17.2.2023

In English

Kuukauden tutkija: Maria Sarhemaa

Maria Sarhemaa
Kuva: K-Art Foto

Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Maria Sarhemaa kertoo meille tutkimuksestaan, jossa hän on selvittänyt etunimien appellatiivistumista. Verkkokeskustelut ovat hedelmällinen aineistolähde epämuodollisen, puhekielenomaisen kielen tutkimiseen.

Kuka olet?

Olen Maria Sarhemaa, väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston suomen kielen oppiaineesta. Teen väitöskirjaa Koneen säätiön apurahalla.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Tutkin etunimien appellatiivistumista suomen kielessä eli sellaisia tyypillisesti kielen epämuodollisiin rekistereihin kuuluvia sanoja, joiden taustalla on jokin etunimi. Tällaisia ovat esimerkiksi ’oksennusta’ merkitsevä yrjö ja tietynlaista teinipoikaa merkitsevä jonne, mutta on myös yhdyssanoja, joiden osana on appellatiivistunut etunimi, esimerkiksi baarimikko. Väitöstutkimuksessani kartoitan appellatiivistumista kielenilmiönä suomen kielessä ja osajulkaisuissa tutkin appellatiivistuneen osan sisältäviä yhdyssanoja, ’tyhmää’ merkitseviä ilmauksia uuno, tauno ja urpo sekä jonnet ei muista -konstruktiota.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Keräsin Kielipankin Suomi24-korpuksesta aineistoa uunoa, taunoa ja urpoa käsittelevään artikkeliini. Suomi24 on tutkimusaiheeni kannalta hedelmällinen aineistolähde, sillä appellatiivistuneita ilmauksia käytetään runsaasti etenkin epämuodollisessa kielessä ja Suomi24:ssä käytetty kieli on usein puhekielen omaista. Olen kerännyt samasta korpuksesta aineistoa myös tekeillä olevaan jonnet ei muista -konstruktiota käsittelevään artikkeliini sekä FT Lasse Hämäläisen kanssa tekemääni tutkimukseen jonne-appellatiivista.

Julkaisuja

Hämäläinen, Lasse & Sarhemaa, Maria 2022: Jonnen jäljillä: Appellatiivisen jonnen alkuvaiheet verkkokeskusteluaineistojen valossa. Sananjalka 64, 255–269. https://doi.org/10.30673/sja.114194

Sarhemaa, Maria 2021: Tavan tauno uunoilee urpokaupungissa: Nimien Uuno, Tauno ja Urpo appellatiivistuminen ja appellatiivien käyttö Suomi24-keskustelupalstalla. Sananjalka 63, 103–129. https://doi.org/10.30673/sja.107278

Lisätietoa

 

FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.

Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.