Kuukauden tutkija: Ilmari Ivaska

Ilmari Ivaska

Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Washingtonin yliopiston suomen kielen ja kulttuurin vieraileva lehtori Ilmari Ivaska kertoo Kielipankissa olevaa Edistyneiden suomenoppijoiden korpusta, Kansainvälistä oppijansuomen korpusta (ICLFI) ja Kansalliskirjaston sanoma- ja aikakauslehtikokoelman suomenkielistä osakorpusta koskevasta tutkimuksestaan.

Kuka olet?

Olen Ilmari Ivaska ja väittelin Turun yliopiston suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineesta vuonna 2015. Toimin nyt kolmatta vuotta University of Washingtonissa Seattlessa suomen kielen ja kulttuurin vierailevana lehtorina ja syksystä 2017 alkaen työskentelen Post Doc -tutkijana Bolognan yliopistossa, Italiassa.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Tähänastisessa tutkimuksessani olen tarkastellut suomea toisena ja vieraana kielenä ennen kaikkea korpuskielitieteellisin menetelmin. Yhtäältä minua kiinnostavat toisen kielen tutkimuksen keskeiset kysymykset: miten toisella kielellä toimivien kielenkäyttö eroaa ensikielisistä kielenkäyttäjistä; miten eri ensikieliä puhuvat kielenkäyttäjät poikkeavat toisistaan; miten toisella kielellä toimivien kielenkäyttäjien kieli muuttuu ajan kuluessa? Toisaalta olen myös kiinnostunut erilaisten tekstilajien ja erilaisten kielenkäyttötilanteiden välisistä eroista myös kielessä ylipäätään. Olen kuitenkin lähestynyt kysymyksiä määrällisestä näkökulmasta ja ennen kaikkea aineistovetoisesti – toisin sanoen etsinyt sellaisia kielenpiirteitä, jotka tyypillisesti erottavat erilaisia kielenkäyttäjiä, kielenkäyttötilanteita tai tekstilajeja toisistaan ilman ennakko-oletuksia siitä, mitä nämä piirteet ovat. Tulokset voivatkin vaihdella luonteeltaan melkoisesti yksittäisistä sanastollisista eroista lauseopillisiin konstruktioihin ja aina hyvin abstrakteihin semanttisiin seikkoihin kuten mahdollisuuden ilmaisemiseen. Syksystä alkaen olen siirtymässä Bolognan yliopistoon Post Doc -tutkijaksi paikalliselle käännöstieteiden laitokselle. Olen siellä mukana suomea, italiaa ja englantia rinnakkain käsittelevässä hankkeessa, jossa vertaillaan vastaavalla tavalla ensikielisten kirjoittajien tekstejä, ensikielisten kirjoittajien toisesta kielestä kääntämiä tekstejä ja edistyneiden toisella kielellä kirjoittavien tekstejä toisiinsa.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Olen ollut mukana kokoamassa Turun yliopistossa tehtyä Edistyneiden suomenoppijoiden LAS2-korpusta hankkeen alusta asti, ja korpus toimi myös väitöskirjani pääaineistolähteenä. Olen lisäksi avustanut jonkin verran niin ikään Turussa kerättävän Akateemisen suomen korpuksen teossa. LAS2-korpus on julkaistu myös Kielipankissa ja se on käytettävissä Korpin kautta, ja sama kohtalo odottanee myös Akateemisen suomen korpusta. Lisäksi olen käyttänyt Oulun yliopistossa kerättyä Kansainvälisen oppijansuomen ICLFI-korpusta ja Kansalliskirjaston sanoma- ja aikakauslehtikokoelman suomenkielistä osakorpusta, jotka ovat molemmat niin ikään Kielipankissa.

FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.

Kaikki toistaiseksi esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli on julkaistu myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.