Kuva: Aku-Matti Valkama
Heini Kallio kertoo meille tutkimuksestaan, joka liittyy kielenoppimisen fonetiikkaan, puheen ymmärrettävyyteen ja puhutun vieraan kielen taitotason arviointiin.
Olen fonetiikan yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa, jossa olen työskennellyt vuodesta 2023 lähtien. Väittelin 2022 Helsingin yliopistosta fonetiikan ja puhesynteesin tutkimusryhmästä. Olen ollut vierailevana tutkijana Slovakian tiedeakatemialla ja Nitran yliopistossa sekä työskennellyt useissa kielenoppimisen ja kielitaidon arvioinnin tutkimushankkeissa. Opiskeluhistoriani pitää sisällään fonetiikan pääaineena sekä sekalaisen kattauksen viestintää, psykologiaa, kieliä ja puhetieteitä.
Loputon aarreaittani tutkimuksen saralla on toisella ja vierailla kielillä puhumisen vaikeus ja helppous. Etsin puheesta akustisesti mitattavien piirteiden yhteyksiä ihmisten tekemiin arvioihin kielenoppijan taitotasosta tai esimerkiksi kokemukseen puheen ymmärrettävyydestä. DigiTala-hankkeessa tutkin suomalaisten lukiolaisten puhumaa ruotsia sekä maahanmuuttajien puhumaa suomea tarkoituksenani löytää akustisia parametreja, joiden avulla suullista kielitaitoa voisi arvioida automaattisesti. Väitöskirjani tutkimusaineistona oli DigiTala-aineiston lisäksi myös tšekin-, slovakin-, puolan- ja unkarinkielisten puhumaa englantia, jonka tutkiminen jatkui myös väitöksen jälkeen. Sittemmin olen päässyt tutkimaan myös suomenkielisten ranskanoppijoiden puheen prosodisia piirteitä.
Vuosina 2024–2025 johdin ensimmäistä omaa, Svenska Kulturfondenin rahoittamaa tutkimushankettani Suomenruotsin ääntäminen erikielisillä alkeisoppijoilla. Hankkeessa tutkimme maahanmuuttajien puhumaa ruotsia Suomessa. Analysoimme mm. kielitaustan vaikutusta ruotsinkielisen puheen akustisiin piirteisiin sekä kuulijakokemuksia alkeisoppijoiden puheesta.
Ennen nykyistä työtäni toimin tutkijana Suomen akatemian rahoittamassa DigiTala-hankkeessa, jossa kehitimme ensimmäisen suomen ja suomenruotsin suullisen kielitaidon eri osa-alueita automaattisesti arvioivan työkalun. Hankkeen lopputuloksena syntyi DigiTala Moodle-liitännäinen. Tämä kunnianhimoinen konsortiohanke koostui kielididaktiikan, kieli- ja puheteknologian sekä fonetiikan asiantuntijoista, joista moni jatkaa DigiTalassa aloitettua työtä mm. kehittämällä mobiilisovellusta suomen oppijoille (DigiTala Toiminnaksi) sekä tutkimalla suullisen vuorovaikutuksen automaattista arviointia AASIS-hankkeessa.
Automaattinen arviointi perustuu puheentunnistukseen ja koneoppimismalleihin, jotka puolestaan toimivat sitä paremmin, mitä laajempaa ja tarkoituksenmukaisempaa aineistoa niiden opetukseen käytetään. Siispä suunnittelimme ja keräsimme DigiTalassa laajan tutkimus- ja kehitysaineiston, joka sisältää mm. suomen ja ruotsin oppijoille suunnattuja suullisen kielitaidon tehtäviä, arviointikriteerit suullisen kielitaidon eri osa-alueille sekä kattavan puhe- ja arviointiaineiston. DigiTalan puhe- ja arviointiaineisto on saatavilla Kielipankista tieteelliseen tutkimuskäyttöön. Suulliset tehtävät, arviointikriteerit ja hankkeen tutkimuksissa käytetyt kyselylomakkeet puolestaan löytyvät DigiTalan Zenodo-kanavalta. DigiTalassa kerättyä suomenruotsin oppijoiden puheaineistoa päästiin tutkimaan myös Suomenruotsin ääntämisen erikielisillä oppijoilla -hankkeessa.
Heinonen, H. & Kallio, H. (painossa). Realiseringen av begriplighetsrelaterade uttalsdrag i finlandssvenska hos L2 talare från olika språkbakgrund. Svenskan i Finland 21.
Kallio, H. & Kaźmierski, K. (2024). Reduction of unstressed English vowels by EFL speakers with different language backgrounds. In International Symposium on Applied Phonetics (pp. 38 42). International Speech Communication Association (ISCA). doi: 10.21437/ISAPh.2024-8
Kallio, H. (2024). The contribution of speech timing, f0 change, and voice quality to perceived prosodic proficiency in L2: a cross lingual perspective. In Speech prosody (pp. 507 511). International Speech Communication Association (ISCA). doi: 10.21437/SpeechProsody.2024-103
von Zansen, A. & Kallio, H. (2024). DigiTala – Moodle sovellus suullisen kielitaidon automaattiseen arviointiin. (DigiTala – An online tool for automated assessment of oral language skills.) AFinLA teema, 17, pp. 91 116. doi: 10.30660/afinla.131465
Kallio, H., Kautonen.M. & Kuronen, M. (2023). Prosody and fluency of Finland Swedish as a second language: investigating global parameters for automated speaking assessment. Speech Communication, Volume 148, pp. 66 80, 2023. doi: 10.1016/j.specom.2023.02.003
Lisähuomio: Valitettavasti DigiTalassa kehitetyt automaattiset arviointialgoritmit eivät ole yliopistojen rajallisen palvelintilan vuoksi yleisessä käytössä. Toisin sanoen Moodle-liitännäistä voi käytännössä hyödyntää suullisen harjoittelun ja opettajajohtoisen arvioinnin apuna.
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
