlund, väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa, Viittomakielen keskuksessa. Tutkin suomalaisen viittomakielen rakennetta aineistolähtöisesti. Työskentelen tällä hetkellä Suomen Kulttuurirahaston apurahalla, ja olen saanut aiemmin Koneen Säätiöltä monivuotisen apurahan. Työhistoriaani kuuluu muun muassa lehtorinsijaisuus (2023–2024) Humanistisessa ammattikorkeakoulussa viittomakielen tulkkikoulutuksessa sekä projektityö Korpus- ja SignWiki-hankkeessa Kuurojen Liitossa (2013–2015). Aiemmin olen työskennellyt myös viittomakielen tulkkina.
Viittomakielen tutkijana saan hyödyntää ja yhdistää yleisen kielitieteen opinnoissa sekä viittomakielen tulkin koulutuksessa ja työssä oppimiani asioita. Toimin myös toisena vastuuhenkilönä Langnet-verkoston Viittomakielet ja kuurojentutkimus -teemaryhmässä.
Tutkin väitöskirjassani agentin häivyttämistä, tilankäyttöä ja referentiaalisuutta suomalaisessa viittomakielessä. Ensimmäisessä, vuonna 2019 julkaistussa artikkelissani tutkin, millä eri tavoilla semanttinen rooli agentti voidaan häivyttää suomalaisessa viittomakielessä. Löysin useita eri tapoja, mutta en varsinaista morfologista passiivia.
Toisessa artikkelissani, joka julkaistiin kesällä 2026, analysoin viittojaan suuntautuvan osoituksen käyttöjä. Niitä onkin huomattava määrä sen lisäksi, että osoitus viittaa viittojaan. Kolmannen osatutkimukseni käsikirjoitus on työn alla. Siinä tutkin, millä tavalla tilaa ja viittojan kehoa käytetään niin sanottujen suunnattavien verbaalien modifioinnissa.
Korpuspohjainen tutkimukseni tuo uutta, kielen käyttöön pohjautuvaa tietoa rakenteista, joita ei ole tutkittu lainkaan tai on tutkittu lähinnä intuitioon perustuen, ja oikaisee eräitä kielenopetuksessa vallitsevia oletuksia.
Väitöskirjatutkimukseni aineisto on kasvanut pikkuhiljaa, sitä mukaa kun suomalaisen viittomakielen korpustyö on edennyt. Ensimmäinen artikkelini (2019) pohjautuu pro gradu -tutkimukseeni (Ala-Sippola 2012), jota tehdessäni vasta haaveilin suomalaisen viittomakielen korpuksesta. Aineistona oli noin 11,5 minuuttia Suomen viittomakielten kielipoliittisen ohjelman viittomakielisestä versiosta, joka myöhemmin annotoitiin ja julkaistiin Kielipankissa Kipo-korpuksena (2015). Kipo-korpus tuotettiin Kuurojen Liitossa Korpus- ja SignWiki-hankkeessa, jossa työskentelin vuosina 2013-2015. Siinä loimme ensimmäistä kertaa annotointikonventioita suomalaiselle viittomakielelle.
Toisessa artikkelissani (2026) aineistona on koko Kipo-korpus sekä vuonna 2019 julkaistusta Suomalaisen viittomakielen osakorpuksesta (CFINSL) kolme eri elisitaatiotehtävää kahdeksalta eri viittojalta, yhteensä 4 tuntia 55 minuuttia videoaineistoa 12 eri viittojalta. Kolmannessa artikkelissani on lisäksi vuonna 2024 julkaistun osakorpuksen aineistoa. Siinä on Kipo-korpuksen lisäksi CFINSL-aineistoa neljästä eri tehtävästä ja yhteensä 28 eri viittojaa. Tämä on tiettävästi tähän mennessä laajin ja monipuolisin svk:n tutkimuksessa käytetty korpusaineisto.
Tarkemmin analysoimani tutkimusaineisto on otos korpuksesta, mutta tieto frekventeimmistä suunnattavista verbaaleista, joihin rajasin tutkimukseni, perustuu kaikkeen Kielipankissa julkaistuun ja ID-glossein annotoituun suomalaisen viittomakielen korpusaineistoon (CFINSL osat 1 ja 2 sekä Kipo-korpus). Tätä aineistoa on nyt yhteensä noin 26 tuntia. On hienoa, että suomalaisen viittomakielen tutkimus voi nojautua yhä laajempaan aineistoon, sillä se tuo esiin sellaisia kielen piirteitä ja ilmiöitä, jotka eivät tule esiin pelkästään kielenkäyttäjien intuitioon perustuvassa tutkimuksessa.
Nordlund, Sanna. (2026). Uses of the pointing sign directed at the signer in Finnish Sign Language. Sign Language and Linguistics, Online First. https://doi.org/10.1075/sll.24009.nor.
Nordlund, S. (2019). Agent defocusing in two-participant clauses in Finnish Sign Language. Glossa: a journal of general linguistics 4(1), 82. http://doi.org/10.5334/gjgl.801
Ala-Sippola, Sanna. 2012. Agentin ilmaiseminen suomalaisella viittomakielellä tuotetussa asiatekstissä. Helsinki: Helsingin ylipisto, Pro gradu -tutkielma. [julkaisematon]
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.