Kuva: Veikko Somerpuro
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Lotta Leiwo kertoo meille suomalaistaustaisen T-Bone Slimin elämää ja tuotantoa koskevasta folkloristisesta tutkimuksestaan.
Olen Lotta Leiwo, väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta, jossa opiskelen historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelmassa. Folkloristiikan alan väitöskirjassani tutkin Yhdysvaltain suomalaisten naisten poliittista roolia ja luontoon liittyvää retoriikkaa Amerikan Suomalaisessa Sosialistijärjestössä (ASS) 1900-luvun alkupuolella. Pääasiallinen tutkimusaineistoni koostuu ASS:n dokumenteista sekä Toveritar-nimisestä sanomalehdestä. Sosialistijärjestön äänitorvena toiminut Toveritar oli suunnattu naisille, ja sitä toimittivat ja siihen kirjoittivat pääasiassa naiset.
Ennen väitöskirjaprojektiani työskentelin kaksi vuotta tutkimusavustajana T-Bone Slim and the transnational poetics of the migrant left in North America -hankkeessa -hankkeessa (Koneen Säätiö 2022–2023). Pääasiallinen vastuuni tässä kansainvälisessä hankkeessa oli T-Bone Slim -korpuksen ja -tietokannan rakentaminen. Hankkeen ohessa kirjoitin graduni Pohjois-Amerikan suomalaisista sosialistinaisista ja löysin väitöskirjani aiheen.
T-Bone Slim -hankkeessa kansainvälinen tutkimusryhmä tutki suomalaistaustaisen T-Bone Slimin eli Matti Valentinpoika Huhdan (1882–1942) elämää ja kirjallista tuotantoa. Huhta syntyi Ashtabulassa, Ohiossa Kälviältä, Keski-Pohjanmaalta muuttaneeseen suomalaisperheeseen. Hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa suomalaisyhteisöissä, työskenteli satamatyöläisenä ja toimi raittiusliikkeen paikallisosaston kirjeenvaihtajana. 1910-luvulla Huhta hylkäsi perheensä ja ryhtyi elämään ”hobona” eli kiertävänä työläisenä. 1920-luvulle tultaessa Huhta radikalisoitui, liittyi Industrial Workers of the Worldin (IWW) jäseneksi ja ryhtyi IWW-liikkeen lehtien kolumnistiksi. Hän jatkoi kirjoitusuraansa T-Bone Slim -nimellä kuolemaansa saakka. Viimeiset vuotensa Huhta eli New Yorkissa, jossa hän työskenteli jokilaivan kapteenina. Toukokuussa 1942 hänet löydettiin hukkuneena New Yorkin East Riveristä, minkä jälkeen hänet miltei unohdettiin useiden vuosikymmenten ajaksi. T-Bone Slimin kuolemaan liittyvistä ratkaisemattomista kysymyksistä voi lukea tarkemmin hankkeemme blogista Saku Pintan kaksiosaisesta tekstistä ”Who Killed T-Bone Slim” osa I ja osa II.
Slimin sukulainen, muusikko John Westmoreland sai tietää ”Matt-sedän” T-Bone Slim -kirjoittajaurasta 2010-luvun loppupuolella. Samoihin aikoihin alkoi viritä myös akateeminen kiinnostus suomalaistaustaista Slimiä kohtaan ja tämän sukulaiset sekä tutkijat löysivät toisensa T-Bone Slim-tutkimusten ääreltä. Tutkimus sai jatkoa Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessamme, jossa John Westmoreland sekä tutkijat Suomesta, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Australiasta yhdistivät voimansa. Hankkeen johtajana toimii Kirsti Salmi-Niklander. Kokosimme tutkijoiden eri arkistoista keräämät T-Bone Slim -aineistot yhteen ja järjestimme ne korpukseksi, jotta ne olisivat helpommin myös muiden aiheesta kiinnostuneiden saatavilla. Aineistoja saatiin kaikkiaan 14 arkistosta kolmelta eri mantereelta, viidestä eri maasta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Suomesta, Ruotsista ja Australiasta.
T-Bone Slimin kirjoittamia tekstejä on korpuksessa yhteensä 1294. Suurin osa teksteistä on julkaistu IWW:n lehdissä englanniksi, mutta Slim kirjoitti myös suomeksi ja käytti teksteissään joskus lisäksi ruotsia. Korpukseen on lisäksi koottu Slimiltä säilyneet käsikirjoitukset.
T-Bone Slimin kirjoittamat tekstit ovat tutkijoille runsaudensarvi. Slim käytti kieltä nokkelasti yhdistellen erilaisia tekstilajeja ja ilmaisukeinoja. Lisäksi teksteissä viljellyt historialliset, kirjalliset ja kulttuuriset viittaukset tarjoavat mahdollisuuden tarkastella Yhdysvalloissa aktiivista IWW-liikettä, ylirajaista siirtolaisuutta ja historiaa monesta eri näkökulmasta. Teksteissä käytetty kieli on runsasta, oivaltavaa ja leikkisääkin, ja ne saattavat kiinnostaa myös kielentutkijoita. Koska aineistoissa on sekä julkaistuja että julkaisemattomia tekstejä, niiden kautta on mahdollista päästä käsiksi sekä poliittisen julkaisemisen toimitusprosesseihin että yksittäisen kirjoittajan kirjoittamisen käytäntöihin.
Itse olen tarkastellut hankkeen puitteissa suomalaissiirtolaisten kirjallistumista sekä tutkinut Slimin tekstilajien käyttöä semioottisesta näkökulmasta. Sen lisäksi, että hänen tekstinsä ovat sekä taustaltaan että sisällöiltään monikielisiä, hänen ilmaisuunsa sisältyy myös tekstilajien välistä intertekstuaalisuutta ja multimodaalisuutta sekä suullis-kirjallisia käytäntöjä. Tällaiset käytännöt heijastuvat esimerkiksi hänen tekemissään lauluteksteissä. IWW:lle tyypilliseen tapaan Slim kirjoitti sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta kommentoivia sanoituksia lukijoiden tuntemiin suosittuihin laulusävelmiin. Tekstit on siis kirjoitettu laulettaviksi ja niiden tavoitteena oli herätellä lukijaa/laulajaa pohtimaan tekstin sanomaa. Kuten hankkeemme kanssa yhteistyössä toiminut Owen Clayton on todennut, T-Bone Slim pyrki aktivoimaan lukijoitaan toimintaan kielen ja sanojen avulla. Myös minua itseäni Slimin taidokas kirjallinen ilmaisu jaksaa yhä uudelleen hämmästyttää ja riemastuttaa.
Hankkeen alkuvaiheessa pohdimme pitkään kotia T-Bone Slim -korpukselle ja tietokannalle. Meille oli tärkeää löytää aineistolle pitkäkestoinen säilytyspaikka, jossa materiaalit olisivat mahdollisimman avoimesti saatavilla. Lisäksi pidimme tärkeänä, että korpusta olisi mahdollista louhia ja analysoida myös digitaalisten ihmistieteiden menetelmillä.
T-Bone Slim -korpus ja tietokanta julkaistaan huhtikuussa 2024 Kielipankissa, joka vastaa kaikkiin aineistojen säilyttämiseen ja käyttämiseen liittyviin vaatimuksiimme. Aineisto koostuu alkuperäisistä aineistoista (lehdistä ja käsikirjoituksista) otetuista valokuva- ja mikrofilmiskannauksista, teksteistä tehdyistä transkriptioista sekä tietokannasta. Tietokantaan on talletettu kaikki korpuksen tekstit metatietoineen (julkaisupäivämäärä, julkaisu, tekstin otsikko, arkisto, josta aineisto on kerätty, tekstin kieli ym.). Olemme lisäksi kokeilleet datan abstrahoimista osaan aineistoon. Tietokantaan on muun muassa listattu T-Bone Slimin mainitsemat henkilöt ja paikat sekä merkitty tieto tekstien sisältämistä runoista tai lauluista. Tietokannan tarkoitus on helpottaa aineistojen läpikäyntiä ja toimia pohjana datan tarkemmalle abstrahoinnille tutkimusta varten.
Tervetuloa Resurrection – T-Bone Slim Corpus and Database Launching Event -tapahtumaan maanantaina 20.5.2024 klo 15:00-17:00. Tilaisuus on avoin yleisölle ja ohjelmaa voi seurata sekä Zoomin kautta että paikan päällä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (Hallituskatu 1, Helsinki). Tilaisuuden kieli on englanti. Lisätietoja ja etäosallistujien ilmoittautuminen.
Apajalahti, Eeva-Lotta et al. (2022). ”Ihmistieteelliset näkökulmat metsiin tuottavat tietoa moninaisista metsäsuhteista ja niiden tulevaisuuksista.” Vuosilusto 14(2022): 13–51. Saatavilla: https://lusto.fi/wp-content/uploads/2022/12/Lusto-Vuosilusto14.pdf.
Leiwo, Lotta (2024). ”When One’s Life Becomes the Field. Assessing the Field in Collaborative Autoethnography.” Marburg Journal of Religion 25(1). https://doi.org/10.17192/mjr.2024.25.8693.
Leiwo, Lotta (2023). ”Luontokin näkyy olevan köyhälistöä vastaan” Luonto kolmantena tilana Toveritar-lehden paikkakuntakirjeissä 1916–1917. Maisterin tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202305302306.
Leiwo, Lotta (2023). ”Suomen koloniaalin osallisuuden kontekstit haltuun: Hoegaerts, Josephine, Tuire Liimatainen, Laura Hekanaho ja Elizabeth Peterson (toim.). 2022. Finnishness, Whiteness and Coloniality.” Elore, 30(2), 142–147. Kirja-arvio. https://doi.org/10.30666/elore.137470.
Mäkelä, Heidi Henriikka, Leiwo, Lotta, Linkola, Hannu ja Rinne, Jenni (2023). ”The spiritual forest: an ethnographic exploration on Finnish forest yoga and the forest landscape.” Landscape Research. https://doi.org/10.1080/01426397.2023.2268550.
Leiwo, Lotta (2023). ”T-Bone Slim Database – Final Steps.” T-Bone Slim and the transnational poetics of the migrant left in North America -tutkimushankkeen blogi. 18.12.2023. https://blogs.helsinki.fi/tboneslim/2023/12/18/t-bone-slim-database-final-steps/.
Leiwo, Lotta (2023). ”T-Bone Slim Database – Next Steps.” T-Bone Slim and the transnational poetics of the migrant left in North America -tutkimushankkeen blogi. Julkaistu 22.6.2023. https://blogs.helsinki.fi/tboneslim/2023/06/22/t-bone-slim-database-next-steps/.
Salmi-Niklander, Kirsti (2023).”’T-Bone Slim’ eli Matti V. Huhta ajatteli ja kirjoitti kahdella kielellä kulkurielämästä ja työläisten oikeuksista” Vähäisiä lisiä -blogi. Julkaistu 12.5.2023. https://www.finlit.fi/ajankohtaista/blogi/t-bone-slim-eli-matti-v-huhta-ajatteli-ja-kirjoitti-kahdella-kielella-kulkurielamasta-ja-tyolaisten-oikeuksista/.
Clayton, Owen (2023). ”Technocracy and T-Bone Slim’s Break with Ralph Chaplin” T-Bone Slim and the transnational poetics of the migrant left in North America -tutkimushankkeen blogi. Julkaistu 1.3.2023. https://blogs.helsinki.fi/tboneslim/2023/03/01/technocracy-and-t-bone-slims-break-with-ralph-chaplin/.
Dalbello, Marija (2022). ” From my Archival ‘Digs’, part I. Finding Slim!” T-Bone Slim and the transnational poetics of the migrant left in North America -tutkimushankkeen blogi. Julkaistu 12.12.2022. https://blogs.helsinki.fi/tboneslim/2022/12/12/finding-slim/.
Pinta, Saku (2022). ”T-Bone Slim’s Forgotten Finnish-Language Writings in the IWW Press” T-Bone Slim and the transnational poetics of the migrant left in North America -tutkimushankkeen blogi. Julkaistu 20.10.2022. https://blogs.helsinki.fi/tboneslim/2022/10/20/t-bone-slims-forgotten-finnish-language-writings-in-the-iww-press/.
Leiwo, Lotta (2022). ”T-Bone Slim Database – First Steps.” T-Bone Slim and the transnational poetics of the migrant left in North America -tutkimushankkeen blogi. Julkaistu 5.10.2022. https://blogs.helsinki.fi/tboneslim/2022/10/05/t-bone-slim-database-first-steps/.
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
