Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Åbo Akademista valmistunut FM Markus Mattila kertoo, miten hän hyödyntää tutkimuksessaan Kielipankin aineistoa Suomi 24 virkkeet -korpus (2017H2) (beta).
Olen Markus Mattila, viime vuonna Åbo Akademista valmistunut filosofian maisteri suomen kielen ja englannin kielen ja kirjallisuuden oppiaineista. Aikaisemmalta koulutukseltani olen kauppatieteen maisteri. Parhaillaan teen opettajansijaisuuksia ja suunnittelen jatko-opintoja.
Suomen kielen pro gradu -tutkielmassani tutkin kielessä tapahtuvaa muutosta keskittyen suomen omistusliitteellisiin olotilanilmausidiomeihin ja niiden omistusliitteen kongruenssiin lauseen subjektin kanssa. Suosituksenmukaisesti omistusliitteen tulee mukautua subjektin persoonaan esim. olen huolissani vs. *olen huolissaan. Tutkimuskysymykseni, joihin työni vastaa, olivat:
• Kuinka yleistä on kongruoimattoman omistusliitteen käyttö olotilanilmausidiomeissa yksikön ensimmäisessä persoonassa?
• Onko kongruoimattoman eli suosituksenvastaisen muodon käytön osuudessa idiomin kokonaiskäytöstä tapahtunut muutoksia?
• Onko tutkimuksen idiomien välillä eroja siinä, miten yleistä suosituksenvastainen käyttö on?
Pilottitutkimuksen perusteella tutkittaviksi ilmauksiksi valikoituivat olla huolissaan, olla pahoillaan ja olla innoissaan. Vastauksia tutkimuskysymyksiini hain kolme aikajaksoa (2001—2006, 2007—2011 ja 2012—2017) käsittävällä korpustutkimuksella, jonka tulosten tilastolliset merkitsevyydet selvitettiin ristiintaulukoimalla ja Pearsonin χ²-testillä.
Tutkimusmenetelmänä korpustutkimus on omiaan mahdollistamaan tällaisen hieman harvinaisemman ilmiön tutkimisen. Koska kielenmuutos tapahtuu kontrolloidumman ja stabiilimman kirjoitetun kielen sijaan pääasiassa puhekielessä, valitsin tutkittavakseni Kielipankin laajan Suomi24-korpuksen, joka käsittää Suomi24-keskustelupalstalla vuosina 2001–2017 käydyt keskustelut. Epäviralliset ja nimimerkin takaa käydyt keskustelut muistuttavat puhekieltä huomattavasti enemmän kuin tekstit virallisissa dokumenteissa, uutisissa tai kirjallisuudessa ja ovat näin ollen hedelmällistä materiaalia tällaisen tutkimusaiheen luotaamiseen.
Tarkemmin ottaen tutkimukseni aineistona toimi Kielipankin Suomi 24 virkkeet -korpus (2017H2) (beta), jota käytin kokonaiskuvaa kartoittaessani sellaisenaan ja jonka sisältämät viestit jaoin ilmiössä tapahtunutta muutosta selvittäessäni kolmeen ajanjaksoon. Korpusajot tein Kielipankin selainpohjaisella Korp-konkordanssihakuohjelmalla, jonka käytön koin helppona ja mukavana. Omalta osaltaan siihen vaikutti erinomainen asiakastuki, jolle haluan vielä tässä yhteydessä välittää kiitokseni!
Mattila, M. (2019): ” Olen pahoillani ja huolissaan” : Tutkimus persoonakongruenssista olotilanilmausidiomeissa Suomi24-korpuksessa 2001–2017, Pro gradu. Åbo Akademi. http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062421760
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki toistaiseksi esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.