A Hyvyä ruokahaluo -aktijon tarkotukšena on rešeptijen keryämini ta ruuvvan maistamini. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
A Karjalan tašavallan anšijoitunut kulttuuriruataja -arvot oli myönnetty Karjalan Kirjailijaliiton jäšenillä Dmitri Veresovilla ta Dmitri Novikovilla, šekä Louhen piirin Čupan kirjaštojohtajalla Galina Davidovalla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2834
A hiän dätti ukoo ruaduo luadimaa. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Aika jätti Taloh pahojaki jälkijä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2920
Aikuhiset pienien lapšien kera voitih juošša 120 metrie, a vähäistä vanhemmat lapšet – 250 metrie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2943
Ainehistoja ruvetah niin kuin enneinki jakamah teemojen ta rubrikkijen mukah. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Ainehisto, kumpasen kera mie rupesin ruatamah, on olomašša eri varianttiloissa. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
A inehmized pyytäväd kaloi; http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Aivin inhulla gorjarukkazella pidäy izmennoit igä-aigazet itkien matata. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Aivin pidäy pobiednoilla varduollani polvi ilmazie myö maloletnoiloistago lapšien luaduaigazista sua(h) armahilla muailmazilla polvi päivä (?)… http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Aja aina velvyeni, Tietä myöten tetryeni. http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0270
Ajattelemma, jotta lapšien pitäy tietyä Karjalan kulttuurie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
Ajattelou, tuumoau, sitten korj.: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100620
Ajatukšie karjalan kielen opaštajien kurššien jälkeh. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Ajatuš ta ideja jiätih itämäh - vuosiksi… http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Ajatuš šai šekavan vaštahoton, oša ymmärti, oša ei. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
A kellä himotti kilpailla – šuatih juošša kakši kilometrie ajakši. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2943
Akka kattšelou ukon ker avonazes ikkunas pihua loitommaksi. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/muuzikku/
Akka otti kirvehee vain. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Aktiivisen pitkäikäisyyvven koulu avattih Petroskoissa. http://omamua.ru/liv/articles/tervehy/
A kuin myö emmä rubie vardeimah šidä kuldua i kavotamma, niin ženmuost’a kuldua enämbi meilä ei lie... http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_20/
A kurššiloih jokahini tulou niin kun omah pereheh ta heti rupieu pakajamah karjalakši. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Aleksandr Fedotov Kalevalan kirjaštošša. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/meijn_kaahu_omah_karjalah/
Aleksandr Hudilainen käsitteli kulttuuriturismin kehitykšen mahollisuukšie tašavallašša Juminkeko-šiätijön johtajan Markku Niemisen kera. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Aleksandr Hudilainen passipoičči kaikkie tašavallan eläjie, kumpaset kannatettih krimiläisie vaikiešša tilantehešša ta kirjutti omua mieltä anomukšešša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2767
Aleksandr Lukič šynty livvin šeuvun šyväimeššä, Jessoilan kyläššä 25. talvikuuta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Aleksandr Volkovin luomistyön piätarkotukšena on esittyä muajilmalla karjalan kielen rikkahutta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Aleksandr Volkovin luomistyötä epyälömättä voipi šanuo Karjalan tašavallan ta karjalaisien omaisuuvvekši. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Aleksandr Volkov on Venäjän kirjailijaliiton jäšen, Karjalan anšijoitunut kulttuuriruataja. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Alekši Melentjev Kalevalašta šinä päivänä niise ottau vaštah onnitteluja perehen jäšeniltä. http://omamua.ru/liv/articles/persoona/
Alko rauhallini ta vaikie elämä. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/partisaanipolkuo_myten/
Alko uuši oppivuosi. http://omamua.ru/articles/opau/
Alkuhpanon kirikön rakentamisešta luati Uhtuo-Šeuran peruštajajäšen, VR:n šilloni varapiäjohtaja Panu Haapala, kumpani enšikäynnilläh tuattoh kotišeutuloilla näki šen henkellisen tyhjyyvven, mih kanša oli joutun. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Alla rinnan riuvottelit. http://www.juminkeko.fi/viena/haikola_r.html
Alovehella virtuaja Kepa-joki jakau šen kahtie pohjois- ta šuvipuoleh. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/ypyuo_rauhotualoveheki/
Alušta yhtyveh oli šuuri, šiih kuulu 21 henkie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2842
A meijän – lapšien ta punukkojen – on šäilytettävä še muisti. http://karelia-sever.ru/kr
Amerikanšuomelaisien kohtaloista Neuvošto-Karjalašša kertova näyttely avuau ennein vähätuttuja istorijan šivuja. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_18/
Ammuin nähtüjä ahoja. http://www.juminkeko.fi/viena/pirttilahti_r.html
A ne plussit ei jakauhuttu tasah. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Anni itkien mänöve. http://www.juminkeko.fi/viena/jyvoalahti_r.html
Ansamblin kuoronjohtaja Tatjana Ananjeva kerto pedagogisešta šuunnašta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
A paikallisešša kulttuurikeškukšešša löyty huoneh klubin issuntoja varoin. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/lapaok_tarkottau_tilkkuista/
Arhankelin kielen murtehešša on hellä l’apačok-šana, kumpani tarkottau pientä tilkkuista. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/lapaok_tarkottau_tilkkuista/
Arhippaińi Miihkali. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
Arhippaińi Miihkali. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/muuzikku/
Arhitektuurin muistomerkki (valtijollini merkityš). http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Arpajaisien šuurimman lahjan – leivänpaistimen – šai Lidija Jevsejeva Nuožjärveštä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2850
Arpajaisissa oli ykši šuuri lahja ta nellä pienempyä lahjua. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2850
Arvelin jotta tämmöni työ vuatiu korkien luokan ammattilaista, vain še šuattais šeuran rahavarat huomijohottuan tulla kovin kallehekši. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Arvo Tuomisen kinojen kaččelušta tuli uuši perinneh. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=2
A sielä Teppananniemessä "kaitasen salmen toisella rannalla" eli Vasselei Kieleväini, kenen avulla Elias Lönnrot löyti "Kalevalan" kertomalinjan. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Asiešta on jo ollun pakinua piirin kouluviranomasien kera. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tulevaisuus
A sosieda sanou: http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Aštu kerran jalko v añša Nurmella nukka-perällä: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100920
Aštuo taputtelouve,#1† Männä luikerettelouve.#2† Aštu tietä pikkaraisen, Mäńi matkoja vähä i sen, 10 Kuuli purren itköväkše, Veneȟen valittavakše. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
A tuatonke piäzin miehin muailmah: illalla kontorašša keräyvyttih kylän mužikat, kurittih mahorkua i paistih kylän azeih näh i politikkah näh. http://omamua.ru/issues/2014/numero_3/stuanovoine_karielaine_kyl/
A tävvelleh on heidä äijä... http://www.reocities.com/athens/4280/sanomat.html
Aukijon lähellä vierahie kostitettih kalakeitolla verekšistä ahvehista. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
A ukk kyndäy pellošš. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Autolla meilä piäšöy Piiteri-Murmanski –valtijotietä myöten, šiitä Louhi-Piäjärvi –risteykšeštä (1008. km) kiäntykkyä vašemmalla, još matkuatta eteläštä päin, ta ajakkua 103 km šoratietä Piäjärvi-kyläh šuati. http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozero/zabroskapyaozero
Autolla piäšöy ensin Piiteri-Murmanski –valtijotietä myöten, šiitä Louhi-Piäjärvi –risteykšeštä (1008. km) kiäntykkyä vašemmalla, još matkuatta eteläštä päin, ta ajakkua noin 80 km šoratietä Šohjanankošen kyläh šuati. http://karelia-sever.ru/north-karelia/topozero/zabroskatopozero
Autolla teijän pitäy ajua Kuušamon lähimmän rajanylityšpaikan (Šuoperä – Kortešalmi) kautti. http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozero/zabroskapyaozero
Auton työ voitta jättyä joko šuorah rannalla (missä valvontua ei ole), tahi Piäjärvi-kyläh yksityistalon pihalla valvonnan alasekši. http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozero/zabroskapyaozero
Auton työ šuatta jättyä Šohjanankoškeh yksityistalon pihalla valvonnan alasekši. http://karelia-sever.ru/north-karelia/topozero/zabroskatopozero
Avazi parahan aitan. http://www.juminkeko.fi/viena/kontokki_r.html
A vet ennein tässä oli tunnetun runonlauiajan suvun Malisien perehen tilat. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Aštuma polkua pitin ylöš ta meilä vaštah tuli puukirikkö. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Bajarin omat kylät oldih: http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
BanglarManoosh Löyvämmäkö oikiet ”kielen avaimet”? http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/
Belomorskin, Kemin ta Louhen alovehella eletäh kakši kulttuurie – karjalaini ta pomorilaini. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
Belomorskin etnokeškukšen johtaja Ol’ga Stepanova, opaštaja Nadežda Sem’onova, kumpani pitäy lapšilla käsityön oppituntija ta paikallini pomorilaini mieš. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
Bojarščina-kylä šijaiččou Karhumäjen piirissä, Kiži-šuaren vaštapiätä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Bol’ševikit šuatih kevättalvella halttuhuš koko Muurmannin ratan, vain ei alukši pissytty yhtänä šuurentamah alovehtah ratan varrešta rannikolta šiämipuolella. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Borovoin pos’olkašša ta Vuonnisen kyläššä oli rekonstruoitu vellešhautaušpaikat, a Kalevalan vellešhauvalla piettih muistomitinki. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/partisaanipolkuo_myten/
Bravo, meijän rahvahallini teatteri! http://omamua.ru/authors/avtory/nadeda_vasiljeva/
Bronššimitalin šai puolalaisien joukko, a hopiemitalin – ukrainalaisien joukko. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2730
Bubrihin luvennot -konferenšši piettih Petroskoissa. http://omamua.ru/liv/articles/ivissy/
Da hyö pandii vettä da trubaa. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Diedoloida mie en muissa, hyö kuoldih aivoin: yhen diedon tapettih Enžimäzeššä mualman voinašša, a toine kuoli koissa. http://omamua.ru/issues/2014/numero_3/stuanovoine_karielaine_kyl/
– Duumaičemmo muga, ku yhtel sivul rodieu livvikse dai vienakse kirjutettuu. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Dyytkövä, Popovka oldih työnnetty myöhemmä. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
ECHO-projektin kolmaš opaššušseminaari piettih 21.–23. oraškuuta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_11/
ECHO-projektin puittehissa Puatanen Seesjärven kuoron ošallistujat käytih opaštumašša Joenšuun kaupunkissa. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
EU:n ENPI-ohjelman kautti Juminkeko-šiätijö šai jatkorahotušta kylän kehittämiseh. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/puanajrve_avattih_musejo/
Eeppisen foorumin loppupäivänä Petroskoin Kiirovin aukiolla oli pietty kuulusan Värttinä-folkyhtyvehen konsertti. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=1
Ehotamma teilä viettyä talviloma Karjalan järvilöillä! http://karelia-sever.ru/north-karelia/ribalka/zima
Eigo hierota tuhuzet. http://omamua.ru/kilvat/past/runostu_pruazniekkah/
Eigo onehella da aivin ozattomalla Marjuraiššalla, ei roinun ni vanhoin päivien oddihoiloida, hod djo suuret arttelit armahilla ilmazilla piällä azetin ni, myttynäizie abuzie ei voinun miuh kohtazih tulla. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Eigo roinuh leinäzellä ni vanhattuo lebävyšpäivie. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Eihän še opaštajan työ nyt ole vain vakavan viisahien as’s’ojen tolkuttamista. http://omamua.ru/issues/2014/numero_2/opastusaigu/
Ei ime väheäkänä; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i183.htm
Ei ketänä jätä välinpitämättömäkši pohjosen villiluonnon kaunehuš, valkeijen öijen muajilma, konša päiväni laškeutuu ilmarannan tuakši vain pikkaraisekši hetkekši, ta yöllä on valkie, kuin ni päivällä. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero
100 Ei kivellä, ei havolla, Ompa hauvin harteilla, Vein koiran vet'imä-luulla, Vejen koiran koukku-luulla. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
Eikä kuoloma urohon. http://www.juminkeko.fi/viena/paanajarvi_r.html
Eikä tuulen turvan alla; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/2.kirja/ii100.htm
Eikä viina-ryyppylöillä: http://www.juminkeko.fi/viena/tollonjoki_r.html
Eikö kallivoh on kalkattanne: http://www.juminkeko.fi/viena/haikola_r.html
Ei leinällä da leinistä leinäijyllä varduollani roinuh vanhojen päiväzien varazie. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Ei mennũh pitkiã aigua, dai nãgőũ Hiiri, troppaštu mũő Oravaine juoksou. http://livviki.karelia.ru/language/k13.shtml
Ei mittuinelienne hendovoine liuskaine, vai toventovelline lehti. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
"Ei ois herjattu hevoista, Eik' ois naista nakrettuna, Annoin ainuon#10† šisareñ, 70 Lainnasin emoñi lapšen Omam peäńi peäšt'imekše, Henkeńi lunašt'imekše." http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101720
Ei ole missänä kirjutettu, ka šuvulta šuvulla on kerrottu šiitä, jotta Lesoset tultih tänne elämäh 1500-luvulla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2764
Ei ole mitänä mukavampua, kuin kävely luonnonkaunehien meččäreunojen myötä marjojen ta šienien ečošša šuopuršun huumuajašta tuokšušta nauttien, ta miellyttävä rentoutumini illalla äkieššä kylyššä koivuvaššan keralla šekä yön viettämini viihtysäššä meččäkämpäššä järven rannalla. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia
"Ei ole šanoista niistä Pöüväm peähä pantavi j a, Ei eteh otettavi j a!" http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100920
Ei ole šattumua, jotta Puanajärven kylän tukemiseh ošallistu monie kanšainvälisie yhteisöjä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/puanajrve_avattih_musejo/
Ei ollun mitänä käskyö, komissijua, rahottajie, oli vain rahvahan tahto ta asie - asettua tämä Risti. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Ei pie. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Ei pie miettie, jotta istorijua luajitah piälinnoissa, missä herrat krupissa očin ečitäh rahvahallista idejua. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Ei pie pielukseh itkie... http://heninen.net//talvisovat/album1.htm
Eipä vielä sieltäkänä, ei perän pereäkänä! http://sacred-texts.com/neu/kvfin/25.htm
 Ei riittän järkie eikä voimie sitä säilyttyä... http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Ei tietä. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Ei, toine poiga i šanoo: http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Ei, še ei ole tavallini meččä, še on ”rahvahan vihamiehien” kauhie kuolinčuppu. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Ei šua, jotta šemmoset kauhiet tapahtumat toissuttais. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Ekologini Luonnonlinna-festivaali piettih Louhen piirissä kolmatta kertua. http://omamua.ru/liv/articles/nuoriso/
Elenä hyvä emändä, Tegi ? http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs2_0606
Elettih, oldih, muamo rubei kuolomaa. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Eleyttyä löytyykö voimie ta syväintä ihmisen? http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Elias Lönnrotin kuulusat matat Karjalah šuuntauvuttih Vienah ta Uhtuolla ta niijen tulokšena šynty Kalevala, kumpaista Vienašša pietäh omana tevokšena. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtua-kalevala
Elias Lönnrot moničči kävi Vuokkiniemen volostih XIX vuosišuan enšimmäiseššä puolešša ta tapasi šielä laukunkantajie ta runonlaulajie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
"Elköä vašta nuoret miehet Männ' oñ šurmatta Manalla, Kuolematta Tuonelaha!" http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100920
Elokuun alkuh männeššä oli piäošin vallattu rintamalinja Röhö-Malvijaisen risteyš-Kiiskiesenjärvien kannaš-Joutankijärvi-Jyvyälakši-Enonšuu-Alajärvi, minne Uhtuon šuunnan hyökkäyš pietty ašemašovan ajakši. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Elokuun joka toini pyhäpäivä Vuonnisešša pietäh kyläpruasniekkua Marja-Makoveita, kumpaseh keräyvytäh kaikki kylän eläjät. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Elokuun lopušša Priäžäššä jo piettih enšimmäiset kurššit, kumpasissa korissettih kankahija värilöillä. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
Elonpu (Elämän puu) on vepšäläisien vanha simvoli, kumpani merkiččöy männyön, nyky- ta tulovan ajan yhteyttä. http://omamua.ru/issues/2014/numero_27/vepn_muan_elonpu/
Elonpu-juhlan konserttih ošallistu monta luomiskollektiivie. http://omamua.ru/issues/2014/numero_27/vepn_muan_elonpu/
Elonpu-pruasniekan alkuhpanijana oli paikallini opaštaja, folkloristi, Vepšäläisen etnografisen musejon johtaja R’urik Lonin. http://omamua.ru/issues/2014/numero_27/vepn_muan_elonpu/
Elyä muailmall’ täll’ pitäy, kuten miut hyö opassettih. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Elä hylkyä, ota vastah, elämyä se virkistäy. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Eläjie Uhtuošša on noin 5000 ta koko Kalevalan piirissä noin 12.000. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtua-kalevala
Eläjyä Uhtuošša on noin 5000 ta koko Kalevalan piirissä noin 12.000. http://www.uhtua.info/viena/
Elä muissa nuorisossa! http://www.juminkeko.fi/viena/jyvoalahti_r.html
Elämässä vaikka kerran pitäy sanuo: http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
"Em mie šoata šamppu v o taku v e. *Ois miula omilla mailla* Oisp' oñ šeppo Ilmoriñi, 65 Takoja ijän ikuńi, Ku šen on taivosen takonuñ, Ilman kannen kalkutelluñ Üheštä jüväštä osran Puolešta šitäki vielä, 70 Vielä puolešta šitäki." http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Emänpäivänny noustih aijjoi. http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Miinala/Miinalan_kylan_elostu.htm
Englanti alko šamoin kannattua punasien šuomelaisien taisteluo šulakuun puolivälissä Walleniukšen joukkoja vaštah Kantalahen länšipuolisella alovehella ta ašeistua punasie joukkoja, tš. Englanti liittoutu vaikka kenen kera, ken taisteli Itä-Karjalašša šuomelaisie vaštah. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Englantilaiset ei tiijetty, jotta šuunnitelmat kyllä oli olomašša, vain täššä vaihiešša Šakšalla ei ollun vielä mitänä ašieta niih. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Enklantilaini šananpolvi kertou: http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
En kylvä osrua, kylvän ošua! http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_19/
"En mie soata sampuo takuo, 100 Kirjokantta kirjo'a i lla, Olis sepp' omilla mailla, Ku soattais sampuo takuo, Kirjokantta kirjo'a i lla Kahesta karitsan luusta, 105 Viel' on puolesta sitäki." http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101000
Ennein joka kyläššä oli oma kyläpruasniekka, kumpaseh keräyty nuorie poikie ta tyttöjä lähikylistä pitämäh iluo, tanššimah, laulamah, kisuamah ta valiččomah ičelläh puoliskuo. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_14/
Ennein konserttie yhtyvehen ošallistujilla oli järješšetty tapuamisie Kalevalan piirin luomiskollektiivien kera. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2842
Ennein näytelmyäki ihmiset mielelläh oššettih lippuja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2698
Ennein palvelusta Petrin ta Puavilan kirikön pappi tuatto Puavila sano: http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Ennein pruasniekkoja piettih vuorotel’l’en eri kylissä ta ne oltih šivokšissa ortodoksijuhlih. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Ennen ylen paha oli šuaha dengua. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
En rekehen repo raukan; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/2.kirja/ii222.htm
Ensin teijän pitäy piäššä Piäjärvi-kyläh, kumpani on Karjalan Louhen piirissä. http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozero/zabroskapyaozero
Ensin teijän pitäy piäššä Šohjanankoškeh (Sofporogah), kumpani on Karjalan Louhen piirissä. http://karelia-sever.ru/north-karelia/topozero/zabroskatopozero
Entisen Tunguon (nykysen Belomorskin) piirissä on pyhie paikkoja. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Entisistä 16 kolhoosiloista luajittih nellä; Uhtuon, Vuokkiniemen, Vuonnisen ta Jyškyjärven kolhoosit. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
En vet kiero da kirottu gorjarukka voi kiirehie muailmazie myö enämbi niidä kiirahtie. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Enšiksi, joka päivä huomenekšella myö lauloma karjalaisie lauluja. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Enšimmäini Vozduh-festivaali piettih Karjalašša vuotena 2005. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Enšimmäini elokuvafestivaali piettih Haikol’an kyläššä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_19/
Enšimmäini oli ommissettu filmin luatimisella, toisešša ošallistuja voit improvisoija toisen šukupuolen esiintyjän roolissa. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_33/yrittkky_lyty_uui_hahmo_omaa_luonnoa/
Enšimmäini pienillä lapšilla tarkotettu näytelmä oli Kuin hukka vasikalla muamona oli. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Enšimmäini uhtuolaislapši šynty šairalašša vuuvven 2002 lopulla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Enšimmäini vienankarjalaini Lapšien piiri pyöriy - kanšantaitofestivaali piettih Uhtuošša 23. kevätkuuta 2008. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Enšimmäisellä paikalla piäsi armenijalaisien joukko, kumpani šaiki turniirin kultamitalin. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2730
Enšimmäisenä päivänä järješšetäh plenaarikokohuš Petroskoissa, Kanšallisen teatterin tiloissa. http://omamua.ru/liv/articles/kantarahva/
Enšimmäiset kurššit, kumpasissa kankahija korissettih värilöillä jo oli pietty Priäžäššä. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
Enšimmäiset luvennot oli omissettu ruumihillisen aktiivisuuvven roolilla eläkeläisien elämäššä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_20/tervehen_elmn_tavat/
Enšimmäiseššä joukošša ošallistujien luku ei ollun šuuri, nellä nuorta ohjuajua yritti kuvata omin filmin. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_33/yrittkky_lyty_uui_hahmo_omaa_luonnoa/
Enšimmäistä kertua tämän alovehen šuojelomisen tarpehešta oli ilmotettu vuotena 1992 Karjalan Tietokeškukšen Luonnonšuojeluinstituutin laboratorijan ammattimiehet. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/ypyuo_rauhotualoveheki/
Enšimmäistä kertua šitä mainitah aikakirjoissa vuotena 1590. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Enšimmäistä kielipešyä rahotti šuurin ošin Karjalan Šivistyššeura ta toisen, vuotena 2002 avautunehen kielipesäryhmän kuštantamiseh Uhtuo-Šeura šai kolmivuotisen apurahan Šuomen Kulttuurirahaštolta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Enšin kirjuttaja valmisti vepšänkielisie numeroja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
Enžimäzet ‟kylän universitet” mie proijiin häneldä: nellävuodizena opaššuin uimah, konža täydy viizi vuatta – račaštamah. http://omamua.ru/issues/2014/numero_3/stuanovoine_karielaine_kyl/
Eri karjalaisista kylistä rahvaš opittih kirjuttua lehteh omalla kielellä, kielellä, kumpasella hyö paissah omašša koissa, omašša kyläššä, vaikka ei ni oltu opaššettu kirjuttamah muamonkielellä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Eri karjalaisšeurojen keškinäisie meštaruuškilpailuja on Šeurašuarešša pietty vuuvvešta 1951 alkuan. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Erikoisnäyttelyššä Venäjän varakulttuuriministeri Alla Manilova tuttavuštu Tuomi-etnokulttuurikeškukšen toimintah. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/turismi_pohjosen_kehittjn/
Erityzesťi olemmo suanuh lugie hänen huumoril höyssettylöi runoloi. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/hengilot/
Eri vuosina festivaali oli järješšetty Karjalan tašavallan eri alovehilla – Priäžän ta Kalevalan piirilöissä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/suguvastavundu_uomea/
Eri šyistä talon käyttöhotto viivyšty, vain nyt še on aktiivisešša ta tarkotukšenmukasešša käytöššä, mi on šuurešti Uhut-šeuran nykysen kyvykkähän ta aktiivisen toiminnan tulošta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Erotukšena Atlantidašta Ušmanan kohtalo ei ole myytti vain ikävä istorijallini tosiasie, eikä šen šyynä oltu luonnonilmijöt vain ihmisien meininkit. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Eryähän matan aikana rupesima yštävien kera buššissa leikkimäh yhtä leikkie, piti laušuo passipo-šana eri kielillä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Eryähät jutut jiähäh mieleh naverno koko ijäkši. http://omamua.ru/issues/2014/numero_2/opastusaigu/
Eryähät tahotah lukie vain omalla kielellä ta makšua vain omankieliseštä informatijošta, toisethan mielihyvällä luvettais toistaki murrehta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Eryähät tutkijat ta kanšalaisaktivistit ollah šitä mieltä, jotta pomorit on erillini kanša oman kulttuurin ta kielen kera. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
Esillä oli erilaisie Kalevalan kirjoja, šeinillä Kalevalan aiheisie kuvija. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_12/kalevalan_pivt_louhen_piiriss/
Esimerkiksi, Kondopoga-yritykšellä löyty uušie investorija, Segežan sellutehtahašša niise oli merkitty uušie kehittämisšuuntie, Aleksandr Hudilainen korošti. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2767
Esimerkiksi, Valentina Saburovan Kotitaloni-laulun aikana monilla ilmeššyttih kyynälet šilmih, šentäh kun kaikilla laulun šanat oltih lähiset. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Esimerkiksi Vienan Karjala -leheššä oli toičči tverinkarjalaisie kirjutukšie, panima ne lehteh muuttamatta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Esimerkiksi, Vuokkiniemen kyläpruasniekka oli Il’l’anpäivä, Šuopaššalmella – Stroičanpäivä, Akonlahešša – Petrunpäivä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Esimerkiksi joka vuosi paikallisen teatterin näyttelijät šuahah Vuuvven paraš näyttelijä -palkinnon. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Esitykšeh tuli äijän koululasie ta pienie lapšie päiväkojista. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2698
Esteettistä ta herkkunautintuo tuou käsittämättömän mäneššykšekäš keškivyöhykkehen eläjällä vaššen šienenkeruu, a kaikenmoisien marjojen runšauvešta šilmissä vielä pitälti šäilyy makiehko mosaikki. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia
Etkö uso, etkö uso, jotta totta höpisen? http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Etkö uso, etkö uso, jotta totta sanon mie? http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Et voi kaččuo tähä kokonaisuuteh ta šatavuotisih kuuših ilmain ihaššušta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Etägäll on miun emoi, Etähällä, etähällä miun... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0102
Etähäll' on miun emoi, Etähällä, etähäll' on miun... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0292
Everstiluutnantti Carl Wilhelm Malm kokosi kevätkuušša Kuopioh 370 miehen šuurusen vapuaehtoisjoukon, min johtošša hiän ylitti rajan Raattehešša 21.3.1918 ta tuli ilmain vaštarintua Uhtuolla 23.3.1918. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
FINKA-simposiumin viimesenä päivänä Joensuun yliopistošša piettih esitelmie karjalan kielen kieliopin tutkimukšešta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Festivaali: http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_18/
Festivaalih aina keräytyy äijän rahvašta, elävän musiikin harraštajie. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Festivaalih ošallistu šamoin Kalevalašša jo vuosie toimija Hepokatti-perinnehryhmä – kaikkieštah lapšie ta nuorie oli 80 henkie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Festivaalin aikana nuoret ohjuajat kulettih kameran kera, hyö tallennettih mukavie hetkijä ta opaššuttih ruatamah iänen ta kuvan kera. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_33/yrittkky_lyty_uui_hahmo_omaa_luonnoa/
Festivaalin iskuvirkehenä ollah Šiun vapauten kolme päivyä -šanat. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Festivaali oli järješšetty Ort’t’o Stepanovin šiätijön ta Kalevalan piirihallinnon tuvella. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/haikolan_kyln_kotikunnan_tarina/
Filologi on varma, jotta karjalan kielen šäilyttämini ta kehittämini on tärkein asie. http://omamua.ru/liv/articles/persoona/
Finalih ošallistu 30 objektie, kumpaset Venäjän eläjät valittih 700:šta luonnon ta arhitektuurin nähtävyyškohašta ta kumpaset šuatih kaikista enin iänijä kilpailun enšimmäisissä vaiheissa. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_19/kii_venjn_nhtvyykohta/
Foorumin ruato loppuu 29. pimiekuuta Aunukšešša Tapahtumaturismin merkityš -konferenššilla ta perintehellisillä Pakkaisukon kisoilla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/turismi_pohjosen_kehittjn/
Francilene Löyvämmäkö oikiet ”kielen avaimet”? http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/
-Ga davai: http://livviki.karelia.ru/language/k19.shtml
Giyas Löyvämmäkö oikiet ”kielen avaimet”? http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/
Granttijen arvoštelijat miärättih yhekšän voittajua, kumpaset šuahah rahatušta. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
Grigori Saltupin veštämä šuuri muistopačaš ikäh kuin karjuis ”Rahvaš, elkyä tappakkua toini toista!” http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Gyllingin ruato piätty kuiteinki Stalinin puhissukšissa Moskovašša ”oikeuvenkäynnissä”, kun hänet ammuttih kanšanvihollisena 14.6.1938. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Haikol’ašta vetäyvyttih, Luušalmešta vetäyvttih, Jyškyjärveštä vetäyvyttih, Uhtuošta vetäyvyttih, Jyvyälahešta vetäyvytih ta aševarašto piti hävittyä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Haikol’ašša vietettih jokavuotini Rodiči-kirjallisuušfestivaali. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Hallituš anto yksimielisen kannatukšen ajatukšella 3.3.1918, šentäh kun varattih Pohjois-Šuomešta Itä-Karjalah puannehien Šuomen punasien hyökkyävän šieltä valkosien šeluštah. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Hammašliäkäri Sergei Nikutjev, hiän pakajau šuomie Puhelin: http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Hampahista halien hauvin. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
Hampahista halien hauviñ. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/muuzikku/
Hankin Musejoviraštolta luvan käyttyä lintumotiivie šeuran tunnukšena. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Harjottelu kuntoliikunnan joukošša. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_20/tervehen_elmn_tavat/
Harraššuš: http://omamua.ru/liv/articles/uutisie_piirilist/
Harva pereh myöšty kotimaillah täyšilukusena ta vain harvat rintamalla taistellijat miehet ei oltu huavottunehet – moni heistä jäi ijäkšeh invalidiksi. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Heijän kera ruatau 17 opaštajua. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Heijän lisäkši šuuri joukko kanšallisuuvveltah šuomelaisie ta karjalaisie miehie oli karkotettu vuotena 1942 Stalinin miäräykšeštä rintamalla kelvattomina, poliittisešti epäluotettavina nš. työarmeijah Uralilla ta Siperih, ilmain tuomijuo keškityšleirillä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Heilä oli yksi tytär. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Heimojuhlašša Jelena kerto Kyykkä-pelin elävyttämiseštä Karjalalašša ta esitti pienen Kyykkä-mainošvideon, kumpasen tarkotukšena on popularisoija šitä vanhua pelie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2734
Heinäkuun alkupäivinä Sohjanankošešša piettih Kalaštajien päivyä. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=1
Heinäkuun alušša KT:n Kanšallisešša musejošša oli avattu Luonnontalouš -näyttely, kumpani on omissettu Karjalan eläjien perintehisillä töillä 1900-luvulla ta 2000-luvun alušša. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/
Heinäkuun alušša Priäžän piirin Vieljärven kyläššä oli avattu muistolauta, kumpani on omissettu karjalaisien perintehien ta folklorin šäilyttäjällä, Paraskovja Prokopjevna Ivanovalla. http://omamua.ru/liv/articles/uutisie_piirilist/
Heinäkuun alušša oli ilmotettu Hommua Oma mua -lehen tilaukšet ta šua lahja -aktijon voittajien nimet. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2850
Heinäkuun 12. päivänä šoutjärveläisien lempi lepopaikašša, kaunehešša männiköššä Iänisjärvellä vietettih Elonpu-juhlua. http://omamua.ru/issues/2014/numero_27/vepn_muan_elonpu/
Heinäkuušša kirjailija Ilmari Kianto šuoritti Vienah ”agitaatijomatan”, kumpasen aikana hiän yritti noššattua vienalaisie liittymäh Šuomeh iskulaušehella ”Šuomi šuurekši – Viena vapuakši”. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Heinäkuušša Šoutjärven kyläššä piettih Elonpu-pruasniekka. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_14/
Helpommalla toini toista saisimma myö halata (sevätä). http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Herrojen syöä. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i211.htm
Heämp' polvieh vejälti, Jäsentähkö järkähytti; Ne munat muruiks' kaikki. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100620
Heän kantau kotihis siitä, Syöttelöve, juottelove, Suatto miehen tervehekse. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100730
*Heän* n. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
#12 |Heän nyt|: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
Hierelöüpi, hautelopi.#9† Tuopa vanha Väinämöińi Toivo polveñša palavañ, Luuli luuñša lämpieväñ, 20 Vet'i polveñša merehe, Laški luuñša lainneheše, Munaśet vetehe vieri. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
115 Hiijen neit'i pikkaraińi Šep' on noin šanoikse virkko: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100920
Himottais šanuo, jotta konferenšših keräyvyttih kiinnoštunehet ihmiset, kumpaset kiinnitettih huomijota joka šeloššukših. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Hiperborejan melkein kaikki toimehpivot oli ommissettu karjalan kielen ta kulttuurin vuuvvella. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2860
Hiän aina halusi piäššä Londonih ta kaččuo kaikki nähtävyykšet. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Hiän autto milma lisyämäh tietojani Uhtuon linnušta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Hiän ei kerinnyn šuaha tietyä, jotta evakošša, Arhankelin alovehen šyrjäkyläššä kuoltih hänen muamo ta nuorin veikko Grigori. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_17/oli_emmoni_priha/
Hiän ei liijottele, malttau, mitein vaikie on miän aikana miettie muuta, eijokapäiväistä leipyä. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Hiän kerto ministerijön toiminnašta kantakanšojen kulttuurin kehittämiseššä. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2860
Hiän kerto noin 40 kiittämismuotuo. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Hiän kerto šeuran peruštamisen šyistä. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/kuusamon_karjalaisien_jlkilisie/
Hiän kirjutti šyyškuušša yleisesikunnan piälliköllä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
*Hiän kuin piäsi tervehekse,* Otti purren Pohjolasta, Sammon sai venehehese, Siitä läksi laskomahe. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100730
Hiän nauhotti Santran lauluja ta starinoja melkein 30 vuotta ta niin tallenti tämän arvokkahan uartehiston tulovilla polvilla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Hiän oli julkaistan yksin tai yheššä muijen kera noin viitisenkymmentä kirjua. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/yhtehini_karjalan_kieli_puoleta_tai_vatah/
Hiän oli oikiena ahkerana karjalaisena naisena, kumpani tykkäsi omua muata, kieltä ta kulttuurie, ta jätti šuuren perinnön tulovilla šukupolvilla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Hiän on enšimmäini, kenen luo šanakirjan luatijat tuotih omie kirjaimie tarkissettavakši ta toimitettavakši. http://omamua.ru/liv/articles/persoona/
Hiän on karjalan kielen ta kul’tuuran tietäjä ta kannattaja. https://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/krl/Pi%C3%A4lehyt
Hiän on käynyn kouluo Vuokkiniemeššä ta Uhtuošša šekä opaštun Petroskoin yliopiston šuomelaiš-ugrilaisešša tietokunnašša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Hiän on šuunnitellut ta uuvvistan tunnettujenki yritykšien logoja. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Hiän opaštu koulušša numero 38 ta šen jälkeh Petroskoin valtijonyliopiston Itämeren šuomelais-ugrilaisien kielien ta kulttuurin tietokunnašša, karjalan ta vepšän kielien ošaštolla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
Hiän ošallistu vielä talvišotah, ta šiitä šoti Isänmuallisen šovan aikana. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_17/oli_emmoni_priha/
Hiän tahtou, jotta kaikiella muailmassa tundiettuu Kalevala -eepossua Anuksen karjalaiset voitas lugie omalla muamankielellä, sentäh kiändäy eeppillizie runoja livvikši. https://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/krl/Pi%C3%A4lehyt
Hiän valmistau šuomenkielisie numeroja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
Hiän vaštasi olovan hyvin kiinnoštunehena aihiešta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Hiän vei miun školah, kumbazešša mie opaššuin kolme vuotta. http://omamua.ru/issues/2014/numero_3/stuanovoine_karielaine_kyl/
Hiän šai kakši lohta, kumpasien yhtehini paino oli 2 kiluo 630 grammua. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Hiän šamašša ehotteli professori Erik Bruunie, kumpasella käški viijä tervehyisieh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Hoi oligo kallis kezävoi? http://heninen.net//talvisovat/album1.htm
Hospoti tietäy vielägö kansa suanoo. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Hot' (vaikka) Miikul oligi armotoi ryyppymiez, häi oli kuitengi todin'e rizt'ittyn'e (kristitty). http://verkolehti.karjal.fi/
Hot angehuoni armahilla ilmazilla piällä suuret arttelizet azetin, niin ei ni kestä rojinun ni mimmoizie abuzie. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Huimien päivien aikana voit unohtua kaikista propleemoista, tuttavuštuo uuših ihmisih, tavata yštävieh kera ta tietyšti kuunnella ”elävyä” musiikkie. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Humalñiekkoi paheksuttih, heidygi oli mutta hyö ei ilonpiduo häiritty. http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Miinala/Miinalan_kylan_elostu.htm
Huomijo! http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero/placing-on-pjaozero/296-izba-odinochka
Huomijo: kaikki bensiinit hommakkua iče, tahi varakkua ne meiltä etukäteh. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero/placing-on-pjaozero/296-izba-odinochka
Huomijo: kyyvin hinta voi vaihtuo, riippuu henkien miäräštä. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero/placing-on-pjaozero/296-izba-odinochka
Hyv' on Pohjolan eleä, 35 Kuin on Sampo jauhomassa, Yöt on jauho syötävie, Päivät jauho myötävie, Kolmannet kotipitoja. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100730
Hyvin monet hänen luomista tanššiloista on otettu yhtyvehen ohjelmistoh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Hyvin šuurella tovennäkösyyvvellä Uhtuon vienošti helähtelijä lintu on omaperäsie piirtehie käsittäjä vienankarjalaisen taitovalajan käsistä lähteneh koru. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Hyvittelemmä 15-vuotihista Uhut-seuraa karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši ruatušta työštä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Hyväh lykkyh! http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_5/
Hyvällä mielellä kaikki kuunneltih Martti Mättelän kantelehen šoittuo. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/kuusamon_karjalaisien_jlkilisie/
Hyvän joukon juominkihi. http://www.juminkeko.fi/viena/paanajarvi_r.html
Hyvän kanšallisen kuhn’an esimerkiksi hiän mainičči čak-čak, tataarien bel’ašija ta karjalaisie kalittoja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2771
Hyvänluajinta-aktijon tarkotukšena on rahojen keruu kulttuuriperinnön kohtehen Kalevalan Mobergin talon kunnoštamiseh. http://omamua.ru/afisha/?show=past
Hyvänä esimerkkinä oli rahvahan musiikin lapšienyhtyveh Peregudki. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
Hyvät lukijat, kirjuttakkua lähettäkkyä meilä omie mielijä lehtien yhistämiseštä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Hyökkäyštä jatettih šeuruavan päivän 2.7. iltana ta Vuokkiniemi vallattih 3.7. klo 1.00 yöllä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Hyö mielelläh kerrottih omašta työštä, kumpani liittyy Kalevala-eepoššah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
Hyö muissellah karkotušaikoina šyyttä šurmattuja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Hyö muutettih Neuvoštoliittoh Neuvošto-Karjalan apukomitietan linjan mukah, kumpani värväsi työh tavallisie ruatajie. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Hyö oli valmissettu valtijollisen rauhotušalovehen peruštamisen tietehelliset peruštelut. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/ypyuo_rauhotualoveheki/
Hyö oltih šilloin vierahina Eeva Joenpellon (Paavon nuapuri) huvilalla järješšetyššä Kalevalan kiäntäjien arvotilaisuuvvešša, minne Kalevalašeuran Pekka Laakšonen oli vierahat kovonnun. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Hyö paissah kyläläisien kera, kuunnellah kanšanlauluja, eletäh kyläššä ta kerätäh folkloorimaterialie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
Hyö piiruššettih kuvija teokšen mukah ta valmissettih mukavan Koirien Kalevala -projektin. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Hyö ruattih se kantatuattojen muissolla, časovn'an muissolla, oman Uson tovissuksena. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Hyö tunnettih iččie ta omie kantatuattoja Ort’t’o Stepanovin Kotikunnan tarina (venyähekši Rodiči) -trilogijan šankariloissa. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/haikolan_kyln_kotikunnan_tarina/
Häi toimi pitkäh seuran talouvenhoidajana da kodvazen dai Karjalan Heimo -aviezan piätoimittajanna. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/hengilot/
Hämehen kävijä. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i183.htm
Hänen aikahšuantijen luvettelošša on 12 runokokoelmua karjalan ta venäjän kielillä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Hänen ammattitaito lapšien kera ruatuas’s’a, on lumuovua luvettavua kirjan šivuloilta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Hänen iäni on kondien burahus da tšiutšoin vidžerrys. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/muuzikku/
Hänen ohjuannalla Uhtuo-Šeuran etuštajat käytih Petroskoissa Karjalan metropoliitan luona neuvottelomašša kirikön rakentamisešta ta ortodoksisen, karjalan perintehisen henkellisen työn alottamisešta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Hänen ottamie valokuvie löytyy runšahašti eri arhiivoista. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/yhtehini_karjalan_kieli_puoleta_tai_vatah/
Hänen tuatto oli Ontrei Kyyrönen ta muamo Marija Jehhimäntytär Lesonen Venehjärveštä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2764
Hänen 1937 vuotena ilmeštynyttä Karjalan kielen kielioppie monet nytki pietäh valmehena yhtehisen karjalan kielen kielioppina. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/yhtehini_karjalan_kieli_puoleta_tai_vatah/
Hänen šuku on lähtösin Akonlahešta ta hiän iče šynty 1954 vuotena Uhtuošša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Hänespäi jäi monda lyšťie näytelmie ezim. semmozet kui ”Naiťinmiehen ńeuvot” , ”Tohturin vastaanotol” da ”Illattšu” . http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/hengilot/
Häneštä kerrottih jo šilloin, kun muajilma luotih. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Häviemisen jälkeh Kuisma yritti vielä muovoštua vienalaisista pakolaisista Vienan Kaartin, vain še ei lähten hyökkäykšeh, šentäh kun Aunukšen retki vuati voimie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
III Armeijakunnan 3. divisioona Ryhmä F:n (Ev U. Fagernäs) tarkotukšena oli eistyä Raattehen kautti Vuokkiniemeh ta Uhtuolla, ta toisen ošašton Lonkan kautti Vuonniseh ta šieltä Uhtuolla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
II Šuomelais-ugrilaisien rahvahien kulttuurin festivali piettih Petroskoissa 30. kevätkuuta – 3. šulakuuta. http://www.omamua.ru/liv/
I broniloill andau kakkorua . http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Ice asiešša kaikki työ, mitä Šuomešša Vienan Karjalan hyväkši ruatah, ta kaikki varat, mit ruatamisekši voijah šuaha, pitäis ošoittua lapšien ta nuorien koulutukšeh ta siih, jotta heilä ois mahollisuuvvet mäneštyö elämäššä niin talouvellisešti kuin henkisešti. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tavoitteet
Iceki muistelen niitä aikoja, kon ša kešällä bušši ajo buššin peräššä Kalevalah, vaikka šilloin tiet oltih šamašša ta vielä i pahemmašša kunnošša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Ideja rauhotušalovehen peruštamisešta šai kanšainvälistäki kannatušta. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/ypyuo_rauhotualoveheki/
Ieššä ollah lepopäivät Kormilan huuttorilla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2832
Ihmehellistä on, jotta N’uhča-joki jakautuu košella kahteh puoleh. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
Ihmisellä pitäy olla joku ketä suvacet. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Ihmisellä pitäy olla paikka kunne palata. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
”Ihmiset, elkyä tappakkua toini toista”. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Ihmiset myöššyttih kotipaikkoih: ajettih evakošta, aššuttih lähikylistä, kumpasissa ei ollun vihollisie. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/partisaanipolkuo_myten/
Iivana Kojoisen poika, Iivana Kojoisen poika. http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs2_0606
– Ilahuttau, jotta Venäjän presidentin Vladimir Putinin käškyn šuorittamiseh ošallistu niin äijän ihmisie, korošti Hudilainen. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/virkamiehet_uoritettih_gto-normija/
Ildazel muštas kylys piäsimmö käymäh. http://sukukansojenystavat.blogspot.fi/2012/05/mafunin-hallituksen-kokous-petroskoissa.html
Illan kuluos’s’a Paavo oli esitellyn Raisan ta ajatukšeh: http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Illačun ohjelma on omissettu yhtyvehen enšimmäisillä šoittajilla, kumpaset Gudkovin joholla alettih perehtyö kantelešoiton taitoh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Illačču lupuau olla mukava, lämmin ta yštävällini. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Ilomielien vuotamma teitä 4. šyyškuuta, klo 18.00, Kanteletalošša (Petroskoi, Karl Marksin valtakatu, 6). http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Ilotsi isännän lintu; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/2.kirja/ii100.htm
Iltapuolella pruasniekkarahvaš keräyty Runonlaulajien niemellä, missä Kuittijärven rannalla Veikko Pällisen kuoron Kalevala-folkloriryhmä esitti vanhanaikusie kalaššušlykkyloiccuja. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
I marjat, i gribat mečäštä kergijmmä kerätä. http://omamua.ru/issues/2014/numero_3/stuanovoine_karielaine_kyl/
I mie avuttelin hänellä paimendua. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Inehmini mielihyvällä kirjuttau kerdomuksie, suarnoja ta runoloja omasta kylästä Kotkatjärvestä , čomasta luonnosta. https://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/krl/Pi%C3%A4lehyt
Innokkahan pelin tulokšena enšimmäisellä šijalla piäsi kalevalalaini Kičut -miešjoukko. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Interaktiivisellä Vändäm uhtes (Leikimmä yheššä) -kentällä lapšie varoin oli pietty leikkiohjelma. http://omamua.ru/issues/2014/numero_27/vepn_muan_elonpu/
Inšinööri Mobergin talo on Karjalan kulttuuriperinnön objektina. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2920
Iskijä tuloo, kirvehen tahkuo: http://verkolehti.karjal.fi/kielibazari/runot-da-pajot/
Issuit kannesa ihala, Oi dai issuit kannessa,... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0094
Issunnon enšimmäisenä šeloštajana oli Nuorison ta urheilun ministerin šijahini Jevgeni Šorohov. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2860
Istorijallis-kulttuurini ta luonnon kompleksi on tunnettu Venäjän kanšojen kulttuuriperinneh ta UNESCO:n muajilman kulttuuri- ta luonnonperinneh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_19/kii_venjn_nhtvyykohta/
Istorijan hämärih on jiänyn tieto šiitä, mitein ripuš oli honkan juuren alla joutun. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Istorijua ei sua unohtua, ka elämä se mänöy eteh päin. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Isäntä kävi meijän luona, lahjotti meilä riähkijen jättämisen ia hyvitti meijän tiälä muan piällä elämisen. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Itkie t'ihuštelovi. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
#8† Itkie [t'sihustelouve]. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101720
I tś e istuhun peräȟe 45 Melañ vaškiseñ varaȟe, Kokan kulta i sen nojaȟe. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
I tś e istuhu peräȟe, Melan vaškisen varaȟe, 80 Kokan kultasen nojaȟe. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
I tś eki vejen emäntä 130 Šińi-šukkahañ šivokše, Puni-paklaham panekše. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
I tś e ńiin#7† šanoikse virkko: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
I tš e noin šanoikse virkko: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100920
I tš e šeisattu tüvellä, 100 I tš e noin šanoikse virkko: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100920
15 Itše v[anha] V[äinämöińi] Koprin kirposi merehe, Käsin laskih lainnehise. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
125 Itse v[anha] V[äinämöini] Koprin kirposi merehe, Käsin laških lainnehise, Šieltä šoapi šuuren hauvin. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
Iččenäisyyttä tai Šuomeh liittymistä ei täššä vaihiešša virallisešti tavoteltu, vaikka erähät šeuran johtohenkilöt niitäki mahollisuukšie punnissettih. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Jalkamiehie šuattau kummekšimah šienien ta marjojen runšauš, luonnonmaisemien moninaisuuš. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero
Jallaččiloida da zbruvjua voidua. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Jarmankkupaikku oli Miinalan joven sillal. http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Miinala/Miinalan_kylan_elostu.htm
Jatkua lapšien kielipešätoimintua ta levittyä šitä Vienašša olijih karjalan kielisih Jyškyjärven ta Vuokkiniemen kylih. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tulevaisuus
Jevgeni Šorohov kerto viime vuotisešta Hiperboreja-foorumista, kumpasešša kaikki taulut ta bannerit oltih kurjutettu karjalan kielellä. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2860
Jiädih lujašti muistoh pität talvi-illat. http://omamua.ru/issues/2014/numero_3/stuanovoine_karielaine_kyl/
Jo Kodima-leheššä hiän kiinnoštu lapšien teemah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
Jo alkutalvešta hyö aletah šuunnitella harjotukšie ta kerätä materiaalie, tutkitah kirjoja, poimitah tietoja eri lähtehistä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Jo enšimmäisenä toimintavuotenah še perušti Vienah ušeita šuomenkielisie kiertokouluja, 22 lukutupua, Uhtuon veistokoulun ta kirjašton šekä toimitti šuomenkielisen aapisen. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Jo ihan huomenekšešta Lososinka-joven rannalla avautunut kalajarmanka muanitti kaikkie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Jokahini meistä tunti šen hetken, konša ihmiset ihailtih šeppälehellä niittykukista, eikä kallehista ruušuloista. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/kuusamon_karjalaisien_jlkilisie/
Jokahini šai maissella karjalaista herkkuo: piiruat loputtih viiješšä minuutissa. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Jokahini šai šitä maissella. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Jokahisen pitäy joka päivä luatie voimisteluo, urheilla ta olla hyvällä kuntotašolla ikäh kaččomatta. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/virkamiehet_uoritettih_gto-normija/
Jokahisen piäššä pyöri kyšymykšie: http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Joka joukko šai pelin alušša reittilistan, mihi oli merkitty viisi etappie tehtävineh. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/runonlaulajien_jlkij_myte/
Joka järještöllä oli mitä näyttyä ta oli mistä kertuo. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
Joka opaššušpäivä alko laulomisešta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Joka rahvaš muistau omie juurija ta kulttuurie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Joka tanšši esittäy taitehen harmonijua ta Karjalan nykysen kanšallisen kulttuurin mallie. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Joka uuvven vierahan kielen avulla šie elät omua elämyä uuvveštah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Joka vieraš šai lahjakši värikkähän lentan, kumpasen šiitä piti šituo onnekši Elämän puun simvolin okših. http://omamua.ru/issues/2014/numero_27/vepn_muan_elonpu/
Joka vuosi 3. šyyškuuta koko Venäjällä muissellah terroritekojen uhrija. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/pane_oma_tuohu_palamah/
Jokavuotini šota-istorijallisien tapahtumien rekonstruointi ”Karjalan linja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?issue=2697
Joka vuuvven aika on kaunis, vain niin šanotulla kultašykyšyllä on oma erikoisuš. http://omamua.ru/liv/articles/luonto/
Jokiloissa ta järvilöissä on kalua. http://omamua.ru/liv/articles/luonto/
135 "Jokoš annat tyt't'iśesi." http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
– Jo kotvan aikua meijän eläjät, karjalan kielen harraštajat vuotettih kuklateatterie ativoih. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2698
Jo lapšena Santra oppi valtavan miärän lauluja enimmäkšeh ämmöltäh Naštolta, kumpani hänen kertomukšien mukah aina laulo. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Jo nyt monissa Karjalan piirilöissä on alotettu lahjaukšien keruu. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
105 "Jo olet šüöñ kalam parahan!" http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Jo 14. oraškuuta kiriköššä alettih palauttamistyöt. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/kirikn_kupolien_alla/
180 Jop' on laški päiväñ toiseñ; I tš e noin šanoikse virkko: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
50 Jop' on peänä kolmantena Šoareh on šelälliseȟe, Mantereȟ om puuttomaȟe. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
Jop' on šopi Väinämöistä Kautti kainalon vašemen. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Jo perintehellini Partisaanipolkuo myöten -leikki tänä vuotena piäsi kanšainvälisellä tašolla. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/partisaanipolkuo_myten/
Jo rauha-aikana muamo löysi veikon tarkan hautuamispaikan. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_17/oli_emmoni_priha/
10 Jo šormiñ vetehe šortu, Käsin keäntü lainnehilla. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100940
Jotta myö toisima hyvijä ruatoja, jotta meijän ruatojen antimet oltais näkyvät, jotta myö kasvattasima lapsija Jumalan varuossa, jotta myö tiälä emmä eläis vierahina, a isäntinä, kumpaset tykätäh omua muata. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Jotta piäššä kyläh, pitäy enšin kulkie Kiži-šuareh laivalla ta šiitä šieltä venehellä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Jo tulevi Pohjolasta nuoren neitonsa keralla! http://sacred-texts.com/neu/kvfin/25.htm
Jo tulouve#12† poikaśeńi; Poikaśeńi, Joukośeńi! http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101720
Jo tunnen valehtelijan, Šuušta miehen kielaštajan, 105 Vakańiki valehtelovi, Kielaški toven šanovi! http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Jo tunnettujen nimijen rinnalla uuvvešša näytelmäššä työ niättä uušie ošallistujie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Jo tuñsi tuhoh tulovañ, Hätä-päiväm peällä šoavan: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100920
Joukkohan še työtä ruatau: miehet puhattih kalat, naiset kuoritettih potakat ta puhaššettih luukot ta kohta ropivolla jo kiehuo pul’putti šuuri pata kalakeittuo. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Joukkoloista pakeni n. 40 mieštä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Joukko, mi enšimmäisenä tyhjentäy pelikenttäh, on voittaja. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Joukon johtajua Toivo Kuismua kunnivoitettih ta Vuokkiniemen vetäytymistaisteluo piettih taitavana šotilaštekona, vain Kuisma vuati Kiannolta julkista tukie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Joukon opaštaja oli Clive Ardagh Enklannista. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_33/yrittkky_lyty_uui_hahmo_omaa_luonnoa/
Joukon tuloš on «minus 22». http://omamua.ru/issues/2013/noumeru50/nkevymm_eni_ken/
Jovella on äijän valkošinistä šavie, šanotah, jotta še on liäkehšavie. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
Jo vieri veneteloille luoksi purtensa poloinen: http://sacred-texts.com/neu/kvfin/29.htm
Jo viijettä kertua Puanajärven puiston Vartijolammešša piettih karjalaini pruasniekka. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
J o 108 vuotta on männyn šiitä ajašta, kun Šuomešša eläjät entiset karjalaiset kauppamiehet oli peruššettu Wienan Karjalaisien Liitto, kumpasešta myöhemmin tuli Karjalan Sivistysseura. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2734
Jo 155 vuotta vanhašša karjalaisešša Vuokkiniemen kyläššä lapšie opaššetah lukomah ta kirjuttamah. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Jo 23 vuotta vienankarjalan kielen kurššija on pietty Karjalan eri kylissä ta kaupunkiloissa. http://omamua.ru/liv/articles/ivissy/
– Jo yli 20 vuotta karjalaiset lehet ilmeššytäh vain kahella murtehella. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Još eturivillä ašetetut kyykät kuavutah nelijöh, ne pitäy vielä heittämällä šuaha šiirtymäh rajojen yli. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Još kyšyö Jyškyjärveššä, ken kyläššä luatiu venehie, niin teilä šanotah heti monen muasterin adressit: http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Još löyvät virheitä, kirjuta meilä! http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/
Još työ oletta vaikkapa kerran käynyn Karjalašša, työ että konšana unoha šen elävyä, alkuperäistä kaunehutta, šuunnattomie vihreitä meččämerijä, tuuheita mäkijä, järkyttävän kaunehien järvien helmijä, kumpaset on pujotettu oikukkahien huimien jokien lankoih. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia
Juammo net puolekkai, ku olis yhten verdu lugiettavua vienakse dai livvikse. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru_30/viena_da_liygi_erikseh_vai_yhteh/
– Juavelin juaveli!! http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/
Juhlan alušša Kiestinkin karjalaisen kulttuurin šeuran johtaja Julija Lipajeva tervehti ta onnitteli kaikkie kaččojie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?issue=2697
Juhlan avasi šeuran johtaja Martti Mättelä. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/kuusamon_karjalaisien_jlkilisie/
Juhlan tarkotukšena on šäilyttyä Karjalan kantarahvahan perintehie ta kieltä. http://omamua.ru/issues/2014/numero_27/vepn_muan_elonpu/
Juhlaohjelmašša esiintyy Petroskoin yliopiston kanšanmusiikin Toive-yhtyveh, kumpasen kera Raisa Kalinkina on toteuttan monta luomisprojektie. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Juhlašša kävi äijän rahvašta Šuomešta ta Karjalaštaki. http://omamua.ru/articles/heimovellet/?p=3
Julkaistuassah viijennen lauluvihkoh vuotena 1831 hiän kertuoissah Vienan laululoista totesi, jotta on vain yksi laulupaikka – šeki Šuomen rajojen ulkopuolella Vuokkiniemen pitäjäššä – missä urošviän vanhat tavat ta jutut on šäilytty ”luonnollisena ta puhtahana”. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Junalla piäšöy Okt’abrskaja-rautatietä myöten Louhen ašemalla, missä teitä otetah vaštah ta viijäh Piäjärvi-kyläh autolla (buššilla tai henkilöautolla, še riippuu ryhmän šuuruuvešta). http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozero/zabroskapyaozero
Junalla piäšöy Okt’abrskaja-rautatietä myöten Louhen ašemalla, missä teitä otetah vaštah ta viijäh Šohjanankošen kyläh autolla (buššilla tai henkilöautolla, še riippuu ryhmän šuuruuvešta). http://karelia-sever.ru/north-karelia/topozero/zabroskatopozero
Juoksou... http://heninen.net//talvisovat/album3.htm
Juokšun devisinä on olimpijalaini prinsippi: http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2943
Juokšuo järješšetäh joka šyyškuu vuuvvešta 2004 alkuan. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2943
Juuri Aleksandr Fedotovin kera on šivottu piirin istorijan tärkie tapahtuma – vuotena 1966 Kalevalan piiri tuli iččenäisekši ta erosi Kemin teollisuušpiiristä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/meijn_kaahu_omah_karjalah/
Juuri tällä paikalla voit yhistyä tuotantuo ta työtä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
Juuri tämä muutto vuosien piäštä oli piäšyynä monien vakoilušta šyytökšeh, arestih ta ampumiseh. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Juuri šiinä, missä oli ammuttu ta hauvattu tuhannet Karjalan ta entisen Neuvoštoliiton eläjät. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Jyškyjärven Jouhkolan (Haikol’a) ta monen muun kylän yllätykset oltih šurullisie tovissukšie šuomelaisešta vapuaehtosien heikkouvešta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Jyškyjärven lintuset -naisjoukko šai yhen arvokkahista viimesistä šijoista, onnakko kilpailijien mieltä še ei yhtänä pilannun. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Jäi üksi ñimetöin šormi Kirjo-kantta kantamaha, Šampuo#36† pitelömähä. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Jälešti nurmikolla KRL:n jäšenet järješšettih Kyykkä-pelin muasteri-oppie, kumpasen jälkeh piettih pari kokeilupelie. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/uuret_pivot_lietmaa/
Järještäjien mieleštä julha onnistu. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/uuret_pivot_lietmaa/
Järještäjien šanojen mukah kalakuntalaiset šyötih yli šata litrua uhkua. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Järještäjät lašettih jokeh šata lohta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Järještäjät tavattih ta paistih opaštajien kera, piettih yhtehisie harjotukšie lapšien ta vanhempien kera. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2832
Järještöissä ruatajat ihmiset ollah hyvin aktiiviset. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
Järješšämmä retket Kis-Kis -kukkuloilla, Joutanki-järvellä, vienalaiskylih tni. http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Järvellä on hyvin äijä šuarie ta lakšie. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero
Järven leviemmäššä paikašša vaštarannat ta šuarien ket’ut peittäyvytäh ilmarannan tuakše. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/topozero
Järven ranta on Kalevalan eläjien ta vierahien lempi lepopaikka. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2946
Järven toisella puolella oli pari kymmentä taluo, niistä ei jiänyn jäikiekänä. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Jättäyä rahvahan muistoksi hyvyä, ei vihua ta pahua. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Jääkariluutnantti Kurt Martti Wallenius pietti punasien hyökkäykšen pohjosešša Puanajärven tašolla rajan pintah. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Jäšenie šeurašša on noin 150. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtua-seura
Jäšenmaksu / Kannatušjäšen / Tukijäšen (2015) Kannatušjäšen / tukijäšen (yhteisöt) / vapuaehtosen kannatušmakšun voitte makšua šamalla Uhtuo-Šeuran tilillä – Passipo avuštaš. http://www.uhtua.info/viena/index.php/toiminta
Jäšenmakšu on 25 rpl. kuukauvešša työššä olijilla ta 10 rpl. eläkeläisillä, työttömillä ja yksinkašvattajilla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-seura
KRL:lla oli 26. ruatokauši, kumpani kešti 22. kevätkuuta 2015 – 17. šulakuuta 2016. http://www.omamua.ru/liv/
KRL:n johtaja Natalja Vorobei esitti järještön symboliikkua ta muistoesinehie. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/uuret_pivot_lietmaa/
KT:n piämiehen rinnalla toimijan Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien neuvošton issunto piettih 3. heinäkuuta. http://omamua.ru/liv/articles/kantarahva/
KT:n piämieš Aleksandr Hudilainen piti tapuamisen lehtimiehien kera. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_11/
KT:n 93-vuotisjuhlan piätapahtumat oli pietty Priäžän piirissä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_12/
Kadetit Karjalan piäkaupunkista ošallissuttih leikkih jo toista kertua, a Kemistä tuli äšen kakši joukkuo. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/partisaanipolkuo_myten/
Kahen kilometrin piäštä jovella tulou Vienanmeri, taikka Valgiemeri kuin kučutah šitä Tunguon karjalaiset. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
Kahen päivän aikana joukot pelattih 24 otteluo, kumpasista nellä finaliotteluo piettih pyhänäpiänä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2730
Kahenvuotisen kanšainvälisen ECHO-projektin (Etnokulttuurisien keškukšien verkošton peruštamini) viimeset tilaisuuvvet piettih Petroskoissa ta Šoujärvellä 5.–7. talvikuuta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kai jo on vaivazella varduollani, valgie kandajazeni, miun varduot vanhattu i vaibuttu. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Kaiken aijaista karehta. http://www.juminkeko.fi/viena/pirttilahti_r.html
Kaikin hyö oltih yhtä mieltä, jotta pitäy kaikin voimin vaššuštua terrorismie, jotta ei enyä konšana šemmoset kauhiet tapahtumat toissuttais. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/pane_oma_tuohu_palamah/
Kaikin hãviemmő muailman veriãh. http://livviki.karelia.ru/language/k19.shtml
Kaikin issuttih šuut auki. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Kaikin myö olemma šyntyn ta kašvan Karjalašša. http://karelia-sever.ru/kr
Kaikin ollah ammatilliset kanšanmusiikin tietäjät. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2842
Kaikis suurin hyvä dielo on se, ku sen vuoh myö yhtistämmö kaiken karjalan rahvahan, harjaitammo, toiči vägehesgi, lugemah toizil murdehil. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Kaikki elävän rokkimusiikin harraštajat vuotettih tätä šykyšyn tapahtumua jo monta vuotta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Kaikki hyö kynnettii, ruattii. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Kaikki kankahat metenä. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i183.htm
Kaikki kerätty materiaali šiitä šuau löytyä portaalin šivuilla. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
Kaikki kirjat levitetäh Karjalan kirjaštoih. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Kaikki ne kylät ollah joko vejen alla joutunehie, šovan aikana poltettuja tahi pelkäšti nykyjäh elämättömie. http://karelia-sever.ru/kr
Kaikki on šelvä, ka vot mitein še kolmoveh, Orava, Kinnaš ta Niekla, voijah olla vellekšie, kun hyö ollah tyttösie? http://omamua.ru/issues/2014/numero_2/opastusaigu/
Kaikki ošallistujat ollah tanšši- ta lauluyhtyvehien jäšenie šekä käsityömuasterija. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/suguvastavundu_uomea/
Kaikki palkinnonšuajat on jätetty oman jälen tašavallan istorijah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2834
Kaikki valmissettu ainehisto monissetah ta joka kurššilaini šuau kappalehen omah käyttöh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Kaikki varpahat vas'esta; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/3.kirja/iii31.htm
Kaikki šanat olemma šelvitellyn, kyšymykšie ta vaštahukšie antan, dialogija šen tekstin mukah kekšin ta šanellun šitä alušta loppuh ulkuota. http://omamua.ru/issues/2014/numero_2/opastusaigu/
Kaivokšen ta kombinaatin aikah šuamat ympäristövahinkot ollah niin šuuret, eikä Karjalan Tašavallalla ole varoja ryhtyö niitä korjuamah. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kaivoškaupunkin rakentamini alko 1970-luvulla ta šuuri yhteistyöprojekti šuomelaisien kera kešti noin 10 vuotta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Ka još toisetki alovehet tahotah liittyö yhteistyöh, niin projektin järještäjät mielelläh šuoššutah täh ehotukšeh. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
- Kajuani – Kalevala/Uhtuo (mänö-tulo, šopimukšen mukah) - Kalevala/Uhtuo – Kemi (Solovetskin šuaret – kiertomatka, šopimukšen mukah) Yhteyvenotot ta varaukšet: http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Ka konša niät ne loppumattomat hauvat, muistorissit, paččahat, kuvat petäjien runkoloissa tuška täyttäy šyväimen. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Kak slovo naše otzov’otsa -kokoelmah on kerätty artikkelija ta dokumenttimateriaalija runoilijašta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
– Ka, kuinba tämä azie roih? http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Kakši debyttie näytelmän kiäntämiseššä – Natalja Pellinen kiänti vienakši, Olga Žarinova livviksi. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Kakši kerrošta, 36 makuupaikkua. http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Kakšipäiväni ohjelma Šuomen enšimmäiseššä piäkaupunkissa taričči nähtävyä ta kuultavua huomenekšešta iltah šuaten. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2734
Kalakunda-festivaalin piätilaisuuvvet piettih kaunehena šuovattapäivänä Kirovin aukijolla ta Lohijoven rannalla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Kalakunda-festivaalin yhtenä piätapahtumista oli kalan kilpaonkittamini Lohijovešša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Kalaššuš Piäjärvellä on mukahtempuava joka vuuvvenaikana. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero
Kalevalalaisetki keräyvyttih muistotilaisuuteh paikallisen kulttuuritalon aukijolla. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/pane_oma_tuohu_palamah/
Kalevalalaisien kakši projektie šuatih rahotušta sosiaaliprojektien kilpailun neuvošton puolešta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kalevalan Arhippa Perttusen nimisen kanšallisen kirjašton istorija alko vuotena 1904. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kalevalan Ev.lut. kirikkö, Kalevala/Uhtuo Kirikön yhteyveššäolijissa tiloissa on mahollista majottuo ta nauttie huomenešruoka ta päivällini tiluamalla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Kalevalan Hammašklinikka, Kalevala/Uhtuo Kalevalan Hammašklinikka pistyy tilaukšešta majottamah 6-8 henkie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Kalevalan KVK-PROF-yrityš jatko elokuušša kunnoššuštöitä, toisien lisäkši ulkošeinie vuoratah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2920
Kalevalan Lintuset-päiväkojissa toimiu kakši Kielipešä-ryhmyä, mit on peruššettu kuuši vuotta takaperin yhessä Šuomen Uhtuo-Šeuran ta Uhut-šeuran alottehešta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Kalevalan eri laitokšien etuštajat šekä Kalevalan nuoret. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/runonlaulajien_jlkij_myte/
Kalevalan keškikoulun opaštujat niise ošallissuttih Puhaš ranta -aktijoh. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2946
Kalevalan koulu täytti 155 vuotta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_19/
Kalevalan kulttuuritalon aulašša pruasniekkapäivänä avattih Ahvenešta erän alku, loppu šuurešta lohešta -näyttely, kumpani kertou kalaššušperinteheštä Uhtuošša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Kalevalan kyykkäveteraaneja ollah Viktor Nikutjev, Vladimir Denisov, Viktor Melentjev. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru50/nkevymm_eni_ken/
Kalevalan lisäkši piirih kuulutah Vuonnisen, Kepan, Luušalmen, Jyškyjärven ta Borovoin kylien alovehet. http://www.uhtua.info/viena/index.php/historia
Kalevalan mosaiikin kuukautena järješšetäh erilaisie tilaisukšie, kumpasien teemana on Kalevala-eepossa, šen šankarit šekä Kalevalan kanšan perintehet ta istorija. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=2
Kalevalan mua otti vaštah kanšainvälisen etno-kulttuurisen Sommelo-festivaalin. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kalevalan ortodoksisen Apostolien Pietarin ta Puavilan kirikön rakentamisen yhteyveššä järješšettih uhtuolaisilla nuorilla 6 kk:n rakentamisen peruškuršši yheššä Kainuun T&E keškukšen ta Kalajoven käsi- ta pientevollisuušoppilaitokšen kera. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Kalevalan piirihallinnon enšimmäini varajohtaja Nina Stankevičus piirihallinnon puolešta kiitti Aleksandr Fedotovie Meijän kačahuš omah Karjalah -kirjašta ta hänen šuurešta panokšešta piirin istorijan šäilyttämiseh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/meijn_kaahu_omah_karjalah/
Kalevalan piirihallinnon varajohtaja Nina Stankevičus avasi šurutilaisuuvven šanoilla: http://omamua.ru/issues/2014/numero35/pane_oma_tuohu_palamah/
Kalevalan piiri juhli merkillistä päivyä: täytty 70 vuotta vapauttamisešta šakšalais-fašistilaisien valloittajien käsistä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
K alevalan piirin Vuonnisessa 7. elokuuta 2004 piettih Muistorissin pyhittämini. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Kalevalan piirin eläjät niisi ei jiäty šyrjäh. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Kalevalan piirin ičehallinnon etuštajat tapuamisešša Kepan eläjien kera kerrottih Ypäyššuo-rauhotušalovehen peruštamisen merkitykšeštä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kalevalan piirin nuoret šuatih lisyä tietoja eri rahvahien kulttuurista ta perinehistä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kalevalan piirin nuorisoliikkehen hallinnon johtaja Julija Kononova on varma, jotta ošallistumini näyttelyh on ylen tärkietä heijän järještöllä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
Kalevalan piirin 86-vuotispäivän juhlimisen puittehissa Kalevalan kirjaštošša piettih Aleksandr Fedotovin Meijän kačahuš omah Karjalah -kirjan presentaatijo. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/meijn_kaahu_omah_karjalah/
Kalevalan piirin 87-vuotispäivän puittehissa Kalevalatalo-keškukšen ruatajat kekšittih posolkan eläjillä mukavan interaktiivisen pelin Runonlaulajien jälkiläiset. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/runonlaulajien_jlkij_myte/
”Kalevalan piirin šotakomissariaatti oli kuččun hänet vuotena 1939 šotapalvelukšeh Puna-Armeijan rivilöih, rivimieš, kuatu 18.08.44, hauvattu Liettuašša, Šakl’aiski piirin Plogkai-paikkakunnašša.” http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_17/oli_emmoni_priha/
Kalevalan piirin šynnytyššairala 2002 Šeuruavana Uhtuon Mallin objektina oli Kalevalan šynnytyššairala, mi šuatih aikah yhteistyöššä Kalevalan piirihallinnon ta Karjalan tašavallan tervehyšhallinnon kera. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Kalevalan piiri on Karjalan tašavallan hallinnollini aloveh, kumpasen hallintopaikka on Kalevala (entini Uhtuo). http://www.uhtua.info/viena/index.php/historia
Kalevalan piirissä Karjalan tašavallan piämieš tapasi Jyškyjärven eläjien kera. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kalevalan piirissä vuotena 2007 peruššettu Kalevalan piirin nuorisoliikeh -järještö on toimin hyvin aktiivisešti. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
Kalevalan pos’olka šijoutuu Pohjois-Karjalan kaunehešša paikašša – Keški-Kuitin rannoilla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2946
Kalevalan pos’olkašša piettih lapšilla tarkotetun Tolkutoin kukko -spektaklin enši-ilta Armas Mišinin näytökšen mukah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kalevalan sosiaalipalvelun Aurinko-keškuš oli peruššettu vuotena 2011. http://omamua.ru/liv/articles/uutisie_piirilist/
Kalevalan vektori -projektin puittehissa Karjalan Kanšallini teatteri kävi vierailumatalla Kalevalah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kalevalan šankarit Kuittijärven rannalla -pruasniekan puittehissa Kalevalašša piettih interaktiivini kilpailu. http://www.omamua.ru/liv/
Kalevalan šeuvuilla niin kuin ni muuvvalla Vienan Karjalašša kalaššuš on ollun kaikkina aikoina tärkeimpänä elinkeinona. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Kalevalašša ilmotettih Paraš talo- ta paraš piha -kilpailun voittajat. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kalevalašša kyykkyä pelatah vuuvvešta 1991. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru50/nkevymm_eni_ken/
Kalevalašša muisseltih terroritekojen uhrija. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kalevalašša piettih kanšainvälini kirjaštonruatajien seminaari. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kalevalašša čičiliuškulaisien joukkoh liitty kakši entistä näyttelijyä Irma Aleksejeva ta Sergei Kirillov.. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2698
Kalitka-šana merkiččöy ei vain kalitta-piiruata, ka še on kalitka – ovi kanšallisen keittijön muajilmah. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
Kalle Raution nimisen musiikkiopiston opaštajat Violetta Žukova ta Tatjana Ananjeva kerrottih etnokulttuurin šuunnašta lapšien musiikkiopaštamisešša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
Kallivolla kalkutteli. http://www.juminkeko.fi/viena/pirttilahti_r.html
Kalua pyyvvettih ympäri vuuvven – käytih onkella, pyyvvettih asraimella, piettih nuottua, ryšyä, talvella piettih jiäverkkuo. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
– Ka meijän tervehyönhoijon tašo ruttoh kašvau ta šiinä on šuuri Ulič Valentinan anšijo. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2834
– Ka, mugahai on. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/
Ka muisti vet ei jälettä mäne! http://karelia-sever.ru/kr
Kannaksen kierros -dokumenttikino esitettih Karjalan Kanšallisešša teatterissa 15. pakkaiskuuta. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=2
Kannattau mainita, jotta Kumiokoški šijaiččou rajavyöhykkehellä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Kannattua henkisešti ta koulutukšellisešti tervehen pieniyrityštoiminnan šyntymistä paikkakunnalla vaikkapa matkapalvelujen ta käsityöelinkeinojen alalla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tulevaisuus
Kannattua ielläh Uhtuolla toimijua karjalan kielistä harrašteteatterie ta Kalevalan kanšanteatterie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tulevaisuus
Kantaeläjät kerrottih loittosešta ta šisällökkähäštä Haikol’an kylän elämäštä. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/haikolan_kyln_kotikunnan_tarina/
Kantele-yhtyvehen ošaštonjohtaja Irina Semakova šai Tašavallan anšijoitunut taitehen ruataja -arvon. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2834
Kantelistija opaštau Koštamukšen Karjalaisen gorničan ohjuaja Valentina Karhunen. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
175 Kanto kannem Pohjol'aha, Rivan külmähän külähä, Tüöñši itäh, tuonši#37 länteh, Šuveh šuurimman palaśeñ. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Ka nyt olen varma, jotta hyö juštih vahvissetah omua ičetuntuo ta karjalan kielen opaššukšen tarpehellisuutta kuin lapšilla, niin ni ruavahilla. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Kanšainvälini PoCoBus Karelia ENPI -ohjelma, šekä Ontrei Malisen kantele -projekti, kumpaista toteutetah šuomelaisen Jyminkeko-šiätijön alottehešta, rahotettih Mobergin Talon korjaušprojektie vuuvvešta 2012. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2920
Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen Suguvastavundu-kyläfestivaali oli pietty 6.–10. kešäkuuta Šuomešša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kanšainväliseh kirjaštonruatajien seminaarih yhyttih Kalevalan ta Šuomuššalmen kirjaštojen ruatajat. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/molommin_puolin_rajua/
Kanšainvälisen Kalevala-päivän juhlapitojen puittehissa 9. šulakuuta Petroskoin musiikkikonservatorijašša oli pietty Kalevalan tietoluvennot. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kanšallini Kantele-yhtyveh kuččuu kaččojie 13. šyyškuuta klo 19.00 Karjalan Kanšalliseh teatterih (Petroskoi, Karl Marksin valtakatu, 19). http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Kanšallini keittijö -kuršši alkau šajekuušta. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
Kanšallini teatteri valmistau Shakespearen Kaheštoista yö -näytöštä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_18/
Kanšallisen musejon Kalitka. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kanšallisien kulttuurien keškuš kuččuu kaikkie halukkahie tuttavuštuo uuteh näyttelyh šyyškuun 25. päiväh šuaten. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=2
Kanšallisien muistomerkkien luona piettih muistoseremonijat ta sluušpat eri kielillä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Kanšallisissa piirilöissä karjalaistoimintua kutakuinki ruatah ta Karjalan Rahvahan Liitošta šielä tiijetäh. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2869
Kanšalliskielisen kirjallisuon nykytilua šekä kanšallisen kulttuurin ta kielen šäilyttämistä ta kehittämistä koškovie kyšymykšie käsiteltih Karjalan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunnošša. http://omamua.ru/liv/articles/politiikka1/
Kanšallismusejon aikakirjat kerrotah Uhtuon Issakkalašta kotosin ollehen kulkukauppiehan Mikko Haurisen vuotena 1893 löytänehen šattumalta Uhtuošta Keški-Kuittijärven Kaklalahen rantaäprähältä muah šortunehen honkan juurien alta koppalua kuvuajan muovaillun linturipukšen, kumpasen on arveltu olovan "permalaista tekotapua ". http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Kanšallisuušpolitiikan asientuntija Tatjana Klejerova. http://omamua.ru/liv/articles/kantarahva/
Kanšallisuušpolitiikka: http://omamua.ru/liv/articles/kantarahva/
Kanšojen yštävyyšpokaali -turniiri ei ole ainuoštah urheilukilpailu. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2730
Kanšojen yštävyyšpokaali -turniirin parahat joukot, peluajat ta maalivahtit šuatih pokaalija, mitalija, diplomija ta lahjoja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2730
”Karelija-Sever” –yhtijö ehottau teilä virkissyštä ta kalaššušta kahella Pohjosen Karjalan kaunehimmalla järvellä – Piäjärvellä ta Tuoppajärvellä. http://karelia-sever.ru/kr
”Karelija-Sever” –yhtijö on yksi šuuri pereh. http://karelia-sever.ru/kr
Karjala ei šattumalta oli valittu Venäjän foorumin pitopaikakši. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/turismi_pohjosen_kehittjn/
Karjalaiseh tapah luajitun Rissin vasta mualatuissa laijoissa heijastu päiväni, ka monilla tuatto Puavilan sanat nossettih synkkijä ajatuksija. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Karjalaisella kala oli toisena piäruokana leivän jälkeh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Karjalaisen Ušmana-kylän oša muissuttau Atlantidua. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalaisen perintehen tietäjän 100-vuotisjuhlan puittehissa Karjalan Sivistysseura ašetti hänen talon šeinällä muistolauvan Santran kunnivokši. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Karjalaiset: http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_12/
Karjalaiset ei kuiteinki otettu Malmie vaštah varšinaisena vapauttajana, eikä yhytty joukkoh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Karjalaiset käytih kyykkyä peluamah Moskovašša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalaiset perehet jouvuttih täyšin venäjänkieliseh ympäristöh ta monet lapšet kavotettih muamonkieli. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Karjalaiset, valkovenäläiset ta ukrainalaiset on jo monie vuosie eletty rinnakkah Lietman kyläššä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalaisien VIII kerähmö pietäh tulijan vuuvven 4.–5. kevätkuuta. http://omamua.ru/liv/articles/kantarahva/
Karjalaisien Šeuran avukši oli vuotena 2009 talvikuušša virallisešti järješšetty Karjalan tašavallan alovehellini järještö «Vienan Virta», kumpasen innoittajana on ollun Maria Kundozerova. http://karelia-sever.ru/kr
Karjalaisie on noin kolmanneš väkiluvusta ta karjalan kieltä, kumpani on hyvin lähellä šuomen kieltä, paissah alovehella vielä, paremmin vanhemman polvikunnan keškuuvvešša, niin äijän, jotta šillä ta šuomen kielellä tulou hyvin toimeh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtua-kalevala
Karjalaisie on noin kolmanneš väkiluvušta ta karjalan kieltä, kumpani on hyvin lähellä šuomen kieltä, paissah alovehella vielä, parahittain vanhemman polvikunnan keškuuvvešša, niin äijän, jotta šillä ta šuomen kielellä tulou hyvin toimeh. http://www.uhtua.info/viena/
Karjalaisie, venäläisie vaikka minkä kansan lie. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Karjalaisilla nuorilla musiikkiryhmillä še on hyvä mahollisuuš näyttyä omua tuotantuo šuurella lavalla ta vaihtua kokemušta jo kulusien bändien kera. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Karjalalla on pohatta istorija ta omaperäni kulttuuri. http://karelia-sever.ru/kr
Karjalan Inkeriliitto-kanšalaisjärještön johtaja Vladimir Kolomainen muistomerkin ašettamisen alottehešta ta paččahan valmistamistyöštä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Karjalan Kanšallisešša kirjaštošša piettih tapuamini tunnetun kirjailijan ta yhteiskunnallisen toimihenkilön Markku Niemisen kera. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan Kanšallisešša musejošša ilmotettih Vuuvven 2014 musejo -kilpailun tulokšet. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan Kielen Koissa Vieljärven kyläššä ta paikallisešša koulušša kohta ”kašvetah” karjalankieliset puut. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan Rahvahan Liiton Myö – karjalaiset. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan Rahvahan Liiton aktivistit käytih Louhen piirin Piäjärven kyläššä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan Rahvahan Liiton jäšenet ta työtovarissat onnitellah Liittuo 25-vuotispäivällä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan Rahvahan Liiton merkkipäivällä omissettu Myö – karjalaiset. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan Rahvahan Liiton piälikkö Natalja Vorobei kommentoi näyttelyn valokuvie, šekä lyhyöšti kerto Liiton toiminnašta ta istorijašta. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2869
Karjalan Ruškie kirja – harvinaisien ta uhanalaisien eläimien, kašvien ta šienien luvettelo – enšimmäistä kertua ilmešty vuotena 1985. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Karjalan Sanomat, Jelena Gagarina Kuva: http://verkolehti.karjal.fi/uudizet/
Karjalan Tašavallan musiikkiteatteri lahjotti Petroskoin lapšilla tovellisen uuvvenvuuvven ihmehen – nuoren karjalaisen šäveltäjän Anastasija Salon oopperan. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=2
Karjalan Tašavallan piämieš Aleksandr Hudilainen kävi työmatalla tašavallan pohjoispiirilöih 27.–29. heinäkuuta. http://omamua.ru/liv/articles/talou/
Karjalan Tašavallan piämieš Aleksandr Hudilainen tapasi Petroskoin valtijon yliopiston nuorie aktivistoja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan ankarašša luontošša toičči šattuu ihmeitä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan anšijoitunut liäkäri -arvon šuajien joukošša oltih muun muašša Louhen piiripol’ničan gynekologi Tatjana Balakina ta Kalevalan piiripol’ničan šynnytyšliäkäri Irina Serebr’akova. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2834
Karjalan folkloorin perinneh eläy Vuokkiniemeššä nytki. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Karjalan hallitukšešša Valtijon piämieš tapasi Venäjän Federalisen Kokoukšen rinnalla toimijan Lakijen luatijien neuvošton jäšenien kera. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2771
Karjalan kantakanšojen etuštajat yheššä šuomelaisien kera rikeneh ošallissutah monih urheilutoimehpitoloih. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2860
Karjalan kanšallisen Kantele-nimisen tanšši ta lauluyhtyvehen elämäššä 4. šyyškuuta on erikoini päivä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/
Karjalan kanšalliskielisen TV:n toimittaja. http://omamua.ru/authors/avtory/natto_varpuni/
Karjalan kanšallisuušpolitiikan ministerin virkua toimittavan Viktor Krasnožonin mieleštä tämä yhteistyö on ylen tärkie. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
Karjalan kanšan tulevaisuuš ta kielen tilanneh oltih piäkyšymykšinä Karjalan Rahvahan Liiton 25-vuotispäivän yhteyveššä järješšetyššä issunnošša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan kielen kešäkurššit piettih Kuusamošša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan kielen kojin kannattamisen hyväkši pietäh eri tapahtumie Vieljärven kyläššä, missä kotie rakennetah, Petroskoissa ta muuvvalla Karjalašša. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=1
Karjalan kielen kurššijen opaštajat Valentina Karakina ta Olga Karlova kurššijen alušša juattih meilä rintamerkit, kumpassih oli kirjutettu: http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Karjalan kielen opaštajie voipi šanuo karjalaisiksi Don Quixoteiksi, hyö taissellah tuulimyllyjä vaštah ta kuitenki toičči šuahah lapšie karjalan kielen puoleh. http://omamua.ru/liv/articles/ivissy/
Karjalan kielen ta kanšan tila kerähmön tärkeimpänä kyšymykšenä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_12/
Karjalan kielen ta kulttuurin kannattaja, Piäjärven aktivisti Anni Vlasova juhli 65-vuotispäivyäh. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan kielen ta kulttuurin kešäkurššit piettih Vuokkiniemeššä. http://omamua.ru/articles/opastus/?p=3
Karjalan kielen tietotutkija ta šananšäilyttäjä Vieno Fedotova on uuvven Venäjä-Viena šanakirjan toimittaja. http://omamua.ru/liv/articles/persoona/
Karjalan kieli – Kruugah! http://omamua.ru/articles/nuorio/
Karjalankielini Čičiliušku-kuklateatteri esittäy 27. oraškuuta uuvven projektin – Mie olen tipa, šie olet tipa -spektaklin. http://omamua.ru/afisha/?show=past
Karjalankielini Čičiliušku-kuklateatterin artistat kakši kertua esitettih Koirien Kalevala -näytelmän ta piettih työtapuamisen Karjalan Sivistysseuran hallitukšen jäšenijen kera, missä paistih mahollisista yhteisprojektiloista. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/suguvastavundu_uomea/
Karjalan kirikön johto oli alottehella hyvin myötämielini ta nykyjäh šeurakuntatyö on aktiivini kyvykkähän karjalan kielen taitosen papin johtolla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Karjalan kulttuurin ta taitehen kolledžin 20-vuotispäivällä omissettu Perintehie šäilyttäen -näyttely avattih Perintehellisien käsitöijen keškukšešša. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/
– Karjalan kulttuuri ta eepossa ollah omaluatuset, a turismi on tašavallan kehittämisen yksi perspektiivisimmistä ta tärkeimmistä šuunnista. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/kulttuuriturismi_on_karjalan_tulovaisuu/
Karjalan melkein kaikki vierahat kalitka-šana kuulluon ajatellah ovešta, aitašta ta šiitä hyvin ihmetelläh, konša šuahah tietyä, jotta še on kanšallini herkku. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
Karjalan mečissä on aijän eläimie, lintuja ta harvinaisie kašvija. http://omamua.ru/liv/articles/luonto/
Karjalan meččätevollisuutta koneissettih poikkoh ta niinpä Karjalašša kuattih jo 1950-luvulla vuosittain 20 miljoonua m3 puuta, vaikka meččien tuotto oli riittän vain šen šuurempah puoleh siitä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Karjalan 39 parašta ruatajua, eri ammattien ta šukupolvien ihmistä, šuatih mitalija, arvoja ta kunnivokirjasie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2834
Karjalan patriottiset ihmiset šuatih kunnivomitalija. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan piäkaupunkih myöšty Šuomen kinon festivaali. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/
Karjalan piäkaupunkin eläjie ta vierahie varoin esiinnyttih tašavallan erilaiset luomiskollektiivit. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Karjalan piämieš lupasi, jotta kaikki propleemakyšymykšet ei jiähä huomuamatta. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/kulttuuriturismi_on_karjalan_tulovaisuu/
Karjalan pomorit tultih Novgorodin alovehelta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
– Karjalan tašavallalla on brendit, istorija, kulttuuriperintö – še hyvin kiinnoštau venäläistä ta ulkomualaista turistie, korošti foorumin avajaisissa Alla Manilova. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/turismi_pohjosen_kehittjn/
Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš piti oman 35. issunnon 17. šulakuuta, kumpasešša oli Karjalan tašavallan piämieš Aleksandr Hudilainen. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2767
Karjalan tašavallan bytžetin ta Kalevalan kanšallisen hallintopiirin varoilla rakennettih Talon uuvvet kivijalat, kunnoššettih šeinät, väli- ta vesikatto, korjattih ikkunat ta enšimmäisen kerrokšen lattiet ta rakennettih uuši lämpöjohtojärještelmä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2920
Karjalan tašavallan etuštajat Suguvastavundu-festivaalissa. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/suguvastavundu_uomea/
Karjalan tašavallan hallitukšen piätökšellä Vuonnisen joven luonnonaloveh, kumpaseh kuulutah ainutluatuset Kumio-, Juurikko- ta Tuhko-košet on julissettu luonnonmuistomerkiksi. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Karjalan tašavallan opaštajat keräyvyttih konferenššilla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_34/ajatukista_tulokih/
Karjalan tašavallan piäkaupunki on Petroskoi, kumpani šijaiččou Aunukšen Karjalašša Onegajärven rannalla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/historia
Karjalan tašavallan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunnošša käsiteltih kakši aihetta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan tašavallan piämieš Aleksandr Hudilainen onnitteli kaikki urheilupruasniekalla: http://omamua.ru/issues/2014/numero36/virkamiehet_uoritettih_gto-normija/
Karjalan tašavallan piämieš Aleksandr Hudilainen piti šeloššukšen 2013 vuuvven tulokšista ta šuunnitelmista 2014 vuoteh. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan tašavallan päivän uattona piämieš Aleksandr Hudilainen luovutti valtijon palkintoja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan tašavallan tervehyönhoijon anšijoitunut ruataja -arvon šuajien joukošša on piämiehen šijahini, tervehyönhoijon ministeri Valentina Ulič. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2834
Karjalan tašavalta on hyvin ruatan investointiprojektijen kera, viime vuotena oli toteutettu 13 projektie ta uušien työpaikkojen miärä oli 3 500.Viime vuosih verraten tämä tunnuš kašvo kahteh kertah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2767
Karjalan Šivissyššeuran Heimopäivät oltih omissettu runonlaulajalla Santra Remšujevalla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Karjalan Šivissyššeuran kyykkäkerho peluau kyykkyä Helsinkin Šeurašuarešša, minne kiinnoštunehet voijah tulla peluamah. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Karjalan Šivissyššeuran 110-vuotista toimintua juhlittih Vaasašša järješšetyššä Heimopruasniekašša 8.–10. šulakuuta. http://www.omamua.ru/liv/
Karjalan Šivissyššeura on kannattan kurššitoimintua. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Karjalan Šivistyššeuran pitkäaikasena yhteistyökumppanina Karjalan tašavallašša on ollun Karjalan Rahvahan Liitto. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2734
Karjala on loputtoman šuomuajilman šeutu šinisine järvineh ta monikoškisine jokineh. http://karelia-sever.ru/kr
Karjala on miun muamoinkieli. http://www.omamua.ru/issues/2014/numero_4/mid_karjalan_kieli_merki_miul/
Karjala ottau šytämen kappalehen jokahiselta, ken on tiälä konšanih käynyn. http://karelia-sever.ru/kr
Karjalašta festivaalissa kävi Bes’odaine-, Tuomi- ta Alije parusa -lauluyhtyvehet Čalnašta, Siämjärvi-yhtyveh Jessoilašta, šekä Karjala-tanššiyhtyveh ta Čičiliušku-kuklateatteri Petroskoista. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/suguvastavundu_uomea/
Karjalašša on 27 000 jokie ta 60 000 järvie. https://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/krl/Pi%C3%A4lehyt
Karjalašša vietetty loma painuu mieleh pitäkši aikua! http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia
Karjalua ta vepšyä taitajat päiväkotijen opaštajat ošallissuttih Vuuvven 2015 paraš kašvattaja -kilpailuh. http://omamua.ru/articles/opau/
Ka toiset istorikot šanotah, jotta pomorit ollah venäläiset tai venäläisien «subetnos» kumpani tuli elämäh Vienanmeren rannikolla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
"Ka tš o šie jälellä päine,5 Eikö n äü ketä tulovan." http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Katti niise oli enšimmäistä kertua kielikurššiloissa ta enšimmäistä kertua oli šäveltäjanäki šielä. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Ka tuatto Puavila kehotti kaččuo huomiseh: http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Ka tänäpiänä jo monet pihat on kaunehešti korissettu. http://omamua.ru/liv/articles/uutisie_piirilist/
Kaunehilla kartanoilla. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i138.htm
Kaunehuolla molimma. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/lapaok_tarkottau_tilkkuista/
Kaunehuolla voitamma. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/lapaok_tarkottau_tilkkuista/
Kaunehuolla yhissymmä”. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/lapaok_tarkottau_tilkkuista/
Kaunehuon merkin alla myö ilosešti aššumma. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/lapaok_tarkottau_tilkkuista/
Kaupašša kävijät šuahah oštua suveniirija, tavaroja, materiaalija, kankahie, tarvittavie esinehie omua tuotantuo varoin. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
Kauppamiehet oli jätetty omilla jälkiläisillä ei yksistäh šeuran, ka šamoin varatki, kumpaset käšettih käyttyä karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2734
Kauppieš Vuaralla oliki koru tallella ta niin hiän lahjotti šen musejolla vuotena 1927. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Kaupunkissa on šuuri vuoritevollisuuškombinaatti. http://www.uhtua.info/viena/index.php/historia
Kaupunki vetäy puoleheš nuorta työikäistä väkie Vienan kylistä ta näin kylissä muuttuu ikärakenneh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Ka valitettavašti ei kaikki levähtelijät korjata omie ruhkie ta Kuitin ranta oli jo melko pahašša šiivošša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2946
Ka vet šie oššit ni tiijät mi oo. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Ka vuosina 2005–2006 luajittujen kunnoššuššuunnitelmien mukah Mobergin taluo alettih korjamah Kalevalatalo -etnokulttuurikeškukšen käyttöh. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2920
Ka vuotena 2012 Elonpu-pruasniekka elävytettih ni Karjalan vepšäläisien elinpaikašša, mistä še šaiki oman alun. http://omamua.ru/issues/2014/numero_27/vepn_muan_elonpu/
Kazanskoista kypšetäh. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Kačokko toin pojat. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
– Kaččokkua vai lötöi hyppii briskahteloo! http://www.omamua.ru/issues/2014/numero_4/mid_karjalan_kieli_merki_miul/
Kažvatettih milma nuoremmanke čikkozenke buabot, kumbazet elettih yhellä uuličalla. http://omamua.ru/issues/2014/numero_3/stuanovoine_karielaine_kyl/
Kehittämällä ta toteuttamalla erilaisie projektija ne autetah ratkaissa monie yhteiskunnallisie propleemoja. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
- Kehnon šittastańit! http://verkolehti.karjal.fi/assets/zhurnualu/karjalzurnualu3412.pdf
Kellä tulou paraš vašta? http://omamua.ru/issues/2014/numero35/runonlaulajien_jlkij_myte/
Kemin naisien L’apačiha-klubissa harjotellah eri-ikäset käsityömuasterit. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/lapaok_tarkottau_tilkkuista/
Kemin piirin Puanajärven kyläššä elokuun alušša avattih etnografini musejo. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kenen tuo kylä näkyvi, Kenen tuo kylä näkyy,... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0135
Kenen tuo kylä näkyy, Kenen tuo kylä näkyy, Kenen... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0083
Ken nägi tämän ka omattah? http://heninen.net//talvisovat/album3.htm
Ken on pantu patvaskaksi, ken otettu oppahaksi? http://sacred-texts.com/neu/kvfin/25.htm
Kentällä tavattih kuin kokeneimmat, šamoin ni vašta alottajat joukot. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Kepa-joven Kuma-koški on šeuvun piänähtävyykšie, kumpani muanittau tänne ušiempie turistija. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/ypyuo_rauhotualoveheki/
Kerähmöh tuli Lesosien jälkiläisie eri maista, oli ihmisie Venäjältä, Šuomešta, Ranškašta ta Yhyšvalloista. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2764
Keskimmäizehe talohe; http://www.juminkeko.fi/viena/haikola_r.html
Kesseli-yhissyš järješti perintehellisen joululaulumatan Vienan kylie myöte. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kesävettä keitettihe, Kun kivie kuumettihe,... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs2_0386
Kesävoita pyöhitsöve. http://www.juminkeko.fi/viena/jyvoalahti_r.html
Ket työ oletta, pomorit? http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
"Ketä kutsut vierahiksi?" http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i193.htm
Kevyällä Oma Mua -lehen toimituš ilmotti kolmešta aktijosta lehen tiluajilla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2850
Kevyällä 1920 oli rauhallista ta vaikka bol’ševikit vallattih Uhtuon kevätkuušša ne annettih Muakuntapäivien keräytyö 21.3.-11.4.1920 ta šielä piättyä erota Venäjäštä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kevätkuušša 1940 Karjalan nimekši tuli Karjalais-Šuomelaini Sosialistini Neuvoštotašavalta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kevätloman aikana Kalevalan koululaisilla piettih kielileiri. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Keärmehin' omat käteni. http://www.juminkeko.fi/viena/haikola_r.html
Keški-Kuitin šuvirannalla olovan Kaklalahen (Kaklalakši) arvellah kuiteinki olovan vanha elinpaikka, missä vuuvvelta 1905 olovien merkintöjen mukah oli vain yksi talo ta šiinä eli kymmenen henkie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Keškišyvyyš on 15,4 m, kaikkein šyvin paikka – 49 m, korkopohja on šuuremmalta ošaltah mutani. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero
Kešäkuun alušša, Lapšien šuojelupäivänä Koštamukšen Družba-kulttuuritalošša piettih Muamo, tuatto, mie – onnellini pereh -pruasniekka. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2832
Kešäkuušša nelläkymmentä nellä vuotena… http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kešäkuušša Šuomen Kuusamošša piettih pruasniekka, kumpani oli omissettu karjalaisen Kuusamo-Viena-šeuran 20-vuotispäivällä. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/kuusamon_karjalaisien_jlkilisie/
Kešälevon vehkehistö: stola, nellä stuulua ta sontikka jiähäh enši vuuvven aktijoih. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2850
Kešällä, heinäkuun puolivälissä Hirvas-kylän šeuvuilla järješšetäh Rock’n’road-nimini mouttoripyöräfestivaali. http://omamua.ru/liv/articles/persoona/
Kešällä kylä elpyy... http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Kešällä 1990 piettih Vuokkiniemen Lietešuarešša Pruasniekka, mi oli uuvven pitäjäšeuratoiminnan avauš rajantakahiseh Karjalah. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kešällä ta šykyšyllä teijän šualehekši tulou lohi, nierieš, hauki, harjuš, šiika, ahven ta šärki. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero
Kešäpruasniekat: http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_12/
Kiannon matka kulki reittie Raateh - Latvajärvi - Vuokkiniemi - Jyvyälakši - Uhtuo - Luušalmi - Jyškyjärvi - Uhtuo - Röhö - Kiestinki - Röhö - Uhtuo - Vuokkiniemi - Raateh .... http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kianto piti agitaatijopakinat Uhtuon šuurilla Petrunpäivillä, kumpasien järještäjänä oli myöhempih vaiheih merkittäväšti vaikuttaneh repol’alaini opaštaja Wasili Keynäš. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kianto vaštasi kirjuttamalla lehtilöih: http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kieli on enšimmäini apulaini täššä asiešša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Kielioppi oli valmissettu nelläššä kuukauvešša. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/yhtehini_karjalan_kieli_puoleta_tai_vatah/
Kielipešän piätarkotuš on še, jotta alla kouluikäsillä lapšilla paissah päivakojissa vain karjalua. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Kielipešän toiminta peruštuu šiih, jotta päivän aikana lapšien kera paissah vain vienankarjalua - pieneštä šuaten lapšet kuullah paikallista kieltä, tuttavušsutah Kalevalan rikkahah kulttuurih laulujen, tanššien ta leikkien kautti. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Kiestinkin kyläššä šuuri tyhjetty paikka tai kylän oša on Kalatehaš. http://omamua.ru/liv/articles/kyln_elm/
Kilpailijat näytettih nerojah verkkojen laškomisešša ta šoutamisešša šekä kilpailtih šiitä, ken rutompah puhaštau verkon kaloista, šelittäy šen ta puhkuau kalat. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Kilpailuh ošallissuttih eri-ikähiset eri aloilla toimijat ihmiset. http://omamua.ru/liv/articles/kyln_elm/
Kilpailuh ošallistu kymmenen joukkuo, kumpaset esitettih Karjalan eri kanšoja, a šen simvoliksi oli valittu yštävyyškukka lemmikki. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2730
Kilpailun alkuhpanijina oltih Rossija I -TV-kanava ta Venäjän muantiijon liitto. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_19/kii_venjn_nhtvyykohta/
Kilpailun viimesenä tällä kertua oli "Jyškyjärven neiččyset" -joukko, kumpasešša oli Jyškyjärven koulun opaštajie. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru50/nkevymm_eni_ken/
Kilpaonkittamiseh ošallissuttih ni valtijovallan elimien etuštajien kešen. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Kirikkö valmistu opinnäytehtyönä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Kirikön viereššä on časoun’a ta hauta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Kirillisin kirjaimin kirjutettuo Bubrihin kielioppie on äijän kritisoitu keinotekoisekši ta vaikiešti ymmärrettäväkši. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/yhtehini_karjalan_kieli_puoleta_tai_vatah/
Kirjan enzimäine puoli on kirjan luadijoin tutkimukset. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/kus_on_kuldazii_kukkizii_sie_on_kaunehii_kanazii/
Kirjan kiännöš- ta kuštannušoikeuvet ehotti Karjalan Šivissyššeuralla puhienjohtajana (2009–2011) toimija Kari Kemppinen. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Kirjan painoš on pieni, vain 300 kappalehta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Kirjan tekstin kiänti Nad’a Lutohina, kumpani ruato ennein eläkkehellä šiirtymistäh, Uhtuošša toimijan kielipešän opaštajana. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Kirjan toimittajannu on Juminkeko-fondan piälikkö Markku Nieminen. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_20/htken_vuotettu_kirju/
Kirjan valmistamiseh ošallistu Venäjän kirjailijaliiton ta journalistiliiton jäšen Paavo Leontjev. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/meijn_kaahu_omah_karjalah/
Kirjan šivuilla on eläimien ta kašvien piiruššukšet, kumpaset valmissettih Jessoilan Domik sveta -studijon opaštujat Oleg Obnosovin joholla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Kirja on julkaistu Karjalan kanšallisen kirjašton Kirjaštot muututah -projektin puittehissa Severnoje sijanije -kuštantamošša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Kirjaštoauton toiminta kiinnoššutti monie, tämmöistä kokemušta Kalevalašša vielä ei ollun ta Kalevalan piirin eläjät toivotah, jotta lähitulevaisuuvvešša tämmöni muoto otetah käyttöh heijänki piirissä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/molommin_puolin_rajua/
Kirjašša oli tietoja noin 250 harvinaisešta eläin- ta kašvilajista. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Kirjašša on tietoja šiitä, jotta Uškelan kylä kuulu Tunguon piirin Voijärven volostih. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Kirjuttai Valerij Mamajevin runon luvettih ozuttelii Oleg Kuz'minih sego radivotoimittai da käzikirjuttai Natalia Puškina. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/muuzikku/
Kirjuttajat: http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2698
Kirovin aukijolla oli tarittu šuuri karjalaini kalakukko, kumpani oli luajittu monešta lohipiiruašta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Kiukuašta ta šyyšpruasniekoista kerrottih mukavašša juhlašša, kumpani piettih Vuokkiniemen Kylätalošša šajekuun viimesenä päivänä. http://omamua.ru/liv/articles/kyln_elm/
Kiäntäjä on Raisa Remšujeva ta kuvittaja Vitali Dobrininin – molommat Vienan Karjalašša šyntynehet. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Kiäntäjä vienalaini Nadja Lutohina on ruatan pitkäh Vienan Karjalašša, vuotena 2000 Kalevalašša alottanehešša kielipešäššä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Kiži-musejo piäsi Venäjän tunnetuimpien nähtävyyškohtien luvetteloh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_19/
Kižin ansampelin helmenä on koko muajilmalla tunnettu Jumalan pyhänmoisekši muuttumisen 22-kupolini piäkirikkö. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_19/kii_venjn_nhtvyykohta/
KniiguMelliččä: etehpäin ennätykšeh! http://omamua.ru/authors/avtory/alina_uburova/
Kodih ajau kakattau. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Koirien Kalevalan šankarit tutuššutah lapšien kera. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2698
Koirien Kalevala vienankarjalakši – kirjua, kumpasešta on tullun oppikirja, kielipešien pienryhmillä, koululuokilla, muilla oppilaitokšilla, kirjaštoilla… http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Koissah vuottau murgin... http://heninen.net//talvisovat/album1.htm
Kokon künkillä kohośi, Lenteä leputteloupi 95 Tuonem muššalla jovella, Šieltä iski hauvin šuureñ Tuonem muššašta jovešta. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Koko spartakiadin tulokšien mukah šen parahie ošallistujie palkitah kulta-, hopie- ta pronšširintamerkkilöillä. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/virkamiehet_uoritettih_gto-normija/
Kokoukšešša šeuran johtaja Sari Heimonen kučču halukkahie ošallistumah 6. oraškuuta matkah Vuokkiniemeh runonlaulajan Santra Remšujevan 100-vuotispäivällä omissetuh juhlah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2764
Kokovenäjän iäntämisen mukah Kižin šuari piäsi Venäjän kymmenen visuaalisimvolin luvetteloh. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/turismi_pohjosen_kehittjn/
Kollektiivissa on eri ikäsie ryhmie, ihan pienie lapšie, keški-ikäsie šekä opiston opaštujie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
Kolmannella kerralla peäsöy anoppi purjepuun nenäh: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100530
Kolmannen šijan šamoin šai kalevalalaini joukko «Kalamiehet». http://omamua.ru/issues/2013/noumeru50/nkevymm_eni_ken/
Kolme joukkuo Jyškyjärveštä esiinty kilpailuissa. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Kolme kullaista munova. http://www.juminkeko.fi/viena/pirttilahti_r.html
Kolme toteemie -näyttely kertou marilaisista. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_18/
Kolme tuntie matašša – ta työ uppouvutta aivan uuteh muajilmah, tuttavuššutta rajantakaisen muan ihmisih ta kulttuurih, šuatta maissella paikallisen keittijön herkkuja, ošallistuo eri safariloih, kiertomatkoih, šuatta reissellä omie voimie kalaštajana, tahi yksinkertasešti käyvvä oššokšilla. http://karelia-sever.ru/kr
- Koltat ollah Kuolan niemimuan alguperäskanzua. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/hengilot/
Konferenššin aikana esiinty 200 ošallistujua Venäjän eri alovehilta, šen lisäkši esitelmie piettih tutkijat Šuomešta, Virošta, Šakšašta, Unkarista ta Italijašta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Konferenššin aikana moničči meijän tašavaltua vertualtih toisih tašavaltoih. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Konferenššin aikana ruato kymmenen ošaštuo ta kakši pyörietä stolua. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Konferenššin avajaisina oli yleiskokouš, missä kaikkie ošallistujie tervehti terveyšhoijon ta šosialikehitykšen ministeri Valentina Ulič ta huomautti, jotta Karjalan Tašavallašša tutkimuštoimintua aina on tuvettu ta kiinnitetty šiih äijän huomijuo. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Konferenššin teemat heijaššettih šuomelais-ugrilaisien rahvahien etnokulttuurin, istorijan, kielitiijon kyšymykšie, näkökulmie kielien kehitykšeh. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Konferenššin viime päivänä oli järješšetty seminaari: http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Konsa lähemmä koista myö muailman loittosill’ matkoill’, mieleh painamma paikan, min muissamma armahill’ sanoill’. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Konsa onni silmyä lippuau, rakkaus oveh koputtau. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Konserttiohjlemah ošallissuttih laulu- ta tanššiyhtyvehet Petroskoista, Lietmašta, Koštomukšešta, Rukajärještä, Uuvvešta Vilgašta ta Volomašta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/uuret_pivot_lietmaa/
Konservatorijan musiikin istorijan ošaštolla keräyvyttih tietomiehet, šoittajat, musiikin opaštajat, opaštujat ta kirjaštonjohtajat. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
– Kontupohjan piirillä ei ole kanšallisen piirin statussie. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2869
Konša Kalevala-Koru valmisti ta möi Uhtuon linnušta kopijoituo koruo, kirjutin varovaisuuvven vuokši Kalevala-Korullaki ta kyšyin šiltäki luvan. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Konša käymmä kirjakaupoissa, hiän enšiksi juokšou kirjahyllyjen luokše, missä on esitetty erilaisie pakinašanakirjoja ta rupieu lukomah vierahie šanoja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Konša tulet tänne, Sandarmoh-paikalla, enši nävöltäh tuntuu, jotta še on ihan tavallini meččä, petäjikkö. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Koruh on kiinnitetty nellä pientä linnunräpiläripusta ta kolme toisenmoista korissehripušta, mit koruo liikuttuaissa šuahah aikah helisövän iänen. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Koruo on pietty karjalaisella alovehella, nimenomah mečäštäjäkulttuurin piirissä šyntynehenä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Kotikylissä eryähät šuahah niin vähän paissa karjalua ta niin vähän šitä kuulla. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Kotuksen arhiivoissa on šäilöššä yli 2000 tuntie hänen nauhottamua ainehistuo ta noin 60 000 arkistolippuo. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/yhtehini_karjalan_kieli_puoleta_tai_vatah/
Kouluissaki pietäh ohjelman mukah kaikenmoisie tapahtumie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Koulujen kielekši tuli venäjä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
– Koulujen tarkotukšena ei ole yksistäh tietojen antamini. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_34/ajatukista_tulokih/
Koululaisilla hyvin miellytti tämä pruasniekka, hyö tunnettih iččieh olovan vanhoissa ajoissa ta šuatih äijä uutta tietuo. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_12/kalevalan_pivt_louhen_piiriss/
Koulun johtajana on Valentina Aleksandrovna Lipkina. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Koulun kolmešša rakennukšešša ollah luokkahuonehet, juhla- ta urheilušali, kirjašto, päiväkojin kakši ryhmyä, tietokonehluokka, ruokala. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Koulutušprojektin kuštannukšet makšo piäošin EU:n Tacis-projekti. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Koulu yheššä Kylätalon kera aina järještäy erilaisie toimehpitoja koululaisilla ta kyläläisillä: konserttija, kilpailuja, urheilujuhlija. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Koulušša ruatau opaštaja Nadežda Sem’onova, kumpani pitäy lapšilla käsityön oppituntija, nykyjäh šitä šanotah tehnologijan oppitunniksi. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
Košen vesistöjä ympäröijäh kaunehet kypšät mečät. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Koštamukšen kaupunkipiirih kuuluu hallintokaupunkina Koštamuš ta Vuokkiniemen kylän aloveh, kumpani liitettih piirih Kalevalan piiristä Koštamukšen kaivoškaupunkin ruokahuollon turvuamisekši. http://www.uhtua.info/viena/index.php/historia
Koštamukšešša Venäjän Juokšun päivänä Družba-kulttuuritalon luona keräyty äijän urheilun harraštajie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2943
Koštamukšešša alettih uuvveštah toimie karjalan kielen kurššit. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_19/
Koštamukšešša eläy n. 32.000 eläjyä, kumpasista karjalaisie on vähempi 10%. http://www.uhtua.info/viena/index.php/historia
Koštamuš. http://omamua.ru/liv/articles/uutisie_piirilist/
Koštamuš on lujäšti muuttan Vienan Karjalan väještörakennehta ta taloutta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Koštamuš valmistu 1983. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Krippiruvituš: puolešta vai vaštah? http://omamua.ru/authors/avtory/tat_t_ana_torvinen/
Kuatunehien saltatojen hautauš- ta muistopaikoilla oli lašettu mainehšeppelehie. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/partisaanipolkuo_myten/
"Kuhu polvet koškenouve, 20 Sihi#7 korko kašvaohot, Kivet šuuret veäntyöhöt." http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
Kui Leppäniemen nuorizol pidi suaha ohjelmua, tuli Paul abuh. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/hengilot/
Kuin ni puolitoista šatua vuotta takaperin koulušša opaššetah šoittamah kantelehta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
"Kuin on šoanet uuven Šammon, Kirjo-kanneñ kirjoa i l'l'et, Mie viel' annañ tüttäreñi, 70 Šiitä šoatan omilla mailla Poikeš mailta vierahilta." http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Kuin oom pois omilta mailta, 55 Mailla muilla vierahilla. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
"Kuin oñ šoanet hauvin šuuren 90 Tuonem muššašta jovešta Anopilla anteikse,#19† Šiitä annañ tüttäreñi." http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
"Kuinpa pellon kyisen kynnät, Keärmehisen keännättelet, Tš i tš iliuskoilla šitelet, Keärmehillä keännättelet, 85 Miepä#23 annañ tyttäreni, Še šoattau omilla mailla." http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
15 "Kuin sie lienet lintukarja, Niin sie lennolla levie, Kuin lienet kalanen karja, Niin sie uimaha uleuvu, Vain kuin lienet vanha Väinö, 20 Silloin sie on siinä ollus!" http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101000
Kuin tulet? http://www.juminkeko.fi/viena/paanajarvi_r.html
Kuisma joutu miehineh kierrätykšeh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kuisman joukkojen vetäyvyttyö šeurasi Vienašša košto niitä, ennein kaikkie vienalaisie šuojeluškuntalaisie kohta, kumpaset ei keritty puata Šuomen puolella ta oltih hommissa šuomelaisien kera. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kuisman piäštyö Uhtuolla, tapahtumat alko kehittyö poikkoseh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kuiteinki jo vuotena 1907, Vienan vaikeimman venäläistämiskauven 1908-1914 kynnykšellä kaikki liiton kanšankieliset koulut ta lukutuvat pantih kiini ta kakši karjalaista šivistäjyä työnnetiih Siperih. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kuitenki lapšilla ei riitä vanhempie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Kuitenki myö toivomma, jotta nämä muutokšet ollah parempah päin ta meijän lukijat hyväkšytäh ne. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru_30/viena_da_liygi_erikseh_vai_yhteh/
Kuiteski aika vähäsen kohentau tilannehta. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Kujola karjalan ja lyydin tutkija, 1960. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Kulki kuusissa hakona, 25 Petäjäissä pölküm peänä. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Kultani! http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Kulttuuritalon ruatajat valmistauvutah ošallistumah lapšien kera ”Varpusien kisoih”, kumpasie joka vuosi pietäh Louhešša. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_12/kalevalan_pivt_louhen_piiriss/
– Kulttuuriturismin kehittämiseššä on Karjalan tulovaisuuš, šentäh kun tašavallašša on kaunis luonto ta alkuperäni kulttuuriperintö, korošti Markku Nieminen. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/kulttuuriturismi_on_karjalan_tulovaisuu/
Kulttuurivuuvven puittehissa järješšetty Ajatukšešta tulokšeh -nimini konferenšši oli omissettu juuri Karjalan kulttuuri- ta koulutušalan yhteistyöllä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_34/ajatukista_tulokih/
Kumiokoški kuuluu Fennoskandijan vihrieh vyöhykkeheh, kumpani leviey Venäjän ta Šuomen välistä rajua ta pohjoisešša Venäjän ta Norjan välistä rajua myöte Barentsin mereltä Itämerellä šuate. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Kumiokoški-luonnonmuistomerkin peruštamini on tärkeitä Ympäristön šuojelun vuuvven puittehissa toteuttamie toimija. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Kumio-koški -luonnonmuistomerkki on peruššettu tarkotukšella šäilyttyä ekologijan, tietehen, kulttuurin ta estettiikan mieleššä hyvin arvokkahan luonnonkohtehen. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Kumiokoški -luontokokonaisuuš on toini vuotena 2013 peruššettu šuojelualoveh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Kumiokoški on Karjalan pohjoisošan šuurimpie vesiputoukšie. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
10 "Kump' oñ tiijolta parempi, Šempi tiellä šeisuoho,#2† Kumpi tiijolta#3† pahempi, Šempi tieltä šiirtüöhö."#4 Tuop' oñ vanha Väinämöiñi 15 Laulo nuoreñ Joukahaiseñ, Laulo šuoho šuoñi-vöistä,#5† Niittuhu nisu-lihoista, Kainaloista kankahaha. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101720
Kun Englannilla oli vaikeukšie työntyäissä Venäjällä riittävän šuurie joukkoja šakšalaisuhan hävittämisekši, šen oli šiksi kiännyttävä paikallisien voimien puoleh puoluššukšen järještämisekši. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kun Kalevalan šyntymisellä oli pantu alku, virisi 1800-luvun loppupuolella läheš kaikkih taitoaloih vaikuttaneh romanttini, kanšallishenkini taitošuunta, karelianismi. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kun Neuvoštoliitto loppu 1990 alušša alko Vienan Karjalaššaki uuši aika. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kun Täyššinän rauha v. 1595 toi Ruočin rajan Pohjanlahen perukalta ta Tornionjovelta melkein nykysellä šeuvulla, Ruočči ryhty verottamah ta rajottamah vienalaisien perintehistä Pohjanlahen rannikolla, enšivuorošša Oulun ta Tornion šeutuloilla šuuntautuvua kauppua. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kun Uhtuon Šeuvun Perišeurašta kevyällä 1999 luajittih Uhtua-Šeura ta šillä tuli tarvis esiintyö entistä enämmän julkisuuvvešša, annoin johtokunnalla ehotukšen logon aikahšuamisešta šeuran tarpehiksi. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Kun Venäjän 1905 vallankumoukšen lainnehet lyötih šamoin Vienan Karjalah ta Venäjän šortovalta hellitti koppahuštah, peruššettih Šuomeh muuttumini, ennein kaikkie laukkukauppua järještäjät entiset vienalaiset, tukkukauppieš Aleksei Mitron johtolla 1906 “Wienan Karjalaisten Liiton”, kumpasen peruštajih kuulu šamoin Vienan Karjalan muutokših voimakkahašti vaikuttaneh kuusamolaini Uhtuolta kotosin ollut kauppieš Paavo Ahava vanhempi. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kuni myö tykkyämmä, myö elämmä -näyttely esittäy taitehen kolme lajie: mualauštaiteh, valokuva ta dekoratiiviset kynttilät. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=2
Kuni yksi vaštasi, toini šillä aikua muisteli tilantehie tai tapahtumie, missä voit tätä šanua kuulla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Kun kaškiviljely kiellettih, mečäššyštä lujašti rajotettih, ta mečätki oltih valtijon omaisuutta, tuli kaupankäynnistä, šiitä nš. laukkukaupašta viime vuosišualla vienalaisien merkittävä elinkeino. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kun laulumaista oli kuultu, alko runonkeryäjien vuoro virrata Vienah. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kun matkuššat Vienan Karjalah ta tahot hyvyä majotušta kešeltä Uhutta, Keški-Kuittijärven rannalta olet tervehtullut meilä Rudolf Majataloh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Kun muajilmanšota oli piättyn Itä-Karjalan taistelutilanneh muuttu vuuvven 1920 alušša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kun myö kaikin kolme mieštä sattuma lisäkši olomah helsinkiläisie rotarija, rohkenin kirjuttamah šeuran nimissä Bruunilla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
"Kunne läksit Väinämöińi, 95 Ulkenit Umannon šulho!" http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Kunne panen hanhoseni. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/3.kirja/iii31.htm
- Kunnivo Jumalaija, jotta meilä Venäjän muassa vielä on ihmisie, kumpasie huolessuttau meijän Kotimuan osa, pienen Kotimuan osa ta Hristossan Kirikön osa. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Kun, olova kandajazeni, olovilla muailmazilla piällä ylen opaljnoiloihe aigazih obdielaitšit. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Kun oššan uuvven pakinašanakirjan, aina tulen kotih ta rupien lukomah uuvvešta muašta, šen perintehistä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Kun työ että malttane pisyö yhellä paikalla, kun kaipuatta uušie vaikutelmie, tapuamisie, löytöjä, positiivisie tuntehie, - myö ehotamma teilä matkuštua nuapurimuah – Šuomeh. http://karelia-sever.ru/kr
Kun Šuomen vapauššota oli šyttyn, Karjalan Šivissyššeura ta heimoajatukšen virkistämät aktivistit ehotettih tuiskukuun 1918 lopušša Vaasan hallitukšella ta ylipiällikkö Mannerheimilla Vienah lähetettävyä retkikuntua. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Kun šakšalaiset oltih tuiskukuun lopulla šiirrytty kohti Piiterie ta Mannerheim oli antan komennon Šuomen tarkotukšišta Itä-Karjalašša, Šuur-Šuomi komennon, Šakšan ta Venäjän rauhanneuvottelut venyttih, englantilaiset piäteltih, jotta šuomelaiset oli šakšalaisien yllytykšeštä ryhtymäššä valtuamah Muurmannin ratua ta alettih ottua halttuhuš Muurmannin. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
”Kun šattunetta vaikka kerran tulomah meijän piirih, oletta tervehtullehie kaikičči!” http://omamua.ru/articles/heimovellet/?p=2
165 Kurki peäšti kumman eänen, Parkasi pahan šävelen. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Kurrešša isutettih. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Kuršši ei ainuoštah tarinnun ošallistunehilla enšiaputaitojen oppimismahollisuutta, vain še autto heitä iččieh šekä luajemmaltikin opittujen taitojen ta tietojen jakamista arješša, vaikka Vienan Karjalašša matkuštajilla matkalaisilla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Kurššien ohjelma oli mukava ta monipuolini. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Kurššien opaštajat Olga Karlova ta Valentina Karakina oikein tunnollisešti šuhtauvutah omah työh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Kurššijen ošallistujat ruvetah ompelomah perintehistä naisien räččinyä, luatimah koristeluja, laukkuja ta vöitä. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
Kurššilaiset mielelläh ošallissuttih täh mukavah hommah. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
Kurššilaisien mieleštä, kielikurššiloilla tärkietä on yheššä olomini. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Kurššiloih tuli muutoma henki, kumpaset opittih karjalua yliopistošša. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Kurššiloilla nykyjäh opaštuu yli 10 piäjärveläistä. http://karelia-sever.ru/kr
"Kuule seppo Ilmorine, Mäne pimieh Pohjolahe, Mäne sampuo takomah." http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101000
Kuuli miehen itköväkše, Urohon urisovakše. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100900
Kuuli polveh polttavaks. http://www.juminkeko.fi/viena/pirttilahti_r.html
Kuullut poikana Akonlahden mieheltä Homaselta Iivanalta. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100620
Kuulosallap on miehen kullat, Näkösälläp on... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs2_0534
Kuulovi itun mereltä, 80 Joruksen lainnehelta, Mäni tuonne, jotta joutu Luokse vanhan Väinämöisen, Itse noin sanoikse virkko: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101000
Kuuluuko karjalua Nikol’skoje-kyläššä? http://omamua.ru/authors/avtory/alina_uburova/
Kuunneltuo VI Karjalaisien kerähmön valtuutettujen neuvošton šeloššukšen toiminnan tulokšista ta tehtävistä, delegaattien ta kerähmön ošallistujen ehotukšet, Kerähmö hyväkšy KT:n VI Karjalaisien kerähmön Valtuutettujen neuvošton työn. http://omamua.ru/liv/articles/kantarahva/
Kuusamošša eläy monta karjalaisien jälkiläisie, toisien lisäkši juuri Louhen piiristä. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/kuusamon_karjalaisien_jlkilisie/
Kuuven puutsin urtijalla. http://www.juminkeko.fi/viena/paanajarvi_r.html
Kuuvveš musiikkifestivaali piettih Petroskoissa šyyškuun alušša. http://omamua.ru/liv/articles/nuoriso/
Kuušamošta Piäjärveh on 110 km. Matka keštäy noin kolme tuntie, tullišelvityštä mukah lukien. http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozero/zabroskapyaozero
Kuušamošta Šohjanankoškeh on noin 130 km. Matka keštäy nelisen tuntie, tullišelvityštä mukah lukien. http://karelia-sever.ru/north-karelia/topozero/zabroskatopozero
Kuva otettu Kalevalan keškikoulun nettišivuilta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Kuva otettu vk.com/club1203529 -nettišivuilta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
– Kuvat on otettu Karjalan Rahvahan Liiton ta Oma Mua -lehen arhiivoista. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2792
Kuvašša lavalla esiintyy Vepšäläisien rahvahan kuoro. http://omamua.ru/issues/2014/numero_27/vepn_muan_elonpu/
Kuvien lisäkši näyttelyššä on esitetty mukavien dokumenttien kopijoja: http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2792
Kuvuamisen jälkeh rupiet ajattelomah kuin ohjuaja ta niät erilaisie esinehie toiselta puolelta, kerto nuori ohjuaja Nikita Jensen Bjørnevatnista... http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_33/yrittkky_lyty_uui_hahmo_omaa_luonnoa/
Kučumma Jumalan avuksena, jotta Hiän hyvittäis tämän kylän, jotta Hiän hyvittäis tiälä eläjät ta prostis kaikki riähät, kuita kyläläiset oli ruattu XX vuosisualla. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Kučumma miän joukkoh kaikkie, ket ollah šamua mieltä miän kera ta ymmärretäh miän aikomukšie. http://karelia-sever.ru/kr/vienan-virta
Kučumma opaštajie, studenttija, Karjalan kulttuuri- ta istorijaohjelmien juontajie, kotišeuvun tutkijie, vanhempie ta lapšie šekä kaikkie, ketä kiinnoštau kantele-šoitin. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Kveenit eletäh Norjan pohjoisošašša, Finnmarkin ta Tromssan guberniloissa. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_11/
Kveenit ollah Pohjois-Norjan šuomenkielini vähemmistökanša. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_11/
Kylkehen kyläinen syönti hyvissäki vierahissa; http://sacred-texts.com/neu/kvfin/07.htm
Kyllä, kalevalalaiset ollah Karjalan parahimmista parahat kyykän peluajat! http://omamua.ru/issues/2013/noumeru50/nkevymm_eni_ken/
Kyllä sen vieu kotihis vielä V[äinämöi]ńi. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100620
Kyly rakennetah vuuvven 2011 kešäkši. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero/placing-on-pjaozero/305-izba-tavanga
Kylyä ei ole enyä olomašša, šen šijah on jätetty vain talojen kivijalkoja ta viisi taluo, kumpasih kesäsin tulou entisien kyläneläjien jälkeläisie. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Kylän akkojen ajella. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/2.kirja/ii108.htm
Kylä on Karjalan Tašavallan luoteisošašša, 650 km:n piäššä Petroskoista. http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozerskiy
Kyläpruasniekkojen pitämini on vanha perinneh. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Kylätalošša folkloristi Markku Nieminen kerto Santrašta ta hänen panokšešta karjalaiseh kulttuurih. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Kyläturismin festivaali piettih Uuši Vilka -pos’olkašša. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_18/
Kyläššä eläy noin 2,4 tuhatta ihmistä (2009 vuuvven tietojen mukah). http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozerskiy
Kymmenen vuotta takaperin Petroskoissa ilmešty enšimmäini perehfolklooriyhtyveh. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/
Kymmenen vuotta takaperin bojevikit vallattih yhen Beslanin kouluista. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/pane_oma_tuohu_palamah/
Kymmene vuottu tagaperin endizet kuulužan Myllärit-joukon muuzikot Arto Rinne da Dmitrii D’omin huavattih luadie oma joukko omien lapsienke yhtes. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru20/sattuma_ozuau/
Kypšyttelin logo-kyšymyštä ta kiäntelin käsissäni Kalevala-Korun valmistamua lintuo. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Kyykkäkerho järještäy šopimukšešta yritykšillä ta yksityisillä vielä erityisie tapahtumie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Kyykkäkilpailuja järješšetäh Karjalan eri piirilöissä. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2860
Kyykkä on vanha karjalaini kyläpeli, mitä on pelattu eri puolilla Karjalua ta šen lähialovehilla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Kyykkäpeliottelut on jo tultu pruasniekan perintehellisekši ošakši ta vuosi vuuvvelta tämä peli tulou yhä šuosituimmakši. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Kyyvin hinta voi vaihtuo, kyšykkyä sitä tarkemmin kevyällä! http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/topozero/placing-on-topozero/307-grishina
Kyšymmä nykyjäh, mitä mieltä lehtien yhistämiseštä ollah “Vienan Karjalan” piätoimittaja Olga Melentjeva ta “Oman Muan” ta “Vienan Karjalan” yhtehisen toimitukšen piätoimittaja Natalja Sinitskaja. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Kyšymykšeššä on aloveh, miltä ei tunneta nuoremman rautakauven kiinteitä muinaisjiännökšie, vain missä on epyälömättä kuiteinki elän puolikiintie pyyntikulttuuriväještyö, kumpasen kulttuurin olemukšešta ta tašošta voit šuaha viittehie vain minnih hajalöytöjen peruštehella. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Kyšyttih esimerkiksi, mintäh Tatarstanissa kielen šäilyttämisen hyväkši luajitah kaiken, mintäh karjalan kielellä nykyaikana ei ole arvuo. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Kägöi kuldane kukkuu, on mua lumetoin, viey sinne miun kaibavo pohjatoin. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Kämppäh mahtuu 7 henkie. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/topozero/placing-on-topozero/307-grishina
Kämppäh mahtuu 7+1 henkie (on lisäšänky). http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero/placing-on-pjaozero/296-izba-odinochka
Käsin keäri voattieñša, 45 Kopriñ helmañsa#3† kokosi, Pijañ läksi#4† šoutamahe. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Käśin kiänti#17† keärmehiä,#18† Šiitä šormin küüt šovitti. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Käsin kiäri vuattiehe, 25 Koprin helmah on kokosi, Pian juoksi pitän matan, Mäni tuota kattsomahe. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100730
Käsitykšeni mukah Erik Bruun šuurella arvonannolla taiteilijan luovuutta käyttyän šuatto muokata annetusta aihiešta hyvin käyttökelposen logon. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Käteheni kintahaiset. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/3.kirja/iii31.htm
Käveli, käveli, ei ni mistä löyvvä semmoista. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Kävi öillä öitsimässä, pime'illä pilkkoisilla. http://sacred-texts.com/neu/kvfin/29.htm
Käyt on tietä pikkaraisen. http://www.juminkeko.fi/viena/paanajarvi_r.html
Käytännöššä še tarkottau paikallisie perintehie šäilyttäjien taitoryhmien ta järještöjen kannattamini; šiih joukkoh kuulutah Kalevalan Kanšanteatteri, lapšien Hepokatti-perinnehryhmä, Kalevala-kanšanryhmä, paikallini keškikoulu, kirjašto, musejo. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Käytö š šä : ympäri vuuvven (lukuh ottamatta jiän šeisottumis- ta šulamisaikua). http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero/placing-on-pjaozero/296-izba-odinochka
Käytöššä: ympäri vuuvven (lukuh ottamatta jiän šeisottumis- ta šulamisaikua), poissa käytöštä - šajekuušša ta pimiekuušša myrškyjen takie. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/topozero/placing-on-topozero/307-grishina
Käzittämätöindä hengen salbuandua tundien astuu n'äbiezeh ullos n'uuhtelou kukkazet, lehmänhöšt'ien, heinän, savun, lämmän kylyn. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/muuzikku/
– Käškyn tarkotukšena on pakottua ihmisie ajattelomah omašta tervehyöštä ta šen kannattamisešta. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/virkamiehet_uoritettih_gto-normija/
KŠŠ:n hallitukšen tiijošša oli jo šilloin, jotta Raisa Remšujeva kiäntäy jo Kalevalua, vain työtä on hijaštan, toini Raisan ruatama pitkäaikani kiännöštyö, Uuvven Šanan kiäntämini vienankarjalakši. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
KŠŠ:n puhienjohtaja Kari Kemppinen näkeyty Raisa Remšujevan kera 19.10.2011 hänen koissa Petroskoissa, konša hiän tovisti: http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Kũlũine ottau lijat, pahat mielet, ailahat, pehmendãũ joga luuhuon da uvvištau rungan. http://livviki.karelia.ru/language/k32.shtml
Lahjois tyhjetäh vakkazet. http://omamua.ru/kilvat/past/runostu_pruazniekkah/
Laitošta rakentuaissa Koštamukšen järvi uhrattih jätealtahakši ta še šuatih pavottua niin, jotta ei jättiet piäššä Kuittijärveh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Laivalla kaikki halukkahat yhtyvehet esitettih omien ohjelmistojen konserttipätkijä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/suguvastavundu_uomea/
Laivamatka Šohjanankošešta kämpällä keštäy noin 2,5 tuntie. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/topozero/placing-on-topozero/307-grishina
Lakijen luatijien neuvošto, Venäjän Federalisen Kokoukšen rinnalla toimija neuvottelu ta konsultativini elin, on peruššettu vuuvven 2012 oraškuušša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2771
Lakšiloissa ta lampiloissa on ahventa, šärkie, haukie. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/topozero
La mie tuuvin tyttöjäine, Viel paremmin... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs2_0386
Lampahien syöä. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i211.htm
Lappalaińe#1† küüttö-šilmä Pit'i viikoista vihoa,#2† Ijän-kaikista ka tš etta Peällä vanhañ Väinämöiseñ. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Lapsilla tai aikuisilla aina kotih kiäntyy tie. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Lapšet eri piirilöstä yhyttih täh kilpailuh ta valmissettih erilajisie starinoja. http://omamua.ru/liv/articles/nuoriso/
Lapšet juattih kaupunkin automiehillä šyväimenmuotosie korttija, kumpasissa pyritettih heitä šuojelomah kuin iččieh, niin ni matkuštajie ta kulkijie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2832
Lapšet keräyvyttih koulun juhlašalih, missä piettih pruasniekka. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Lapšet keškušteltih näytelmäštä, kumpaista Čiciliušku-kuklateatteri esitti Kalevalan kulttuuritalošša 22. kevätkuuta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Lapšet luajittih šuuren plakatin teokšen motiivien mukah. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Lapšet oli valmissettu Kalevala-šankarien pukuja, kerrottih runoja, kilpailtih pihalla eri karjalaisissa kisoissa. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_12/kalevalan_pivt_louhen_piiriss/
Lapšet ollah šuurin ošin perehistä, kumpasissa ainaki ukot ta ämmöt šamoin koissa paissah karjalan kieltä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Lapšet tanššittih, laulettih, tutuššuttih kanšanperintehih ta kanšankisojen istorijah, luajittih omin käsin šuojelukukloja, valmissettih erilaisie projektija. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Lapšešta kuulin karjalaista pakinua, miušta še oli tavallini asie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
Lapšien rehellini innoššuš kanšanlaululoih – ta tanššiloih antau varmua uškuo jotta vienankarjalaisilla perintehillä on iellähkipäin šäilyttäjie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Lapšien šuojelupäivän puittehissa 1. kešäkuuta Petroskoissa piettih Miun toivehen kaupunki -festivaali. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Lapšilla ei ollun aikua ikävöimäh, hyö šuatih äijän uutta tietuo ta hyvyä mieltä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Lapšilla oli tarjolla erilaisie pelijä huvilaittehie. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/uuret_pivot_lietmaa/
Laskou ielläh, sanou päivänä kolmantena: katsuot jälelläh päin! http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100530
Latvajärvi. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Latvajärvi vallattih huomenekšella ta hyökkäyš pietty illalla Köynäšjärven lounaispiän tašalla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Laulajan ijän ikusen. http://www.juminkeko.fi/viena/pirttilahti_r.html
Lauloa laki lupasi, Hyvät herrat helkytellä, Vain... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs2_0534
Laulujuhlien aikana joensuulaiset artistat esitettih oopperan lapšilla karjalan kielellä. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=2
Lavalta juhla šiirty Kalevalan kulttuuritalon aulah, missä tanššija ta leikkijä pyörittih yheššä yleisön kera. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Lehen kymmeneštä tilaukšešta (poštin kautti) omilla tuttavilla, omahisilla ta tovarissoilla Vladimir Ivanov Segežašta šai Oma Mua -lehen ilmasen tilaukšen 2015 vuuvven enšimmäisekši puoliskokši ta šen lisäkši šähkölihamyllyn. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2850
Lehen ylimiäräni toimittaja. http://omamua.ru/authors/avtory/natto_varpuni/
Lehen ylimiäräni toimittaja Louhen piirissä. http://omamua.ru/liv/authors/kirjuttajat/author/?author=2637
Lehtũőt šuukužet, aromuatnoit, lãmmitetãh, pehmendetãh, pahat mielet ajetah, vãzũndãn otetah. http://livviki.karelia.ru/language/k32.shtml
Leikin lopušša voitti meijän poliglotti Boris. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Leiriläiset otettih ošua urheiluohjelmah Kalevala-eepossan šankarit Kuittijärven rannoilla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Leiriläisillä oli kekšitty ylen mukava ohjelma, joka päivä oli omissettu eri teemalla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Leirin enšimmäini päivä oli männyn Kalevalan kulttuurien värilöissä -nimellä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Leirin joka päivä oli pohatta tapahtumista. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Leiri oli järješšetty niillä lapšilla, kumpaset opitah karjalan, šuomen ta enklannin kieltä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Lemeššä Ossippa-diädö istu, Kuamenkan Ossippa. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Lemminkäisen liiotenki. http://www.juminkeko.fi/viena/paanajarvi_r.html
Lempo toivo lehmäkšeñšä, Piru pitkä-hännäkšeñšä, Valvatti pahan väjene.#5 170 Pohjon akka küttä-küñsi I tš e püühki pirttiseñšä, I tš e lattieh lakasi; Veip' on heäñ rikat pihalla. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
100 Lenteä leputteloupi; Veipä šiitä šuureñ hauvin Anopilla anteikse.#22† Pohjon akka rauta-hammaš#23† Heämpä noin#24† šanoikse virkko: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Lesosien šukušeuran tarkotukšena on šuvun vaiheijen ta istorijan šelvittämini, šuvun perintehien šäilyttämini, šekä šukupuun istorijan tutkimini, Lesosien šukulaisien eččo muajilmašta ta šukulaisien apu. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2764
Lesosien šuvun muistomerkki Venehjärvellä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2764
Liekuttajan, kiekuttajan, Liekuttajan,... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0076
Liikahutti polvieñša. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100920
Liiton enšimmäisien kokoukšien protokolija, rekisteridokumenttija, kirjasie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2792
Liiton toiminta vähitellen šammu vuoteh 1917 šuaten. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Liitton tulokšet oltih näkyvimmät šivissyš- ta koulutoimen aloilla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Liivin virret on kiännetty venyähekši ta 15 šuomelais-ugrilaisella kielellä, muun muašša vienankarjalakšiki. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Linnun piä mieleštäni piti olla šuunnattuna oikiella. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Linnun piän ašento on melko luonnollini, šen šijah jalat on kuvattu ripukšen alapuolella melko jäykäšti etehpäin taivutetuiksi. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Lintuhan on kaklaket’t’ušta naisen rinnalla rippuja, lujašti tyylitelty koppalua muissuttava koru, min kaččoja näköy linnun šelkäpuolelta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Lisäkoulutukšen opaštaja Nadežda Drobiševskaja omien pienien kantele-šoittajien kera esitti kolme kompositijuo, yksi niistä oli Kulkusien tanšši, kumpaista šoittajat esitettih enšimmäistä kertua. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
Lisäkši Uhtua-Seura ry on alottan karjalan kielisen lapšien päiväkotiopaššukšen kahešša nš. kielipešäššä, mit vuotena 2006 yhissettih yhekši karjalankielisekši lapšien päiväkojiksi ta pyrkiy lisäkši virittämäh aktiivista, omaehtoista kanšalaistoimintua Uhtuon väještön piirissä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/toiminta
Lisäkši aikuhisie varoin näytettih ohjuajan Marja Pyykön Kekkonen tulee! http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_23/ella_ta_muut/
Liäkeheinät-aihetta esitetäh pakina-muovošša. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
Lohjalla tuli yli 200 ošallistujua Venyähen Karjalan, Mordovijan ta Udmurtijan tašavalloista, šekä Šuomešta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/suguvastavundu_uomea/
Loi sen jälelläh päin, sanou: tulkoh tuoho tulini voara! http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100530
Loittosien šotavuosien kauhut niise ollah yhä tärkienä teemana Volkovin runouvešša. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Lopulta kaikki kilpailijat keräyvyttih Runonlaulajien niemellä Uhtuon kisoih, missä ilmotettih pelin tulokšet ta voittajat. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/runonlaulajien_jlkij_myte/
Louhen pihojen koristamini. http://omamua.ru/liv/articles/uutisie_piirilist/
Louhen piiri: http://omamua.ru/liv/articles/nuoriso/
Louhen piirin kylissä piettih Šuurella Voitolla omissettuja tapahtumija. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Louhen piirin volont’orit keräyvyttih vuosikokoukšeh. http://omamua.ru/liv/articles/nuoriso/
Louhešta Šohjanankoškeh on noin 80 km, Piäjärveštä Šohjanankoškeh on noin 21 km. Šohjanankošen kyläššä työ voitta jättyä auton yksityistalon pihalla valvonnan alasekši. http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozero/zabroskapyaozero
Luadoggu oli tyyni i hiljasuus pagisi, kyyneldy tuli silmäh ainagi Sirkal i minul. http://www.olokansugu.fi/?Pagisemmo_karjalakse:Kirjuta_omal_kielel
Lukusat, harjantehien ta vierinkivien kera vuorottelijat, šyväntehet ta kuopat kučutah reistelömäh voimie petokalojen pyynnissä. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/topozero
Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta! http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Luonnonmuistomerkin ideja oli šyntyn 1990-luvun loppupuolella. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Luonnonmuistomerkki šijoutuu Kalevalan piirin Vuonnisen mečänhoitoalovehella. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Lyhytpolvi lyykyttelet? http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i193.htm
Lyydiläiset: kielen ta kulttuurin šäilyttämisen propleemat. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Lähellä rannalla on kyly, laituri. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero/placing-on-pjaozero/296-izba-odinochka
Lähemmä läpi kyläisen, Läpi uulitsan utuisen, ... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0090
Lähemmä läpi kyläisen, Saadulmoi saadu, selennoi... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0272
Lähetäh sitte tytön kera pakoh yöllä, Sampu otetah matkahas. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100530
"Läheñ luokše vanhañ Väinämöiseñ!" http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Lähiaikoina ilmešty yhtehini Ruškie neičyt -näytelmä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_26/puistokuja_ytvyyken_merkkin/
"Läkkä müö javolla šampoñ Nenähän utusen niemeñ, 225 Terho-šoaren kainalohe!" http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Läks' on marjoa miun emmoini, Läks' on marjoa... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs2_0386
Läks' on marjoa miun emmoini, Läks' on marjoa miun emmoini, Karpaluo on kantajaini Karpaluo on kantajaini. http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs2_0421
Läksi akka hallot luadimaa. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Läksi eččimää andilasta. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Läksin koista kulkemahan, Veräjiltä vieremähän, ? http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0073
Läksin koista kulkemahan, Veräjiltä vieremään. http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0073
Läksin koista kulkomahan, Veräjiltä vieremää,... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0270
Läksin koista kulkomahan, Veräjiltä vieremään, Oi... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0135
Läksin kouluhun koista, Oppihin omilta mailta, ... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0073
115 Läkši šiitä laškomahañ. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Läksi tietä tietämähän, ojelvoista oppimahan. http://sacred-texts.com/neu/kvfin/29.htm
Löytäjä oli kulettan ripukšen Šuomeh ta myönyn šen Nivalašša eläjällä entisellä uhtuolaisella kauppiehalla V.Vuaralla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Löyvämmäkö oikiet ”kielen avaimet”? http://omamua.ru/authors/avtory/natto_varpuni/
L’apačiha-klubin deviisina ollah taiteilija Nikolai Rerihin šanat: http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/lapaok_tarkottau_tilkkuista/
L’udmila Sirak, hiän pakajau hyvyä šuomie Puhelin: http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Makasi šata on neittä, Tuhat muuta moršienta, Ühtenä kešäissä üönä, Šüküšüissä valkiena.#8† 70 "Oi polo i señ päiviäńi,#9† Oijantehen#10†,#11 aikojańi! http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
Malikinien pereharhiivašša hellävaroin šäilyy Sergein valokuva, kumpani oli otettu 1941 vuuvven alušša. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_17/oli_emmoni_priha/
Malm erosi kipeytyön 13.7. ta hänen šijahisekši tuli komppanijanpiällikkö Brotherus. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Malmin joukko jäi vuottamah Uhtuolla tapahtumien kehityštä vapauššovan piättymisen jälkeh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Malmin joukot oltih vapuaehtosie, eikä oša valkosen Šuomen armeijua. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Maltatgo kirjah? http://omamua.ru/authors/avtory/marina_petrova/
Mamanke ali babanke kävin bes’ovdazih, missä naizet kezrättih i muissuteldih nuoruutta i vanhau eländiä. http://omamua.ru/issues/2014/numero_3/stuanovoine_karielaine_kyl/
Mama ruado brigadirana: humnekšešta yöh šuah oli ruavolla. http://omamua.ru/issues/2014/numero_3/stuanovoine_karielaine_kyl/
Mari Kaasinen, mittuzii tuomazii matkaspäi oli? http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/muuzikku/
Marija Melentjevan ta Anna Lisitsinan kavut Petroskoissa kuletah šamanšuuntasešti toini toista rinnakkah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Marilla ta Karolinalla on karjalaisie juurija. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2842
Markku Nieminen (vaš.) http://omamua.ru/issues/2014/numero37/kulttuuriturismi_on_karjalan_tulovaisuu/
Markku Niemisen šanojen mukah, nyt projektin toteuttamisešša ilmešty propleemoja, kumpasista hiän kero Karjalan piämiehellä ta pyyti apuo niijen ratkaisomisešša. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/kulttuuriturismi_on_karjalan_tulovaisuu/
Markku on tovellini Santra Remšujevan asientuntija. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Martsial’nije vodi -parentolan musejo täytti 70 vuotta. http://www.omamua.ru/liv/
Martti Penttosen mieleštä juuri Bubrihin kielioppi paššuais paremmin karjalan kirjakielen luomiseh. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/yhtehini_karjalan_kieli_puoleta_tai_vatah/
Matan enšimmäisekši pyšähyšpaikakši oli valittu Kontupohjan piirikirjašto. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2869
Matikka on talvikalaššukšen kuninkaš. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia
Matkailufirmojen etu štajat pahekšitah, jotta halukkahie lähtie matoilla Vienah on huomattava šti vähennyn. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Matka onnistu ta miula ei ollun pakinapropleemoja paikallisien eläjien kera, kerto Olga. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Matkojen tulokšekši tullah tutkimuštyöt, kumpasie lapšet esitetäh erilaisissa piirin ta tašavallan tilaisuukšissa ta konferenššiloissa, joškuš käyväh esiintymäššä äšen Moskovah. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
Matoillah laukkuryššät lauleltih – voit olla koti-ikävieh – ta niinpä Šakari Topelius vanhempi, ”satusedän” ( Zachris Topeliuksen ) tuatto, kumpani oli piiriliäkärinä Pohjanmualla šai kuulla Vienan runoja. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Mato miuhu viham pani. http://www.juminkeko.fi/viena/haikola_r.html
Mato-onkittajie vuottau keškeytymätöin, ”konekivyärin šarjan” tapani, melko šuuren šären ta keškikokosen ahvenen šyönti juurikoissa, a paikoin, kivi- ta čuurukorkoloilla, šiijan ta harjukšen šyönti. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia
Mato rautakahlehissa. http://www.juminkeko.fi/viena/paanajarvi_r.html
Matti Jeskasen mieleštä yhtehisen karjalan kielen luomini tällä vaihiella on täyttä utopijua. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/yhtehini_karjalan_kieli_puoleta_tai_vatah/
Meijän joukko Troičanšuarella mahtavan pyhän kuušen luona. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Meijän pereh -valokuvanäyttely avautu Petroskoissa 30. šyyškuuta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
”Meijän pitäy Vozduh”. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Meijän teatteriki aštuu ajan kera ta kertou näistä propleemoista. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Meijän vesselä, naiivi näytelmä näyttäy, jotta muamon pitäy olla lapšien lähellä, eikä koko ajan töissä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Meijän yhtyveh ilmešty vuotena 1990. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
– Meijän šeuralla nyky päiväh šuaten on šemmosie tarkotukšie, kuin järještyä ta šäilyttyä šuhtehie omien kantatuattojen jälkiläisien kera, šäilyttyä karjalan kieltä ta karjalaisien perintehie, korošti Martti Mättelä. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/kuusamon_karjalaisien_jlkilisie/
Meikäläiset kyykän harraštajat enšimmäistä kertua piäštih tämmöseh šuureh tapahtumah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Meil ’ vet jygie on kahell šiunken . http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
#75 |Meinai liitäytyö|: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100620
Meitä opašti laulamah opettaja Jyškyjärveštä Raisa Rybakova, a oikein taitavašti šävelti Katti Kuranova Piäjärveštä. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Melkein joka kaupunkissa voi valita mieleh mukah kieli ta opaššušohjelma. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Melkein kaikilla karjalaista šukuo olovilla on heimolaisie Šuomešša johtuon vuuvven 1922 bol’ševisoinnin jälkiseštä pakolaisuuvvešta, konša alovehen väkiluvušta melkein puolet pakeni Šuomeh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtua-kalevala
Melkein kaikilla karjalaista šukuo olovilla on heimolaisie Šuomešša johtuon vuuvven 1922 bol’šhevisoinnin jälkehiseštä pakolaisuuvvešta, konša alovehen eläjistä läheš puolet pakeni Šuomeh. http://www.uhtua.info/viena/
Memorialin alovehella eri kanšojen etuštajien voimilla on ašetettu muistomerkkijä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Mereh jauhomah šai ijäkšeh, tuoho Valkieh mereh; šuoloo jauho viimesekš, ta šielä on mereššä šuolan jauhonnašša. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100730
Meren taaksi tappelohon; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/3.kirja/iii31.htm
Merkkipäivän uattona Aleksandr Volkovilla ilmešty kakši kirjua. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Merkkipäivän uattona Volkov oli valittu Vuuvven 2013 ihmisekši, šekä runoilijalla oli myönnetty Karjalan tašavallan rahvahan kirjailijan arvonimi. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Meän kylä oli silloin vielä hyvin pikkaraini. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Mečäššyš Karjalan Pohjosešša Piäjärven ta Tuoppajärven šeuvuissa... http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/ohota-karelia
Meččäkämppä "Ri šton mökki " ta kyly ollah 35 km:n piäššä Šohjanankošešta Tuoppajärven rannalla, Riviniemellä, Skiittalahen šeuvuissa. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/topozero/placing-on-topozero/307-grishina
Meččäkämppä ta kyly Piäjärven šuarella - on 33 km:n piäššä Piäjärven kyläštä, šijaiččou Laitašalmen ta Talvišuaren välisellä matalla olijalla pikkaraisella šuarella. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero/placing-on-pjaozero/296-izba-odinochka
Meččäkämppä ta kyly ollah 60 km:n piäššä Piäjärven kyläštä, Piäjärven šuarella Tavojoven šeuvuissa. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero/placing-on-pjaozero/305-izba-tavanga
Mie enšin ajattelin, mitä varoin heijän piti tulla näih kurššiloih? http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Miehet oli eletty vuosikymmenie nuapurukšina Šuomenlinnašša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Mie huikkain toizil lapzil: http://www.omamua.ru/issues/2014/numero_4/mid_karjalan_kieli_merki_miul/
Mie ihan älvistäyhyin, jotta mitein niin. http://omamua.ru/issues/2014/numero_2/opastusaigu/
Mie jo kakši vuotta en ole ošallistun teatterih ta nyt niän, mitein čičiliuškulaisien nerot on kašvettu, kerto Marija Urbanovič. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2698
Mieleh tuli laušumie mainokšista, filmilöistä, lauluista, matkuštamista ta tietyšti muistoja koulun opaštumisešta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Mieleštäni ičeštäh šelvä aihe tunnukšen pohjakši oli Uhtuon lintu, min starinan olin kuullun jo opaššušaikoinani. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Mie maltan, jotta täh projektih ei voi enämpyä liittyö, ka kuitenki en mistänä šua vaštaušta, mitä meijän Louhen piirissä vois laittua kulttuurin, kanšanperintehien kehittämisen hyväkši? http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Mie muissan, kuin muamo ta tuottoni miut kasvatettih. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Mie muissan kun muamo ta tuatton miut kasvatettih – elyä muailmall’ täll’ pitäy, kuten miut hyö opastettih. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Mie muiten meččie en tunne. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Mie olin silloin vielä nuori neičyt, kun Tuiju-Matti tapettih. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Mie opaštajana kyšyn: http://omamua.ru/issues/2014/numero_2/opastusaigu/
Mie tiijän, jotta Petroskoissa ta Karjalašša monie ihmisie kiinnoštau šuomen kieli, a Ella ja kaverit -kino antau mahollisuuvven kuulla nykyaikaista šuomie lapšien šuušta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_23/ella_ta_muut/
Miikulan häi ihan toven (totta) ottaa vaztah yhty hyvin kui otti ennen tuhluajupoijangi. http://verkolehti.karjal.fi/
Miikul rubei t'inguamah (rupesi tinkaamaan). http://verkolehti.karjal.fi/
Mi koškou lehen nettišivuja, ne ruvetah toimimah entiselläh: kirjutukšie vienankarjalakši voit lukie vienankarjala.ru -nettišivuilla, livviksi – omamua.ru -adresilla. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Millä murtehella painetah niitä uutisie, kumpaset kuulutah kuin livvikköih, šamoin vienankarjalaisih? http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Millä nimellä rupieu ilmeštymäh uuvvissettu karjalaini lehti? http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Milma miellytti, jotta kurššijen ohjelmašša oli järješšetty äijan erilaisie tapahtumie. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Mimmoni kirja tulou parahakši? http://omamua.ru/authors/avtory/valeri_sidorkin/
Mimmoni še on, karjalaini pereh? http://omamua.ru/liv/articles/pereh/
Mimmosie yhteistyötapoja ois hyvä kehittyä? http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Mindäh baskin kieli tarviččou Korrikan? http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/
- Mintäh et moamoidas linnah käütä? http://www.reocities.com/athens/4280/sanomat.html
Mintäh niin tapahtu? http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
”Minä muistan” Sanat ta sävel Alexander Saveljev Kun opassuin karjalan kielellä paissa – sen muissan, juoksentelin kun pallahin jaloin – vähäsen muissan. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Mi on surma nimeltäsä? http://www.juminkeko.fi/viena/paanajarvi_r.html
Mi oñ šoaren nuorimpia, Mi oñ šoaren vanhimpia, Ne veti venehtä moalla, 65 Purtta kuivilla kumasi. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
Missä pitän reissun jälkeh rauhassa vois levähtyä. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
”Missä šeinät, šiinä koti.” http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Mistä pakina on? http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Mistä šyyštä? http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Mit' olet alla päin, pahalla mielin, Kaiken kallella küpärin; 65 Hepośešk' on herjattuna, Vain on naiseš nakrettuna? http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101720
– Mitein lukijat otetah vaštah uuvven lehen? http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Mitein oppilaitokšet voitais käyttyä hyväkšeh kulttuurialalla toimijien laitokšien, yhtyvehien ta järještöjen šuurija resurssija? http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
– Mitein ruvetah jakautumah kirjutukšet eri murtehilla lehen šivuloilla? http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Mitä? http://omamua.ru/liv/afisha/
"Mitä annat palkaštańi, Mie šoatan omilla mailla?" http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Mitäbö muudu: http://www.olokansugu.fi/?Pagisemmo_karjalakse:Kirjuta_omal_kielel
– Mitä hyötyö ta mitä vahinkuo on šiitä, kun kahen lehen šijašta tulou yksi, yhtehini? http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Mitä itet, Anni tsikko? http://www.juminkeko.fi/viena/jyvoalahti_r.html
"Mitä itet V[äinämöine]n?" http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
Mitä nahti nagrattelet, Mitä nahti nagrattelet. http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs2_0386
Mitä šiih tarviččou? http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Miula se on tietty paikka Kalevalan kylässä. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Miun Karjala -kokoelman esittely piettih 21. pakkaiskuuta Kanšallisešša musejošša. http://omamua.ru/liv/articles/ivissy/
Miun mieleštä uuvvella lehellä pitäy epyälömättä kekšie uuši hyvä nimi. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
– Miun mieleštä yhtehisen kirjakielen luomini on pitkäaikani ta monimutkani prosessi. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
– Miun pereheššä vain ämmöni on karjalaini. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
– Miun tavoittehen oli nähä omin šilmin London-kaupunki. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Miun tuatto Mihail Ivanovič Toizešta muailman voinašta tuli kodih oficerana, oli ruanittu. http://omamua.ru/issues/2014/numero_3/stuanovoine_karielaine_kyl/
Miun tuttava jo kolme vuotta oppiu enklannin kieltä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Miušta juuri kultašykšy on paraš retkiaika. http://omamua.ru/liv/articles/luonto/
Miän pereh eli Manja-buobonke. http://omamua.ru/issues/2014/numero_3/stuanovoine_karielaine_kyl/
Miän vanhemmat ta ukot-ämmöt on šynnytty tiälä – kylissä, kumpasie nyt ei ole olomašša. http://karelia-sever.ru/kr
Miän šejäštä šemmosie ei löyvy. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Miän šeuran tarkotukšena on karjalaisen kulttuurin ta ennein kaikkie karjalan kielen šäilyttämini ta kuštantamini. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Miän šeura tarviccou šemmosie yhteistyökaverija niin Karjalašša kuin Šuomeššaki, ket oltais valmehet šitoutumah pitkäaikaseh yhteistyöh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tulevaisuus
Mobergin talon omistajana on Kalevalan pos’olka. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2920
- Moliutukka myö kaikin yhessä, jotta pyhijen muokattujen Makkaveijen ta opastaja Jelisarin malittujen, Pyhän Jumalan Muamon ta Zosiman, Solovkijen Savvatein ia Hermanin ta kaikkijen Karjalan pyhijen yhtymä, kumpaset kirkassuttih tässä pohjosessa muassa. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Monet kalevalalaiset tunnetah ta muissetah opaštajan Matti Pirhosen, Uhtinski-sovhoosin johtajan Vasili Kurtovin nimijä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/meijn_kaahu_omah_karjalah/
Monet kontupohjalaiset tahotah opaštuo karjalan kieltä. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2869
Monet kulttuurialan ruatajat niise oli palkittu seremonijašša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2834
Monet tiijetäh, jotta romaanin ideja šynty kirjailijalla juuri Haikol’ašša, kantatuattojen talošša, missä kaikki muissutti muinaisaikoja. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/haikolan_kyln_kotikunnan_tarina/
Monet šuomelaiset šotaveteraanit ta myöhemmiltä ajoilta nuoremmat ylioppilašpolvetki tunnetah Uhtuon jatkošovan ajalta Eldanka-järveštä (Joutankijärveštä), Kis-Kis-kukkuloista (Kiiskiesen kukkuloista) ta Röhön rannan šinišillašta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtua-kalevala
Mongolia on muailman harvimmin ašuttu valtivo. https://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/krl/Pi%C3%A4lehyt
Moni heistä kuihtu šielä vaikieh työh ta nälkäh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Monissa maissa sosiaalialalla toimijie järještöjä šanotah vielä ”yhtehisen hyövyn järještöiksi”. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
Monitieteisien yleistutkimukšien pohjalla valmissettih uuši peruštelu ta ehotettih myöntyä tällä alovehella šuojelualovehen statussin. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Mont' on surmaa matalla. http://www.juminkeko.fi/viena/paanajarvi_r.html
Monta surmoa matalla. http://www.juminkeko.fi/viena/paanajarvi_r.html
Mua Karjala -runokokoelmašša on vain 22 runuo, onnakko kaikki ne on painettu kuin livviksi niin ni venäjäkši. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Muajilmankuulun lapšien ta nuorienkirjojen kirjuttajan Mauri Kunnakšen Koirien Kalevala (1992) on luvetuimpie kirjoja. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Muakuntapäivät nimitti toimikunnan työtä jatkamah Karjalan väliaikasen hallitukšen, nš. Hilippälän hallitukšen, kumpani joutu kuiteinki jo kešäkuušša Vuokkiniemeššä piettyjen muakuntapäivien jälkeh pakenomah Šuomeh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Muamo Mashua liikuttau, muamo Mashua uinottau. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Muamo aina kerto meilä, jotta veikko oli rauhallini, hyväntahtoni ta miehekäš priha. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_17/oli_emmoni_priha/
Muga hil'l'akkažin kũlũine gi mũőndũũ da rãkkenőũ. http://livviki.karelia.ru/language/k32.shtml
Muin potruškalla Annilla on äijän šemmosie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Muissutamma, jotta viime vuuvven 13. oraškuuta kirikkö palo. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/kirikn_kupolien_alla/
Muistokirjašša on luveteltu kaikki, ken mänehty šovašša ta kato tietämättömih. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_17/oli_emmoni_priha/
Muistolautah on kirjutettu karjalakši: http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Muistomerkin avajaiset meinatah pityä 5.–7. elokuuta 2015 vuotena. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Muistomerkin valmistamini ta ašettamini on kallista hommua, šiih tarvitah yli 2 000 000 rupl’ua. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Muistopačašta šuomelaisilla, kumpaset luotih šuuren pantokšen Karjalan teollisuuvven, kulttuurin ta taitehen kehittämiseh, ei vielä ole. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Muistopäivänä eri kaupunkiloista ta eri maista tänne tullah niijen heimolaiset ta läheiset, ket on hauvattu tällä karjaisella mualla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Mukava oli lapšilla nähä omie entisie piiruššukšie. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_12/kalevalan_pivt_louhen_piiriss/
Mukavin keino on oštua pakinašanakirja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Munaset vetehe vieri. http://www.juminkeko.fi/viena/pirttilahti_r.html
Munat püörähti merehe, Karškahti meren karihi. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100920
Muoti omien pihojen koristamiseh eri kuvijoilla ilmešty Louhen pos’olkašša ei niin ammuin. http://omamua.ru/liv/articles/uutisie_piirilist/
Musejon avajaisjuhlah keräyty Karjalan ECHO-etnokulttuurikeškušprojektin kautta folklooriryhmijä Vuokkiniemeštä, Jessoilašta ta Kemistä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/puanajrve_avattih_musejo/
Musejo šynty Karjalan ta Šuomen kulttuuriyhteistyön tulokšena. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/puanajrve_avattih_musejo/
Muutokšet košettih Carelia-aikakaušlehtie ta karjalankielisien lehtien yhtehistä toimitušta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Muutomat kurššilaiset ei oltu opaštajina, no mie olen varma, jotta hyöki nyt ruvetah ruatamah karjalan kulttuurin eri aloilla šuuremmalla innolla. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Muutomie niistä olima jo kuullun lauluna taikka luken runona. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Muuttu muššakše mavokše, Ruškiekše#12† keärmehekše. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100920
Myöhemmin arkeologijua opaštuja Vilkuna oli muistan korun "hirmut piirtehet" ta kiäntyn Vuaran puoleh työntyäkšeh esinehen Kansallismusejoh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
– Myö kaikin olemma entiset koulutovarissat, nyt ruamma eri laitokšissa, kuitenki rikeneh töijen jälkeh keräyvymmä peluamah kyykkyä, kerto Kičut-joukon kapitani Nikolai Lesonen. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Myö – karjalaiset. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2869
Myö – karjalaiset -näyttely on esillä Kontupohjan piirikirjaštošša šyyškuun loppuh šuaten, šiitä še jatkau omua matkua ta šiirtyy Karhumäjen kaupunkih. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2869
Myö, karjalaiset, viime aikoina olemma tottun pitämäh kulttuuripäivie juštih Kalevalan marafonin aikana. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Myö monet muissammo Gošťan voikoina karjalan kielen pagizijana da kirjuttajanna. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/hengilot/
Myö muissamma omua kieltä – karjalan kieltä, kumpaista meilä lapšuuvvešša pujittih miän ämmöt ta kumpasella juoruttih nuapuriakkaset luavičoilla. http://karelia-sever.ru/kr/vienan-virta
– Myö olemma šamašša veneheššä istuja rahvaš, šano opaštaja Olga Karlova. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Myö pitälti šitä vuottima ta tänä vuotena Vozduh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Myö rakennamma taloja, kašvatamma lapšie ta punukkoja, kalaššamma, keryämmä marjua ta šientä. http://karelia-sever.ru/kr/vienan-virta
Myö ruamma, opaššumma, harraššamma bisnessie. http://karelia-sever.ru/kr/vienan-virta
Myö, tavalliset ihmiset, yritämmä muuttua miän elämyä paremmakši ta meitä ympäröivyä muajilmua hyväntahtosemmakši. http://karelia-sever.ru/kr/vienan-virta
Myö tiijämmä miän perehien istorijua ta olemma kuullun kertomukšie hyljätyistä kylistä ta jätetyistä taloista, Šuurešta Šovašta ta kauheista vainoista. http://karelia-sever.ru/kr/vienan-virta
Myö tiijämmä šiätijön šuurešta panokšešta Inžinööri Mobergin talon ta Haikol’an kylän elävyttämiseh, šekä Karjalan istorijalla ta tašavallan kanšallis-kulttuurisilla perintehillä omissettujen kirjojen julkaisomisešta, šano piämieš Hudilainen tervehtien vierašta šuomen kielellä. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/kulttuuriturismi_on_karjalan_tulovaisuu/
Myö ymmärrämmä, jotta turistija pitäy kiinnoštua käyvä Karjalah, eniten šen pohjoseh, missä šynty Kalevala-eepossa, missä šäily kanšan kulttuuri ta perintehet. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/kulttuuriturismi_on_karjalan_tulovaisuu/
Myö yrittimä pärjätä omin voimin paikallisella tašolla, šen lisäkši vaikeita kyšymsykšie oli piätetty federaalisella tašollaki. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2767
Myö šuattoma eštyä laitokšien toiminnan lopettamista ta šäilyttimä äijän työpaikkoja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2767
Myö šuvaičemma omua meččäšeutuo ta pyrimmä šäilyttämäh šitä puhtahuošša miän lapšilla varoin. http://karelia-sever.ru/kr/vienan-virta
Mäni luokše vanhan Väinämöiseñ: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Männikkö, kivi- ta čuururanta, Tavojoven suuhu vesimatka on 2 km. Matka Piäjärveštä kämpällä kestäy noin 2 tuntie, 56 km šoratietä ta 4 km vettä myöten. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero/placing-on-pjaozero/305-izba-tavanga
Männikkö, pitkä čuuruni korko, Kola-joven šuuhu vesimatka on noin 1 km. Matka Piäjärveštä kämpällä kestäy noin tunnin, 30 km šoratietä ta 3 km vettä myöten. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero/placing-on-pjaozero/296-izba-odinochka
N'iin v eä kše vesi-kivellä, Vattalolla vaivoakše Šoittuoko kuulomaȟe. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
N'iiñ tüöñši venoñ vesillä, Nošti peällä purjeȟ-puuša. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
Nadežda Sergejevna jo monie vuosija tutuššuttau lapšie pomorilaiseh kulttuurih. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
Nad’a Lutohina oli matašša Helsingin kirjameššuloilla 2010 (KŠŠ:n ošaštolla), missa hiän luki kirjašta vienankielisie näytteitä:– Vaka vanha Väinämöini, tietäjä ijän ikuni, oli koiraheimon šuuri tietäjä, loiččujen laulaja ta mahtimieš. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Naiset iče kirjutetah tekstijä ta musiikkie Värttinyä varoin. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2842
Naiset oltih miehillä apuna. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Naisien klubi kašvo šeurašta, kumpasen alkuhpanijina oltih M.V. Koškina ta V.G. Anisimova. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/lapaok_tarkottau_tilkkuista/
Narisija pakkani tai kirkaš kevätpäiväni, puhaš polttaja pakkaisilma tai raitis kevättuuli, laiska matikka tai vikkelä harjuš, ahneh šyömäh hauki tai varovaini šiika... http://karelia-sever.ru/north-karelia/ribalka/zima
Natalja Antonova, Alina Čuburova, Julija Ponomar’ova ta Ksenija Buravova jo monta vuotta ollah teatterissa. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Ne kerrotah Liiton toiminnašta, meijän projektiloista, järještön istorijašta, ihmisistä, kumpaset autettih Liiton kehittämistä, kerto KRL:n piälikkö Jelena Migunova näyttelyn avajaisissa. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2792
Nellätoista kylyä oli kokonah poltettu, a Uhtuošša ei jiänyn yhtänä taluo, kumpasešša vois elyä. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/partisaanipolkuo_myten/
Ne oltih kotosin Uhtuošta, Venehjärveštä, Ponkalahešta, Kivijärveštä, Jyškyjärveštä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Netälin mittah kurššilaiset paistih vain karjalakši, tutuššuttih vanhan kylän perintehih ta karjalaiseh kulttuurih. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Neuvoštoliiton hajuomisen jälkeh aikasempi pioneeritoiminta ta muu järješšetty nuorisotoiminta on loppun eikä uutta ole tullun tilah. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tulevaisuus
Neuvoštoliiton ministerineuvošton johtajan Aleksei Kosiginin ta Šuomen presidentin Urho Kaleva Kekkosen muistopačaš pal’l’aššettih Koštamukšešša 14. šyyškuuta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_18/
Neuvoštoliitošša alkaneh kohennušrakentamini nieli valtavat miärät rakennuštarpehie, erikoisešti puutavarua. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Neuvoštovallan aikoina Kalaštajan päivä oli kaikista šuurin pruasniekka Sohjanankošešša. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=1
Nieminen on varma, jotta Santra ei ole viimeni kanšanrunouven tietäjä, niitä löytyy aina, ka šemmoista kuin Santra ei enyä voi tulla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Niijen aikana unohamma kilometreistä ta ajašta, kumpaset erotah meitä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2698
Niijen joukošša oli passipo-šana äšen eksoottisilla kielillä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Niijen joukošša on kylänelämän kuvaukšie, kumpasien pohjana ollah Aunukšen ta Kalevalan šeutujen, šekä Pohjois-Laatokkarannikon, Šuomen ta Ruočin perintehelliset tanššit, venäläiset kanšantanšit, kaupunkilaiset ta näyttämötanššit laulu- ta horeografiset kompositijot. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Niijen luvušša ollah ohjuajan Johanna Vuoksenmaan superhitti – 21 tapaa pilata avioliitto -komedija ta ohjuajan Matti Ijaksen šuomelais-norjalaini Kaikella rakkaudella -draama, kumpasen kriitikot šanottih parahakši vuuvven 2013 kinokši. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_23/ella_ta_muut/
Niijen pitäy kašvattua avarakaččosie ta erittäin šivistynehie ihmisie, Karjalan tervehyš ta sosiaalikehitykšen ministeri Valentina Ulič korošti konferenššissa. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_34/ajatukista_tulokih/
Niijen tulokšet on Tunguon rahvahan šuušanallista perinnehtä -kirjašša (Petroskoi, 2000). http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Niin, Karjalan kulttuuriministeri Jelena Bogdanova pitälti šeiso onki kiäššä ta kuiteski šai kilon lohen. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Niin, Mobergin talon rekonstruoinnin lopettamiseh tarviččou lisyä rahua, šamoin vanhan karjalaisen Puanajärven kylän kirikkö tarviččou korjauštöitä, a Haikol’an kyläh pitäy johtua šähköt. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/kulttuuriturismi_on_karjalan_tulovaisuu/
Niin, Mobergin talon rekonstruoinnin lopettamiset jo löyvyttih rahavarat. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/kulttuuriturismi_on_karjalan_tulovaisuu/
– Niin, Oma Mua ta Vienan Karjala on hyvin tutut nimet ta kumpiki niistä viittuau omah lehteh, Oma Mua -lehtie on totuttu pitämäh livvinkielisenä lehtenä ta Vienan Karjala on vienalaisien lehti. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Niin, Piäjärven koulušša 25. tuiskukuuta piettih Kalevalan šankarit -piiruššuškilpailu, missä kilpailtih 5–8 luokkien opaštujat, a 28. tuiskukuuta koulušša oli šuuri pruasniekka ”Muinais-aikojen runolaulajien kisat”. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_12/kalevalan_pivt_louhen_piiriss/
Niin ilo ⌈i⌉[lolta kuulu]. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
Niin jotta voipi epyälömättä tovistua, jotta koulu puolentoista vuosišuan aikana vahvistu kylän yhteiskunnallisena ta kulttuurikeškukšena. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Niin kuin ni iče portuškatki, nuoret neiččyset Marija Melentjeva ta Anna Lisitsina kulettih aikoinah yheššä šotateitä myöte ta avuššettih toini toistah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Niin kuin ni monet muutki Vienan kylät pitän istorijah aikana Vuonnini oli šuanun kokie kuin parahie kaušija šamoin ni kovija aikoja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Niin oli järješšetty Yöllini Vozduh, še oli šähkömusiikin festivaali. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Niin piätty niisi tuhanšien muijen karjalaisien tie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Niinpä, esimerkiksi, Piäjärveššä on järješšetty käsityökurššija. http://karelia-sever.ru/kr
(Niin) vejäksi vežikivellä, Vaivoakše vattalolla; 75 Itkie t'ihustelovi.#23 Tuopa#24 Pohjol'an emäntä Sopi itkun kuulomahe: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100620
Niin, vuotena 2001 ilmešty Vellen syväin -kirja, kumpaseh on kerätty 68 venäläisen runoilijan teokšie Volkovin kiännökšeššä livvin karjalakši. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Niissäki tapahukšissa, missä tavara-avušta olis tovellista hyötyö – šairalan tekniset laittehet tni. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tavoitteet
Niissä kučutut vetäjät ruvetah pakajamah kanšallisilla kielillä. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
Niissä kylissä, missä vielä muutoma vuosi takaperin erityisen kešäkautena ei ollun puutehta turistiloista, nykyjäh on melko hil’l’aista. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Niistä vain 500 myöšty taistelutanterehelta omilla kotipaikoilla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_17/oli_emmoni_priha/
Nikolai Balakirev – meren kapitana, šyndy vuodena 1935 Stuanun kyläššä Medvedičän joven rannalla, opaštu Rigašša i kaiken elännän sluuži merellä, podvodnoilla lotkalla. http://omamua.ru/issues/2014/numero_3/stuanovoine_karielaine_kyl/
Nikolai Mihailovič kirjutti kniigan esišanašša näin: http://omamua.ru/issues/2014/numero_3/stuanovoine_karielaine_kyl/
Nikutjevin pereh on yksi šemmosista perehistä, kumpasista voit šuaha oppie. http://omamua.ru/liv/articles/pereh/
Nimiki yhtyvehellä oli kekšitty ihan vaštuaja šen peruštamisen šyytä – Sattuma. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/
"No, eigo sie ole hot' kal'l'ua (edes kaljaa)?" http://verkolehti.karjal.fi/
– No ei n’i mih kosse eigä kivissä, poliisit kässettii käyvä. http://verkolehti.karjal.fi/assets/zhurnualu/karjalzurnualu3412.pdf
Noin 15 kilometrin piäššä Kalevalan piirin Kepa-posolkašta šijoutuja Ypäyššuo on šuurin Karjalašša šuosisteemi, šen pinta-ala on noin 40 tuhatta hehtarie. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/ypyuo_rauhotualoveheki/
Noin 54 km piäššä Kalevalašta Kalevala-Koštamuš -matan varrella šijaiččou Vienan kuulusimpie runokylijä olija Vuonnini. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Noin šuurta kyykkäkilpailuo ei ole vielä ennein pietty. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru50/nkevymm_eni_ken/
– No kun lyydiläiset iče ruvettaneh kirjuttamah ta työntämäh kirjutukše lyydiksi, niin ne varmašti painetah leheššä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
No miul oľi puoľistajua. http://www.omamua.ru/issues/2014/numero_4/mid_karjalan_kieli_merki_miul/
No näistä karjalan kielen tuntiloih kuulujista šemmoni nyt: http://omamua.ru/issues/2014/numero_2/opastusaigu/
No oisko vielä mitä jiänyn epäšelväkši? http://omamua.ru/issues/2014/numero_2/opastusaigu/
Norjašša ta Karjalašša oli pietty viisi konserttie Common Roots (engl. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
#46 Nousi: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
Nousi koivun konkelolla, Lepäñ lenkohon üleńi, 140 Soittuoko kuulomaȟe.#18† I tś eltäȟki šoittajalta Vieri küünel šilmäštäȟe, Püriempi#19 püüm munoa, Häriempi#19 peätskün peätä. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
Novgorodissa 23.-24. šyyškuuta piettih XIV šuomelais-venäläini kulttuuriforumi. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_19/
No ših mäni akka. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Nuaburin brihattšu tšakkuah sanojua: http://verkolehti.karjal.fi/naegoekannat/
Nuaburin brihačču čakkuah sanojua: http://www.omamua.ru/issues/2014/numero_4/mid_karjalan_kieli_merki_miul/
Nuaburis piettih Ylä-Valtimon nuorizoseuran ildua. http://verkolehti.karjal.fi/naegoekannat/
Nuoren veštäjän Pavel Koltiginin meininkin mukah šiitä tulou kolmenmetrini luterilaini risti, kumpasen piällä istuu meččäkyyhkyni. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Nuori Karjala -järještön jäšenen petroskoilaisen Valentina Mironovan esityš koški Karjalan kallista perinnehtä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2734
Nuori Karjala -nuorišojärještön jäšenet ta Petroskoin valtijonyliopiston Šähköoppiresurssijen laitokšen ruatajat luajittih karjalan- ta vepšänkieliset online-kurššit. http://omamua.ru/articles/opau/
Nuorilla tutkijilla oli avattu Bubrihin luvennot -nimini nuorien tutkijien koulu. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Nu, rešil hiän: http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Nu, se buabo hänellä neuvo, sanou: http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Nykyajan lapšilla on tarjolla kaikenmoisie mahollisuukšie: erilaisie kerhoja, tekniillisie laittehie, ajanviettämiskeinoja eri mavun mukah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Nykyjäh Oma Mua -lehen toimitukšešša ruatau šeiččemen henkie: http://omamua.ru/liv/authors/redakciya/
Nykyjäh Uhtua-Seura ry on idealogini järještö ta šen oma talouvellini toiminta on pieni. http://www.uhtua.info/viena/index.php/toiminta
Nykyjäh Ypäuššuon alovehella šäilyy noin kolmen-nellän metrin pakšuset turvehkerroštumat. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/ypyuo_rauhotualoveheki/
Nykyjäh niitä ei ole äijä: vakituisešti Vuonnisešša eläy vähän yli kakšikymmentä henkie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Nykyjäh näitä varoja on vuuvven 2008 kevätkuuh šuate. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Nykyjäh on hyvin vaikieta šuaha lapšet yllättymäh, heilä on erilaisie mahollisuukšie, tietokonehie ta muuta huvie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Nykyjäh yhtyveheššä lauletah Mari Kaasinen, Susan Aho ta Karolina Kantelinen. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2842
Nykyset kilpailušiännöt ollah toki yksityiskohtasemmat. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Nyt Kalatehaš-ošašša ei ole šäilyn ni yhtä taluo, näillä paikoin jo kašvau mečikkö, onnakko muisto kylän ošašta eläy nytki. http://omamua.ru/liv/articles/kyln_elm/
Nyt Kalevalašša on monta kyykkäjoukkuo. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru50/nkevymm_eni_ken/
Nyt Karjalašša enšimmäistä kertua ilmešty Karjalan Ruškie kirja lapšilla -kirja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Nyt Oksana on Kipinän piätoimittajan virkua toimittaja ta valmistau šuomenkielisie numeroja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
Nyt heitä on äijän muajilmašša, a omašša kotikyläššä Lesoset eletäh vain ainuošša talošša, kumpasen isäntänä on Šanteri Lesonen. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2764
Nyt karjalaisilla lapšilla on mahollisuš kirjuttua kirjasie omalla Pakkaisukolla hänen viralliseh ošoitteheh. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=1
Nyt mie laulan, nyt mie jouvan Oi dai nyt mie... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0083
Nyt myö olima istoriallisen tapahtuman silminnäkijinä. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Nyt niitä pitäis löytyö Uson ta Jumalan Avun voimalla. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Nyt pidäh varustuo enzi kezäh, kylvämäh jyvät tuassen pezäh. http://verkolehti.karjal.fi/kielibazari/runot-da-pajot/
Nyt pos’olkašša tuli enemmän puhašta rantua. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2946
"Nyt sie viiys seppo tuonne Pimieh on Pohjo i lahe!" http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101000
Nyt televisijošša, joukkoviestimissä on erilaisie aktijoja, esimerkiksi: http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Nytten opaššetah školašša veniäläksi. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Nyt venyähenkieliset hokšatah, jotta orava, kinnaš ta niekla ollah venyähen kieleššä женского рода elikkä feminiinišukuh kuulujie šanoja. http://omamua.ru/issues/2014/numero_2/opastusaigu/
Nyt šinne oli männyn kaikenmoisie riivattuja, tautien kantajie (kuppatautihisie), ym punasie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Nyt šitä epyälömättä voit šanuo Petroskoin parahakši koulumusejokši. http://omamua.ru/articles/opau/
Nyt šitä šuunnitellah pruasnuija Karjalan Tašavallan toisissaki piirilöissä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/uuret_pivot_lietmaa/
Näijen matkojen pohjalla Genetz oli kirjuttan kakši tutkimušta: http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/yhtehini_karjalan_kieli_puoleta_tai_vatah/
Näillä loicculoilla ennein vanhah kaimattih kalamiehie matkah ta kyšyttih ylivoimilta hyvyä šiätä ta kalalykkyö kalaštajilla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Näillä voimilla Karjalašša alko kohennušrakentamini. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Näillä šuoalovehilla on šuuri muuttolintujen populaatijon šäilyttämisen merkityš. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/ypyuo_rauhotualoveheki/
Näin enši vuvvešta alkuan “Vienan Karjala” ta “Oma Mua” tuaš ruvetah ilmeštymäh yhtenä lehtenä, kumpani tulou pakšummakši – 12-šivusekšie, kašvau lehen painomiäräki. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Näin ilmešty enšimmäisie pienie kertomukšie ta starinoja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
Näin mie laivan lainehtivan, Näin mie vieruvan... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0083
Näin ollen, kakšikymmentä vuotta takaperin Kalevalašša oli elävytetty Uhtuon karjalaisien juhla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Näin tyhjettih monet ikivanhat kylät, ušiempien niijen rakennukšetki tuhottih jälelläh tulomisen eštämisekši. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Näin yhen lehen kanšiloissa rinnakkah elettih ta kehityttih yhen kielen kakši murrehta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Näin šynty Vienen Karjala -lehti. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Näin šyntyis šamanaikasešti mielikuva etehpäin tapahtuvašta liikkeheštä ta lentoh lähöššä olovašta linnušta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
– Näitä ta muita tärkeitä kyšymykšie käsiteltih uuvven oppivuuvven uattona järješšetyššä pedagogien konferenššissa, kumpaseh yhyttih eri oppilaitokšien opaštajat, päiväkotien kašvattajat šekä lisäkoulutukšen spesialistit. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_34/ajatukista_tulokih/
Näki v[anha] V[äinämöi]ñi 225 Jo näki tuhon tulovan, Hätäp[äivä]n peällä šoavan, Työñsi itäh, t[yöñsi] länteh, Suveh suurimman palaiśem. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
Nämä kulttuuritoimehpivot oltih enšimmäisinä ”piäčkysinä” yštävyyššuhtehien kehitykšeššä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_26/puistokuja_ytvyyken_merkkin/
Nämä runot ollah merkitykšellisimpie Volkovilla. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Nämä tapuamiset aina ollah iloset, tuntuu yštävällini ilmapiiri. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2698
Nämä työt on vietävä piätökšeh tämän vuuvven šajekuun loppuh šuaten. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2920
Nämä väještöšiirrot vahinkollisešti vaikutettih karjalaisen kulttuurin elinvoimah. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Nämä šanat tauluo varoin ehotti Santran tytär folkloristi Raisa Remšujeva, kumpani on tallentan muamon monie lauluja, starinoja ta kertomukšie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Näytelmäh tultih melkein kaikki kurššilaiset, kumpaset opitah karjalan kieltä, oli äijän lapšie vanhempien kera. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2698
Näytelmä on enšišijah tarkotettu ihan pienillä kaččojilla, onnakko šiinä noššetut propleemat ollah vaikiet ta globaaliset. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Näytelmä pohjautuu muajilman starinoih. http://omamua.ru/afisha/?show=past
Näyttelyn ošallistujien joukošša oli kuin Petroskoissa šamoin tašavallan piirilöissä toimijie kanšalaisjärještöjä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
Näyttelyn piätarkotukšena on kiäntyä ihmisien huomijo sosiaalialalla toimijien Karjalan kanšalaisjärještöjen puoleh. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
Näyttelyn puittehissa oli järješšetty erilaisie muasterioppija ta kanšallisien yhtyvehien esitykšie. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
Näyttelyn stendiloissa on esitetty 60 kuvua, kumpasissa on esitetty karjalaisen liikkehen aktivistija, kielen ta perintehien šäilyttäjie, nuoren polven etuštajie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2792
N’apapiirin lähellä šijaiččou RanuaZoo – muajilman pohjosin eläinpuisto. http://omamua.ru/liv/articles/luonto/
N’apapiirin šeuvulla, Joulupukin pajakylä -paikašša, on olomašša tovellini Roštuon starina, missä toteuvutah lapšien kaikki huavehet. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
N’uhčan lapšet useičči šuahah parahie arvošanoja ta enšimmäisie paikkoja kilpailuissa. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
N’uhča on vanha pomorilaini kylä, kumpani šijaiččou šamannimisen joven rannalla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
Ohjelman mukah festivaalin puittehissa oli pietty kakši šuurta konserttie enšimmäisenä päivänä Lohjalla – enšin linnan torilla ta myöhemmin kaupunkin konserttitalošša. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/suguvastavundu_uomea/
Ohjelman ošallistujat aktiivisešti ruatah yheššä poliisin kera, käyväh koululoih ta taissellah tupakointie vaštah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2832
Ohjelmašša oli kummallisie kaloja musikanttija, rumpunlyöjie ta tanššijie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Ohjelmašša oli lapšien laulu – ta tanššiesitykšie šekä kuklateatteri. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Ohjelmašša on luventoja niijen teemojen mukah, kumpaset ollah aktualisie ikäihmisillä: tervehellini ruoka, ruumihillini aktiivisuuš, naisen tervehyš, šokeritauvin ta osteoporoosin eistämini. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_20/tervehen_elmn_tavat/
Ohoh kaunis kantajani, ihana imettäjäni! http://sacred-texts.com/neu/kvfin/29.htm
Ohoh kullaista kyläistä, maan parasta paikaistani! http://sacred-texts.com/neu/kvfin/25.htm
#12† Ohoh v[anha] V[äinämöi]ńi. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Ohoh äiti armahani, oi emo, elättäjäni! http://sacred-texts.com/neu/kvfin/29.htm
"Oho šie šeppo Ilmorini,#12 Takoja ijän ikuńi, 130 Loaji vitjat viittä šültä, Kuutta kulta-koltuskaiset,#13† Jopa nüt vietih šiun omasi, Vietih on neiti Pohjasešta!" http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
"Oho vanha Väinämöiñe,#12† 50 Mitä itket Väinämöińe, Urajat Umannoñ šulho?" http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Oh šie miän avuttajane!... http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Oi, Marjukkaine miun maammoini, maammoini,... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0135
Oi armahilla ilmazilla piällä azettaja, armaz ljubiimoi roditeljazeni, kuin kaijoista i kadomattomista kabalovyöhyzistä suah kargien gorjarukkazen kaimazit kallista muailmua myö kualelomah. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Oi armas kandajazeni, vet olen angeh da aivin abeudunnun gorjarukkazeni, en voi ni armahie ilmazie myö astuo. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Oi dai vet en laula, oi dai vet en laula, Vet en... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0102
Oi, issuit kannessa ihala, Oi dai issuit kannes,... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0721
Oikein hyvä, jotta lavaštaja Boris Kudr’avcev šuoštu ošallistumah spektalkih. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Oikiehe olkapeähä. http://www.juminkeko.fi/viena/pirttilahti_r.html
Oikien näkökulman ečintä, ruato mikrofonin kera on tosi jännittävä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_33/yrittkky_lyty_uui_hahmo_omaa_luonnoa/
Oi kukki mama-rukka, kuottele udalilla spuassuzilla umoliekseh, eigo udalat spuassuzet udalih syndyzih terämbi uberittais. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Oi, la mie vieretän oi, vieretän vilulla,... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0542
Oi, läksin koista kulkomaga, Veräjiltä vieremää,... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0720
- Oi mi hyvã-ã, hot' leibiã kũllãl sũőn, muudu hãi eule. http://livviki.karelia.ru/language/k13.shtml
Oi miun ihalilla ilmazilla piällä igäyttäjä, ihala i kandajazeni, on miula gorjarukkazella monikerdazet igäväzet tässä imenuidavana. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Oi miun olovilla muailmazilla piällä azettaja, armas kandajazeni, vet on onehella, ožilda obiiditulla gorjarukkazella ožattomissa siämyzissä monikerdazet obiidazet objuavitah. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Oi näilla (udalilla) ilmoilla luadija kandajazeni, kuottele pobiednoida gorjarukkua polvi spuassuzilla pokoriekseh, eigo polvi syndyzih terämbi otettais. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
"Ois oñ veikko Ilmorinnoñ, 65 Še šen taitaśi takuo, Kirjo-kanneñ kirjoa i l'l'a." http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Ois tärkietä antua heilä mahollisuuvvet oikeih nuapurišuhtehih šuomelaisien kera ta šiinä oman muamonkielen taito ois luonnollisena apuna. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tavoitteet
Oi udala kandajazeni, en voi uttšimien luohizilla paikoilla näidä ylen suuriego urotšittävie (?) http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Oi valgie kandajazeni, vaivazen vaiveudunnuon gorjarukkazen valgeilla ilmazilla piällä, vaivazen gorjarukkazen aivin monikymmenkerdazih vahingo(?)kodvazih azetit. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Oi valgie kandajazeni, vet olen vaivane gorjarukka ynnäh valgeilla ilmazilla piällä vaibunun ni vanhannun. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Oi veikko halonvetäjä! http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/3.kirja/iii31.htm
Oi ynnäh angeh da aivin ožattoma, oi gorja armahilla muailmazilla piällä azettaja, armas kandajazeni, aigauvu jo näijen lämbimien kaunehien kanakerdapäiväzien tulduo, angehen abeudunnuon Marjuraiššan aigautuksih. http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/itkuvirret/kuolinitku-aidin-haudalla/
Oksana vuuvven ruato leheššä ta šiitä hänellä ehotettih työpaikka lapšien Kipinä-aikakaušleheššä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
Oksana Čurigina on Kipinän piätoimittajan virkua toimittaja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
Oksana Čurigina on petroskoilaini. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
Ole kuin orih-hepone! http://www.juminkeko.fi/viena/haikola_r.html
Olemma erilaiset, no olemma yheššä -nimisen pruasniekan järještäjinä oltih Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen ruatajat ta Kalevalan Nuorisoliikeh. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Olemma huomannun, jotta šuora talouvellini, rahallini taikka tavara-apu on hyvin lyhytnäköni ta monissa tapahukšissa tuou hyvyä mieltä antajalla enämmän kuin šuajalla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tavoitteet
– Olemma jo tätä miettin, jotta šelvyä rajotušta murtehien mukah leheššä ei tule. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Olemma luken enšimmäisen vuuvven opaštujien kera karjalaista Orava, Kinnaš ta Niekla -starinua. http://omamua.ru/issues/2014/numero_2/opastusaigu/
Olemma nähnyn, jotta on äijyä helpompi šuaha rahotušta lyhytaikasih projektiloih kuin pitkäaikaseh työh, min tulokšet nävytäh voit olla vašta kymmenen taikka kahenkymmenen vuuvven piäštä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tulevaisuus
Olen moine kehnon kegäleh... http://heninen.net//talvisovat/album3.htm
Olen oman katon alla niin kuin muamon sylissä. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Olen opaštan vienankarjalua jo 14 vuotta. http://omamua.ru/issues/2014/numero_2/opastusaigu/
Olen varma, jotta kaččomah šitä nykyaikaista šuomen filmie tulou äijä koululaista. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_23/ella_ta_muut/
– Ole vaikkane kehnon starikku. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/
Olga Karlovan kera opaštujat enemmän leikittih, kekšittih dialogija ta tutkittih kielioppie. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Olga Melentjeva: http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Oli ennen ukko da akka. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Oli esitetty äijän kyšymykšie, onnakko kenkänä ei voinun antua niih vaštaukšie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Olihai Feďa välil dai TV 1 toimittajana da luaďi monda dokumenttua. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/hengilot/
– Oli mukava kaččuo ihmisih kamerašta läpi. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_33/yrittkky_lyty_uui_hahmo_omaa_luonnoa/
Oli mukava nähä perehie, kumpasissa molommat vanhemmat opitah muamonkieltä ta vieläi staraijah herättyä tätä kiinnoššušta omissa lapšissa. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2698
Oli piitä pikkaraińe, Taki tauloa vähä i ni, 190 Šenpä meštasi merehe Yli oikien olanša, Kautti kainaloñ vašemen. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
Oli Šorša. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Ol’ga Melentjeva: http://omamua.ru/issues/2013/noumeru_30/viena_da_liygi_erikseh_vai_yhteh/
Oma Mua -lehen nro:šša 1 (15. pakkaiskuuta) oli kirjutuš etnokulttuurikeškukšien kehitykšeštä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Oma Mua -leheštä tuli täyšin livvinkielini ta še jatko ilmeštymistä entisellä nimellä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Oma Mua -lehti šai alun vuotena 1990, konša ruvettih elävyttämäh karjalan kieltä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Oma Mua -nimini pruasniekka keräsi äijän rahvašta 16. keväkuuta Kiestinkin kulttuuritaloh. http://omamua.ru/liv/issues/new/?issue=2697
– “Oma Mua” ta “Vienan Karjala” ollah jo hyvin tunnetut lehtien nimet. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Oma kieli on tottaš tärkein vaikutin ihmisen identiteetin šyntymiseššä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Omakši merkkipäiväkši Liiton jäšenet valmissettih bukletin, kumpasešša valokuvien avulla on esitetty KRL:n toiminta viime viijen vuuvven aikana. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2792
Omalla leveykšellä pruasniekka muissutti Kaupunkin päivyä, ka še oli vielä mukavampi ta vesselämpi, ta joka paikašša tuntu kalan tuokšu. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Omašta kokemukšešta kerrottih vierahat Pskovista, Arhankelista, Nenetsien avtonomisešta piirikunnašta ta Venäjän toisilta alovehilta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/turismi_pohjosen_kehittjn/
Omašša kirjašša Aleksandr Fedotov kirjuttau tapuamisista ta yhteisruavošta kalevalalaisien kera. ihmiset, kumpaset tultih kirjan presentaatijoh, lämpimäšti muisseltih šen šankarija. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/meijn_kaahu_omah_karjalah/
Omašša talošša Vuokkiniemen čärkällä Santra eli vuuvvešta 1973 loppuikäh. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Omašša tuotannošša myö käytämmä kanšanpukuja, kanšanmusiikkie ta -tanššija, Kalevala-eepossan motiivija. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
Onko mitä šanuo? http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/
– Onko yhtehini lehti ašel yhtehiseh karjalan kieleh? http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Onnakko Piäjärvi on kuulusa ei vain hyvän kalaššukšen mahollisuuvvella. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero
Onnakko ilman federaalista apuo tätä kyšymyštä ei voi piättyä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2767
Onnakko iče Volkov on varma, jotta hänen luomistyön tärkein teoš on Liivin virret -runoelma. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Onnakko kaikin myö tiijämmä, jotta täššä piirissä niise eläy äijän karjalaista, korošti Natalja Vorobei. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2869
Onnakko kaikki ušottih, jotta kohta kaikki onnistuu, jotta löytyy tarpehellini rahamiärä, tulou apulaisie ta järještäjät šuahah mahollisuuvven palata meilä šuuri musiikkitapahtuma. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Onnakko vandalit piäššäh tänne joka vuosi: hautakivie ta ristijä, kumpaset vielä on šäilyn kalmismualla, kerrotah tulijien rosvojen pahašta ruavošta – kaikki ikonit ristilöistä, ikonit ta muut välinehet kiriköštä on varaššettu. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Onnakko vepšän kieleštä en kuullun mitänä ta piätin tutkie šitä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
On niise mahollisuuš piäššä Piäjärven kämpällä laivalla Šohjanankošen kyläštä Šohjana-jokie myöten, kumpani yhistäy Tuoppajärvie ta Piäjärvie. http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozero/zabroskapyaozero
On siihe veräjä jeänyt. http://www.juminkeko.fi/viena/paanajarvi_r.html
Ontrei Malisen kantele -kulttuurimatkailureitti -projektin avulla musejoh luajittih näyttely, kumpasen luomisešta vaštasi kuin Karjalan, niin ni Šuomen puolella ruataja musejoasientuntija Leena Jääskeläinen. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/puanajrve_avattih_musejo/
On tämä eettisešti rappeutunehen retkikunnan jiännöš uusih taisteluloih tahtomatta vetäytyn Šuomen puolella, Šuomuššalmen pitäjäh ta on niin Vienan Karjala kačottava täh palah mänetetykši. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
On tärkietä šuaha tietyä: en mie ole yksin šemmoni, jotta on niitä toisieki ken ajattelou šamalla keinoin. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
On šäilyttävä kuin kanšallini omaisuuš. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Opaštaja Leningradin alovehelta Gul’a Polivanova kirjuttau runoja ta starinoja omalla vepšän kielellä. http://omamua.ru/articles/opau/
Opaštaja kerto kešäkoulušta ta kešäyliopistošta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
Opaštamisprosessin järještämiseštä vaštasi kylän pappi, kumpani iče piti tuntija. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Opaštu Petroskoin Pedagogisessa instituutissa. http://omamua.ru/authors/avtory/1/
Opaštu Petroskoin yliopistošša karjalan ta vepšän kielen ošaštolla. http://omamua.ru/authors/avtory/natto_varpuni/
Opaštujie oli 12 henkie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Oraškuun alušša Vuokkiniemen Kylätalošša piettih Šeiččemen mal’l’ua, šeiččemen lusikkua -spektaklin enši-ilta Nina Sem’onovan šamannimisen näytökšen mukah. http://omamua.ru/liv/articles/kyln_elm/
Oraškuun 15. päivänä KT:n piämieš Aleksandr Hudilainen piti Priäžän pos’olkašša kokoukšen, kumpasen teemana oli Priäžän valmistumini Tašavallan päivän viettämiseh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_10/
Oraškuun 15. päivänä Karjalan opaššušministerijöššä piettih karjalan, vepšän ta šuomen kielen opaštamista kannattajan neuvošton issunto. http://omamua.ru/articles/opau/
Oraškuun 16. päivänä Koštamukšen Kulttuuri- ta musejokeškukšešša piettih karjalan kulttuurin illačču. http://omamua.ru/liv/articles/uutisie_piirilist/
Oraškuun 19. päivänä Vladimir Lukkonen täytti 55 vuotta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Oraškuun 6. päivänä 1914 Vuokkiniemen Kyyröläššä šyntynyt ta 96-vuotisena tuonilmasih šiirtynyt Santra kuulu viime vuosišuan merkittävimpih vienalaisen šuullisen perintehen taitajih. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Oraškuun viimesenä päivänä Petroskoissa piettih šuuri RAZ SBOR -aktijo. http://omamua.ru/liv/articles/nuoriso/
Oraškuušša Jyškyjärven kulttuuritalo kärši tulipalošta, nyt kyläläiset kunnoššetah kulttuurilaitokšen tiloja. http://omamua.ru/liv/articles/kyln_elm/
Oraškuušša prihat tuotih voiton Priäžän kilpailuista ta nytki kotikentällä pelaten piäštih voittajiksi. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Ota näppiset matkah! http://omamua.ru/authors/avtory/natto_varpuni/
Otatko kultia kypärin, hope'ita huovallisen? http://sacred-texts.com/neu/kvfin/07.htm
Otojani sisojani, Oi dai otojani, Otojani sisoja,... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0083
Otti da tervãžeh lũkkãi leivãn sel'gãh da hũpũũ juoksi pimieh meččah, a Hiiri da Oravaine jiãdih ištumah nurmele. http://livviki.karelia.ru/language/k13.shtml
Otti pagloa palazen; http://www.juminkeko.fi/viena/kontokki_r.html
"Ouko puuta täššä puušša 75 Venehekše Väinämöisen, Purrekse pojam pätösen?" http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100920
Oulušša toimiu tunnetun vienankarjalaisen Lesosien šuvun šeura. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Ošallistujat Saranskista, Petroskoista, Unkarista, Hanti-Mansijiskista, Piiteristä, Virošta, Moskovašta ta Tambovista kerrottih omista tutkimukšista, kantarahvahien tilantehista omissa maissa ta alovehilla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Ošallistujat iče voitih valita teeman ta filmin juonen. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_33/yrittkky_lyty_uui_hahmo_omaa_luonnoa/
Ošallistujat kisattih viiješšä joukošša; karjalaiset, šuomelaiset, ukrainalaiset, valkovenäläiset ta venäläiset. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Ošallistujat käsiteltih šemmosie kyšymykšie, kuin lyydiläisien kirjaimikko, lyydin murtehen opaštamini kouluissa, oppikirjojen kirjuttamini ta muuta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Ošallistujie oli tullun Petroskoista, Lietmašta, Koštomukšešta, Rukajärještä, Uuvvešta Vilgašta ta Volomašta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/uuret_pivot_lietmaa/
Ošašto H hyökkäsi Lonkašta Kuršmajoven etelärantua pitin Vuonniseh, kumpasen še valtasi 10.7. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Ošašto M jatko hyökkäyštäh Oinašniemen kautti Vuonniseh, minne še tuli 10.7. ta šai yöllä yhteyven Ošašto H:n. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Ošašto M:n hyökkäyš alko huomenešpuolehyötä 1.7.1941. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Ošoiteh: http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
PIÄŠIVU KARJALAN POHJONI ŠUOMI LÄHELLÄ! http://karelia-sever.ru/kr
Pagina-illačču Nurmekses 5.11. http://verkolehti.karjal.fi/tapahtumat/
Pahašta šiäštä huolimatta pruasniekkah keräyty äijä rahvašta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/uuret_pivot_lietmaa/
Paikalliset eläjät kerrotah toini toisellana rahvahan liäketiijošta, rahvahan tietäjistä, vaihetah kokemušta, šuahah tietyä missä on parempi kerätä liäkeheinie, mistä tauvista ne voijah auttua. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
Paikannimi tuli saamenkieliseštä n’uhč-šanašta, kumpani tarkottau ”joučenta”, niin jotta N’uhča on ”jouččenen joki”. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
Paikan varuamisešta vaštuau: http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
”Paiska karjalakši”. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Paičči harjotuštuntija ta luventoja kurššilaiset tavattih paikalliseläjien kera, opaššuttih sriäppimäh šulččinoja, pelattih kyykkäh, käytih Kormila-huuttorilla ta vanhah Latvajärven kyläh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Pakinoja piettih piirin koulutušošašton johtaja Veronika Ananič, Kalevalan piirin nuorisoliikkehen ošallistuja Svetlana Groševa ta Petrin ta Puavilon kirikön pappi isä Jevgeni. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/pane_oma_tuohu_palamah/
Pakkaiskuu – šulakuu on talvikalaššukšen aika. http://karelia-sever.ru/north-karelia/ribalka/zima
Palauttamistöijen aikana arhiivadokumenttijen mukah onnistu tarkkah entistyä kirikön istorijallini ulkonäkö. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/kirikn_kupolien_alla/
Palkintosenemonija piettih Karjalan kanšallisešša musejošša 6. kešäkuuta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2834
Palkittujen kolmaš oša ruatau tervehyönhoijon alalla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2834
Palomiehet ta kirikön ruatajat kerittih pelaštua monet ikonit ta istorijalliset arvoesinehet. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/kirikn_kupolien_alla/
Panen livotetun vastan kivile da sen piãle vãhãžien kuan kauhan - toižen vettũ! http://livviki.karelia.ru/language/k32.shtml
Panisin hivustukkahani; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/3.kirja/iii31.htm
Panisin kakrapurnohoni; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/3.kirja/iii31.htm
Panisin otrapurnohoni; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/3.kirja/iii31.htm
Panisin villavakkahani; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/3.kirja/iii31.htm
Panisin värttinän nenähän; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/3.kirja/iii31.htm
Pańi vanhat šoittamaȟe; http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/muuzikku/
Pańi vanhat šoittamaȟe; Ei ilo ilolta kuulu, 120 Šoitt' ei kuulu šoitannalta. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
165 Pantih šata miekallista, Sata miestä miekatointa. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
Parahakši kalaštajakši tuli Igor’ Petr’akov. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Parempua loppuo pruasniekalla ei voinun ni kuvitella. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=1
Passipo avušta! http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Passipo kaikilla arpajaisih ošallistujilla! http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2850
– Passipo teijän avušta Karjalalla. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/kulttuuriturismi_on_karjalan_tulovaisuu/
Paulin roindakohta oli Kuikkaniemes, kunne hänen tuatto, kauppamies Pavel Trofimov , Trošin Puavila (1842-1918) muutti Maimalammispäi muanruadajaksi ďiäďöin suurel muaťilal. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/hengilot/
Paččahan pienoismalli on jo valmis. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Pekka Zaikov ei pie yhtehisen kielen luomista mahottomana asiena. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/yhtehini_karjalan_kieli_puoleta_tai_vatah/
Pelakkua kyykkyä, paiskua karjalakši! http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Pelih ošallistu viisi joukkuo: http://omamua.ru/issues/2014/numero35/runonlaulajien_jlkij_myte/
Peli kulkou niin, jotta kumpaniki joukko yrittäy kyykkäpualikoilla šuaha vaštapiätä olijan puolen kyykät pois nelijöštä šen šivu- taikka takarajojen yli. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Pelillä kirjutettih šiännöt, ta kilpailuja varten kehitettih joukkopelin rinnalla henkilökohtani pelimuoto. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Pelin järještäjät kekšittih ošallistujilla erilaisie tehtävie: hyö kirjoiltih käsipaikkoja, kekšittih omie koristehie, lat’attih vaštoja, muisseltih karjalaisie šananlaškuja šekä Kalevalan peruštamisistorijan vaiheita. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/runonlaulajien_jlkij_myte/
Pelin nimi kyykkä tulou Vienašta, Itä-Karjalašša še tunnettih nimellä guroi, kol’l’oi tai kriukka, Pohjois-Karjalašša - keili, Kannakšella - linnapeli, Inkerissä - poppi, Virošša - kurnilöömine ta Venäjällä - городки . http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Peli tunnettih kuiteinki vielä 1900-luvun puolella monin paikoin ta muajilmanšotien välisenä aikana šitä kehitettih niin Karjalan Šivissyššeura kuin Karjalašeurojen keškušliitto. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Peregudki-lapšien yhtyveh mielelläh ošallistuu erilaisih laulu- ta tanššipitoloih. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
– Peregudki on lapšien laululaji. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
Perehet Kalevalašta, Jyškyjärveltä, Uuvelta Jyškyjärveltä ta Kepalta keräyvyttih perehkilpailuh Jyškyjärven kulttuuritalolla. http://omamua.ru/liv/articles/pereh/
Perehet Kalevalašta, Kepalta ta Jyškyjärveštä yhyttih Tuaton koti -perehkilpailuh, mi piettih Kalevalašša 18. šajekuuta. http://omamua.ru/liv/articles/pereh/
Pereh soudi Käsnäsenjärven yličči tcasounan randah. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/
Perezagruzka -festivaali piettih 6.–8. šyyškuuta Petroskoin lähellä Aviaretro-majapaikašša. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Perintehekši on tullun šajekuušša vietettävä tapahtuma šeuran ijäkkähillä jäšenillä Kanšanvälisen Ikäihmisen päivän puittehissa. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Perintehellisekši tullut Musejoyö -aktijo piettih tašavallašša 17. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Perintehellisešti kyykkä on joukkojen välini ottelu. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Perintehellisiksi tultih Tieto- ta Tervehyšpäivät, Kalevalan netäli, Uuvvenvuuvven pruasniekat, Puhaš koti, puhaš piha, puhaš kylä -työaktijot. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Perintehen mukah Kantele kuččuu kaikkie juhlaillaččuh Kantele-taloh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Perintehen mukah Ort’t’o Stepanovin hauvalla oli lašettu kukkie. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/haikolan_kyln_kotikunnan_tarina/
Perintehen mukah joka šyyškuun toisena pyhänäpiänä Venäjällä juhlitah tankistien päivyä. http://omamua.ru/liv/articles/persoona/
Perintehien mukah 12.–23. oraškuuta jo 13 kertua Yhistynehien Kanšakuntien piämajašša New Yorkissa piettih Alkuperäiskanšojen Foorumi. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Pertti Virtarannan panoštaki karjalan kielen šäilyttämiseh on vaikie yliarvioija. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/yhtehini_karjalan_kieli_puoleta_tai_vatah/
Peruštajina oltih lähinnä juuriltah vienankarjalaista šukuo olijat henkilöt, kumpaset – šeuran šiäntöjen mukasešti – ”yritetäh arvokkahašti pityä yhteyttä Uhtuon šeuvulla entiselläh eläjih karjalaisih ta kumpaset tahotah šäilyttyä vienankarjalaista kulttuurie ta perintehie šekä kaikella keinoin eistyä Uhtuon šeuvun väještön henkistä, yhteiskunnallista ta talouvellista hyvinvointie”. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtua-seura
Petrińi T'imo, Karhusia. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
Petroskoi, Titovan piha, 3. http://omamua.ru/kilvat/past/kuvua_7080/
Petroskoilaini, kirjuttaja. http://omamua.ru/authors/avtory/valeri_sidorkin/
Petroskoilaisen kuvanveštäjän Grigori Saltupin luajitušša granittimemoriaalissa on kirjutettu: http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Petroskoilaiset kaččojat šuatih tuttavuštuo šuomelaiseh kinotaitoh 7.–11. talvikuuta. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/
Petroskoin Spartak-stadionilla enšimmäistä kertua piettih mini-jalkapallon Kanšojen yštävyyšpokaali -turniiri. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Petroskoin Yliopistošta pantih kiini šuomenkielini ošašto ta päiväkotiloissa opaštajie kiellettih pakajamašta lapšilla muamonkielellä tai kotimurtehella. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Petroskoin lapšien luomistyön keškukšen taitava ruataja Natalja Kaširina šuurella innolla opašti meitä tanššimah. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Petroskoissa ihmisien sosiaalipalvelukšen Istoki-keškukšen pohjalla alko ruatua Aktiivisen pitkäikäisyyvven koulu. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_20/tervehen_elmn_tavat/
Petroskoissa ilmotettih Vuuvven kirja -kilpailun tulokšet. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Petroskoissa toimija Kalevalan ošakunta piätti kannattua hyvänluajinta-aktijuo Kalevalan Inšinööri Mobergin talon restaurointitöijen tukemisekši. http://omamua.ru/afisha/?show=past
Petroskoista tultih jevreijen Aviv-tanšširyhmä, Rahvahallini kuoro ”Ukrainalaini laulu” ta Unelma-perehansambli. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/uuret_pivot_lietmaa/
Pettelikkoi miun emoini, Pettelikkoi miun emoini,... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0903
Peäštäkö halien hauvin? http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/muuzikku/
Pidäh sanuo , kui muamoin kielen da tuatoin vieron kaimannet, ga siid siul eule ńi midä. http://verkolehti.karjal.fi/naegoekannat/
Pidäy ražvanke keittiä. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Pienet lahjat männäh Petroskoih Svetlana Vlaskovalla (harava), Piäjärveh Marija Galdinalla (kirjava šanko) ta O. Grigorjevalla (mangali), šekä Louheh Makarovalla (koristelut kukkapenkkie varoin). http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2850
Pieniki vika šuau ne käyttökelvottomiksi huollon puuttiešša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tavoitteet
Pieni lapsi lattielta: http://www.juminkeko.fi/viena/haikola_r.html
Pietyin šiih tulokšeh, jotta tämä aihe šopis kaunehešti šeuran tunnukšekši, vain ei sellaisenaan šemmosena. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Piirileikkimuovoššelmašša juhlaväki šiirty kisakentältä avattavah musejoh. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/puanajrve_avattih_musejo/
Piirin vapauttamisen 70-vuotispäivän puittehissa Kalevalan šeuvulla oli valmissettu šuuri ohjelma. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/partisaanipolkuo_myten/
Piiri on šuunnillah entisen Uuvvenmuan liänin kokoni ta šielä eläy n. 12.000 henkie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/historia
– Piirissä pietäh karjalaisie tapahtumie ta pruasniekkoja. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2869
Pimiekuun 21. päivänä Petroskoin Kanšallisešša teatterissa avautu Turismin rooli Pohjois-Venäjän vakavašša kehitykšeššä -foorumi. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/turismi_pohjosen_kehittjn/
Pimiekuun 20. päivänä Priäžäššä piettih Karjalaini šuarna -kilpailu. http://omamua.ru/liv/articles/nuoriso/
Pimiekuušša Petroskoissa avattih enšimmäini kiššakahvila. http://omamua.ru/liv/articles/luonto/
Piti adaptoija še ”karjalaisuuteh” ta näyttyä globaalisie, tärkeitä propleemoja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Pitäis useimmin muissella armahie muamuo ta tuattuo. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Pität kivikköiset korot vuotetah šilma, harjukšen pyytäjä! http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/topozero
Pitäy huomata, jotta juhlatilaisuukših oli kučuttu Kalevalan piirin johtajat, kumpaset ruattih vuuvvešta 1989 alkuan. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_26/puistokuja_ytvyyken_merkkin/
Pitäy mainita, jotta EU:n projektitarkaštajien šuorittamašša tarkaššukšešša tämä objekti šai parahat arvošanat šekä toteutukšen jotta projektihallinnon ošalta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Pitäy šanuo, jotta lehtien yhistämini ei ole yhen ristikanšan himo, on šillä yhistämisellä kannattajie ta vaššuštajie. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Pitäy šanuo, jotta še on kolmaš yhtehini ruato teatterin kera. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Pivon järještäjinä oltih Kalevalatalo-etnokultuurikeškuš ta paikallini kulttuuritalo. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Pivon järještäjänä oltih Karjalan kanšallisen politiikan ministerijö ta Euroforum-näyttelytoimisto. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
Piäjärještäjänä on Kalevalan etnokulttuurikeškuš «KALEVALATALO». http://omamua.ru/issues/2013/noumeru50/nkevymm_eni_ken/
Piäjärven Karjalaisien Šeura on yhteistyöššä Šuomen šeurojen kera. http://karelia-sever.ru/kr
Piäjärven karjalaisien šeuran johtaja Marija Galdina tervehti kaikkie ta esitti vierahie. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_12/kalevalan_pivt_louhen_piiriss/
Piäjärven kirjašton ruataja Natalja Krugl’akova pieneššä esitelmäššä kerto Kalevalan eepossan merkitykšeštä karjalan kanšalla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_12/kalevalan_pivt_louhen_piiriss/
Piäjärveššäki 23. kevätkuuta myö tavan mukah pitimä Kalevalan pruasniekan. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_12/kalevalan_pivt_louhen_piiriss/
Piäjärveššä on kauppoja, mistä työ voitta oštua einehtä, tahi tilata šitä oššettavakši etukäteh. http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozero/zabroskapyaozero
Piäjärviläini Anni Vlasova 20:štä tilaukšešta šai lehen ilmasen tilaukšen 2015 vuuvven enšimmäisekši puoliskokši ta mul’tikeittimen. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2850
Piäjärvi on niitä šyvie vesistöjä, kumpaset ollah oikein mielenkiintoiset kalaššukšen kannalta. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero
Piäjärvi-pos's'olka šijaiččou Karjalan Tašavallan Louhen piirissä. http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozerskiy
Piäjärvi ta Tuoppajärvi. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/ohota-karelia
Piämaja hyväkšy hyökkäyššuunnitelman, joukkoloih värvättih vapuaehtosie ta aševelvollisie – ta toiminta alko. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Piämiehen kera kirikköh tultih Petroskoin ta Karjalan mitropoliitta Manuili. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/kirikn_kupolien_alla/
Piämieš Hudilainen on varma, jotta etnokulttuurisie keškukšie pitäy kannattua, jotta šäilyttyä šeuvun istorijua ta kulttuurie, ta herättyä turistijen kiinnoššušta tašavaltah. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/kulttuuriturismi_on_karjalan_tulovaisuu/
Piämieš alko oman šeloššukšen kertomukšešta työmatašta Krimin Simferopolih, kumpasen tašavallan etuštajat šuoritettih 11. šulakuuta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2767
Piämieš on varma, jotta še on oikie piätöš. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2834
Piämieš vaštasi melkein kaikkih esitettyih kyšymykših. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_11/
Piärahottajana oli Karjalan tašavalta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Piätapahtuma oli järješšetty kulttuurikeškukšen kentällä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/uuret_pivot_lietmaa/
Piätinčän kylät oldih toizella bajarilla. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Piäšy, liikkumini šekä erilaisien toimijen järještämini tällä alovehella toteutuu rajavyöhykehšiäntöjen mukah. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Pohjan akka käypi miehen poiś; tämä alkau neittä kośśuo: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100530
Pohjan akka lähtöy ajamah. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100530
115 Pohjan akka pikkaraini, Syltä pitkä, kahta paksu, Kolmie oli perä levie, Kuuli miehen itköväkse, Urohon urisovakse 120 Kahen kallivon lomassa, Kolmen koivun hoarukassa. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100530
50 Pohjo i n [akka] harvahammaš Noušou aivoin aika i sehe, Aivoin aika huomenešša, Lämmitti pienen pirttisehe Pikku i śilla halko i śilla, 55 Pieńillä pilaštehilla; Püühki pienen pirttisehe, Rikkoja pihalla viepi Pit'immillä pelloillanša, Kaijimilla šalmekšilla. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
Pohjois-Osetijan parlamentin piämieš Aleksei Mačnev kerto väještön työššä olon propleemašta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2771
Pohjon a[kka] h[arvahammas] Läksi jälkeh Väinäm[öisen]. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
Pohjon akka küttä-künsi I tś e noin šanoikse virkko: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
35 Pohjon akka küttä-küñsi I tš e püühki pirttiseñšä, I tš e lattieh lakasi. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Pohjon akka küttä-küñsi Jo šoatto veteheñ šampon. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Pohjon akka küñsi küttä Püühki pikku pirt't'iśeñšä, Vaški-lattieñ lakasi. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100900
Pohjon akka raivopyörä Otti vassat siiveksehe, Viikattehet kynsiksehe, 60 Piäsi piällä Väinön purren. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100730
Pohjon akka rauta-hammaš Jo tunši tuhoñ tulovañ, Hätä-päiväm peällä soavañ; 165 Kokoñ künkillä kohosi, Löi künteh ripah kirjo-kannen. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Poika huttuhun hupeni. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i193.htm
Poikkoh tulinki šiih tulokšeh, jotta logošša lintu pitäis olla kuvattuna profiilista. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Pojilla i šanoo: http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Pomoriloiksi kučutah rahvašta, kumpani eläy meren rannalla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Pomoriloina voijah olla ihmiset kuin Muššan-, niin ni Keltasenmeren rannikolla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Portaalin lisäkši pietäh kymmenen Kušat’ podano -keittijöohjelmua. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
Pos’olkan kulttuuritalo oli ihan täyši. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2698
Počči sanou revolla: http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Presentaatijon liikuttavana hetkenä oli kirjailijan lempi runon esittämini. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/meijn_kaahu_omah_karjalah/
Presidentin šanojen mukah še on hyvä tapa, šentäh kun joka alovehella on ominaisuukšie, ka šamoin kaikilla alovehilla on yhtehisie piirteitäki. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2771
Prihat alettih pelata kyykkyä vašta vuuvven alušša. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Priäšän piirin Kinnermäjen ta Vieljärven kylissä 29. kešäkuuta – 4. heinäkuuta piettih šuuri šuomelais-ugrilaini Laučat-telttafoorumi. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Priäžän karjalaisien käsityöt -projektin lopputilaisuuš piettih Priäžän etnokulttuurikeškukšešša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Priäžän kurššijen aihiena on kanšallini keittijö, liäkeheinät ta kankahien koristelu värilöillä. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
Priäžän piirin karjalaisien käsityöt -projekti on šuunniteltu käsityömuasteriloilla, kumpaset tahotah kehittyä omie neroja, eččie tuotannon uušie muotoja ta šuaha lisäopaššušta. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
Priäžäššä piettih kyykkäkilpailu, kumpaseh otti ošua 18 joukkuo Karjalan eri piirilöistä ta kylistä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Professori Bruunie tunnetah eturivin graafikkona, heraldikkona, poštimerkkijen ta paperirahojen piiruštajana, julistetaiteilijana šamoin kuin luontokappalehien, lintujenki kuvuajana graafisih keinoih. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Professorin mieleštä, jos yhtehistä kieltä ruvetah kehittämäh niin sitä ei šua luuvva yksistäh Bubrihin kieliopin pohjalla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/yhtehini_karjalan_kieli_puoleta_tai_vatah/
Profilie pitäis šamoin noštua vähäšen pissymmäkši. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Projektien puittehissa on koulutettu Šuomešša ta Uhtuolla läheš šata nuorta rakennušalan ammattiloih ta kaikki rakennušprojektit, mit Uhtuolla on valmissuttu, on oltu koulutuštöitä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/toiminta
Projektin aikana on šuunniteltu kakši tutkimušmatkua, šekä matkoja tašavallan toisih musejoih ta tapuamisie paikallisien eläijen kera. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
Projektin koordinaattorit kiinitettih šuurta huomijota projektin nimitykšeh. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
Projektin tarkotukšena on lapšien turvallisuuš. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2832
Projektin teemana on Karjalan rahvahien kanšallisen keittijön virtuaalini musejo. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
Projektin toiminta on juattu teemojen mukah eri etnokulttuurikeškukšien kešen. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
Projektin toteuttamiskauvekši on šuunniteltu šajekuu 2014 – elokuu 2015. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
Projektin tulokšena on šuunniteltu muistoesinehien kauppa paikallisien suveniirijen kera. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
Projektin Šuomešta hankittavan omarahotušošuuvven Uhtua-Seura ry keräsi jäšenkunnaltah vapuaehtosena tukimakšuna. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Projektitoiminta: http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_11/
Projekti vaštasi kaikkien ryhmien kuletukšista Uhtuoh ta jälelläh kylih šekä ruuvvašta (kaikkieštah on noin 90 henkie). http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Pruasniekan alušša oli Lietman ta Segežan koululaisjoukkojen jalkapallopeli, šiih ošallissuttih aikuhisetki. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/uuret_pivot_lietmaa/
Pruasniekan järještäjien tervehyššanojen jälkeh alko tanšši- ta lauluryhmien konsertti. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/uuret_pivot_lietmaa/
Pruasniekan lopušša palkittih parahie ošallistujie, urheilijie ta keittäjie. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/uuret_pivot_lietmaa/
Pruasniekan ohjelma oli monipuolini. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Pruasniekan ohjelmašša oli Petrunpäivä-teatterinäytelmä, luomiskollektiivien esitykšet, muasteri-opit. http://omamua.ru/issues/2014/numero_27/vepn_muan_elonpu/
Pruasniekan vierahana oli entini päiväkojin karjalaisen kerhon vetäjä Aleftina Arhipova. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_12/kalevalan_pivt_louhen_piiriss/
Pruasniekka: http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_12/
Pruasniekka juhlallisešti alko šuurella Kalatulva-teatteriohjelmalla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Pruasniekka, kumpasen nimekši oli kekšitty ”Šuuret pivot Lietmašša”, järješšettih paikallisešša kulttuurikeškukšešša. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/uuret_pivot_lietmaa/
Pruasniekkaohjelman jatkona oltih kisat ta kilpailut. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Pruasniekkapivot alettih šuovattana urheiluohjelmašta Kalevalan stadionilla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Puanajärven musejo rupieu toimimah Vienan Karjalan etnokulttuurikeškušverkošton ošana yheššä Kalevalan piirissä toimijien Haikol’an, Uhtuon Kalevala-talon šekä Vuokkinimenen etnokulttuurikeškukšien kera. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/puanajrve_avattih_musejo/
Puanaten Segozerje-keškukšen toiminnan tulevaisuuvvešta ei ole šelvyyttä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Puhaš ranta -aktijoh ošallissuttih Kalevalan keškikoulun kahekšannen luokan opaštujat. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Puhukka yhteh hiileh, karjalaiset! http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_11/
Puisella Jekaterinan kirikön rakennukšella on šuuri istorijallini merkityš. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/kirikn_kupolien_alla/
Puistin moata velloltaini, Puistin moata... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs2_0386
Puistokujašša on 25 penšašta spirejua, kumpaset merkitäh yštävyyššuhtehien 25 vuotta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_26/puistokuja_ytvyyken_merkkin/
Pula Löyvämmäkö oikiet ”kielen avaimet”? http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/
Puolen vuuvven aikana ”Kičut” piäštih hyvih tulokših. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Putjin livvi libo viena eule ljuboi valitshenda, ammuigi siid suomenkieli! http://suojarvi.fi/keskustelu2/viewtopic.php?f=2&t=39&p=290
Puudožin piirin palomiehet Vladislav Bogdanov ta Vasili Kruglov Venäjän presidentin käšyllä šuatih Kuolinuhašša olijien pelaštamisešta -mitalit rohkevuošta ihmisien pelaštamisešša poikkevukšellisissa oloissa. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2834
Puušta valmissetut kyykät ašetellah rivih nelijöjen eturajoilla, aina kakši piälekkäh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Pyhän Miikkula Ihmienluatijan kirikkö. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Pyhän Valentinin päivän uattona oli yhtehini aktijo liikennehpoliisin kera. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2832
Pyhänäpiänä Kuitin jiällä näyteltih Kalevalan hahmot ta ohjelmašša oli kaikenmoisie liikuntaleikit. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Pyhänäpiänä finaaliottelujen jälkeh tultih tunnetukši mini-jalkapallon Kanšojen yštävyyšpokaali -turniirin voittajat. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2730
Pyštyšuorat kallivorannat vuorotellah čuurušatamojen kera. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/topozero
Päiväkojissa on kaikkieštah n. 40 lašta ta Šuomen Uhtua-Seura ry pitäy huolen opaštajien koulutukšešta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Päiväkoti šai Kalevalan piirihallinnolta hyvät tilat käyttöhöš Uhtuon keškesimmältä paikalta ortodoksikirikön viereštä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Päivät Sampuo takou, Kirjokantta kirjuttau, Yöt neittä lepyttelöy. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100530
Päivät samppuo takou,#38 Yöt neittä lekuttelou;#39 (Kuin soau)#40 sampon valmehekše, 105 *Kirjokorja kirjatukse.* Tuota varsin#41 tuumoau#42 (Heän laittau)#43 sampon merellä.#44 Siitä heän lähtöu karkuun#45 yöllä Kokan kultasen nojahan, 110 Melan vaškisen varahan. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100620
Püörrütä pühät šanasi, Peruhuta laušuntasi; Annan ainuon orihin Omam peäńi peäšt'imekše. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101720
Püühki purrem puhtahakše. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
Rahottajina projektilla oltih Šuomen opetušhallituš, Šuomen työministerijö, Kainuun T&E keškuš, Šuomuššalmen kunta, Šuomen ruškie risti, SAK, STTK ta Akava, Šuomelaini liäkärišeura Duodecim ta tavaralahjotukših ušiemmat šuomelaiset yritykšet. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Rahotušta musejon peruštamiseh šuatih EU:n ENPI-ohjelman projektin kautta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/puanajrve_avattih_musejo/
Rahua voit šiirtyä Yandex-lompakon kautti (410011975857329) tahi antua niitä teatterin ošallistujilla. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru_35/valmista_regi_kezl/
Raisa Kalinkina onnistu yhistämäh horeografisen näkömykšen ta dramaturgijan, hiän mäneššykšellä on ohjannun tanššija Karjalan lapšienyhtyvehie varoin. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Raisa Mihailovnan kohtalo ta luomistyö on ijäkši kiintyn Kantele-yhtyveheh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Raisa Remšujeva muisteli käyntieh Šuomešša kešällä 2002, Uhtua-Seuran puhienjohtaja Paavo Ahavan kešäpaikalla Sammatissa. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Raisa Remšujeva on tunnetun vuokkiniemeläisen kanšanperintehentaitajan Santra Remšujevan (1914–2010) tytär. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
– Raisa vois kiäntyä Kalevalan šen alkukielellä vienakši, mitä vielä on vailla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Rakentajien šuunnitelmien mukah kaikki työt loputah pimiekuun alušša. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/kirikn_kupolien_alla/
Rakentamisen koulutušprojektin oša rahotettih šuurin ošin vainuan Panu Haapalan muistorahaštošta ta Karjalan Šivissyššeuran järještämän kanšalaiskeräykšen turvin. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Rammat ratsehin ajauve. http://www.juminkeko.fi/viena/paanajarvi_r.html
Rannat ollah mutkaset, kivikköiset tai čuuruset, mečittynyöt; šuvi- ta toičči itärannat ollah matalammat ta ušeičči šoistunuot. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero
Rannašta kämpällä mouttorivenehmatka keštäy 10 minuttie. http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozero/zabroskapyaozero
Ratas rautani ratatti. http://www.juminkeko.fi/viena/pirttilahti_r.html
Reboi ei lähe pagoh vai kuundelou korvat pyssys. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/muuzikku/
Reistele omie voimie ta kalanpyyvykšie ta luota lykkyh! http://karelia-sever.ru/north-karelia/ribalka/zima
Rekehes heän reutuvove. http://www.juminkeko.fi/viena/pirttilahti_r.html
Revoll' on reki matala; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/2.kirja/ii222.htm
Rintamavaštuu Uhtuon lähellä šiirty šakšalaisilla kevätkuušša 1944, šovan loppuh šuate. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Rodiči-festivaalin ošallistujat muisseltih omista tapuamisista kirjailijan kera ta kirjallisuušfestivaalin peruštamisešta. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/haikolan_kyln_kotikunnan_tarina/
Rodiči-festivaalissa pitälti kuulu karjalaisie rahvahan lauluja. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/haikolan_kyln_kotikunnan_tarina/
Rokkijuhla kešti kakši päivyä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Rossija 10 -kilpailun šiäntöjen mukah kaikki 10 valittuo tunnetuinta nähtävyyškohtua ollah kilpailun taša-arvosie voittajie. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_19/kii_venjn_nhtvyykohta/
Ruado kolhozašša, kuoli, konža miula oli 14 vuotta. http://omamua.ru/issues/2014/numero_3/stuanovoine_karielaine_kyl/
Ruatau leheššä 2011 vuuvvešta. http://omamua.ru/liv/authors/kirjuttajat/author/?author=2637
Ruavošša käytetäh kanšallisie ta nykyaikasie ompelomismuotoja. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
Ruhko moaha, ruoka suuhu. http://www.juminkeko.fi/viena/paanajarvi_r.html
Rukihini rutjannehe. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/3.kirja/iii31.htm
Runolaulun juuret ta versot-projekti jatkuu šykšyh 2009 šuate. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Runon joka rivi kerto kuuntelijilla karjalaisien vaikeista ajoista, kumpaset vuosikymmenien mittah jouvuttih käršimäh köyhyyttä ta nälkyä. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/kuusamon_karjalaisien_jlkilisie/
Ru -projektin kera. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
Ru -projektin piirinä on Karjalan Tašavalta ta Leningradin aloveh. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
Ru -projektin tarkotukšena on uuvven nettiportaalin luatimini. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Ruttoh šovan jälkie ryhyttih tutkimah Koštamukšen malmivaroja, mit oli tunnettuja aikasemmilta ajoilta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Ruvennemmohäi iellehgi eruomah da toine toizen ies hyvästelemähes, tolkuu ei rodei. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Ruveta kehittämäh järještynyttä nuorisovaihtuo šuomelaisien ta karjalan kielisien nuorien kesen. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tulevaisuus
Ruškien kirjan viimeni lisätty ta korjattu painoš oli julkaistu vuotena 2008. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Ryhmän toiminnašša šuuri rooli on iäni-improvisaatijolla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2734
Räpähiehpä räiküttäüve. http://www.juminkeko.fi/viena/kontokki_r.html
Saitti on omissettu Venäjän Karjalalla, ta juuri šen pohjosella ošalla. http://karelia-sever.ru/kr
Sampo-hotelli, Kalevala/Uhtuo Vuotena 1971 rakennettu ta 1999 korjattu tiilihotelli šijaiccou keškuštašša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
– Sandarmohissa ammuttujen joukošša oli 800 šuomelaista, kerto Vladimir Kolomainen, – šuurin oša niistä oltih peräsin Kanadašta ta Amerikašta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Sandarmohissa ammuttujen vainouhrien pitäššä luvettelošša on Kalevalan piirin eläjien kymmenie nimijä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Sandarmohissa on noššettu Georgi Voittajan puučasoun’a, kumpasen ovet aina on auki ta šuurešša kirjašša on luveteltu tunnissettujen uhrijen nimet. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Sandarmoh on Venäjän Luoteisošan šuurimpie 1937–1938 vuosina ammuttujen uhrien hautaušpaikka. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Sandarmoh-paikašša meinatah ašettua muistomerkki šuomelaisilla vainouhriloilla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Sano heän künnükšen takuata: http://www.juminkeko.fi/viena/haikola_r.html
Sano hän künnüksen takuata. http://www.juminkeko.fi/viena/haikola_r.html
Sano künnüksen takuata: http://www.juminkeko.fi/viena/haikola_r.html
Sano vanha Väinämöini: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101000
Šano vanha Väinämöiñi: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Santra Remšujeva kuulu viime vuosišuan merkittävimpih vienalaisen šuullisen perintehen taitajih. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Santra Remšujevan muistelujuhla alko Vuokkiniemen kalmismualla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Santra kašvatti kahekšan lašta, hänellä oli 14 punukkua ta 22 pravopunukkua, oli pravopravopunukkojaki. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Santran merkkipäivällä omissettuh pruasniekkah keräyty hänen šukulaisie, yštävie ta tuttavie Karjalan eri puolilta ta Šuomešta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Santran šukulaiset ta pruasniekan vierahat šanottih monta hyvyä šanua tunnetušta runonlaulajašta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Santulla še oli enšimmäini kokemuš kirjuttua musiikkie juuri näytelmyä varoin. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Sari kerto, jotta Santra niise oli Lesosien šukuo muamon kautta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2764
Seeminari piettih väittelymuotosena. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Šeisattihi kuulomaha: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100900
Seminaarih yhyttih Kalevalan piirin Arhippa Perttusen kirjašton ruatajat šekä kuččuvierahat Šuomuššalmelta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/molommin_puolin_rajua/
Sen näköy samassa. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Sen periä meijän lugijoil nedälih rodieu vähästy vähembä livvinkielisty lugemistu, migu oli silloi, konzu “Oma Mua” piäzi ilmah joga nedälii kaheksal sivul. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru_30/viena_da_liygi_erikseh_vai_yhteh/
Seppele-runo, kumpasen luki Ebba Ahonen liikutti keräytynehie kyynälih. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/kuusamon_karjalaisien_jlkilisie/
- - - Šeppo tulou eñšin šinne, ei šoa neittä, mänöy poiś, emäntä šanou: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100530
Šepä vanha Väinämöińe 145 Jo tunši tuhon tulovañ, Hätä-päiväm peällä šoavañ. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Seremonijan alušša Karjalan piämieš korošti, jotta tašavallan eläjät ollah alovehen piävarana ta Karjalan kehityšperspektiivit šivotah juuri heijän kera. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2834
Sergei Malikin kuatu. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_17/oli_emmoni_priha/
Sergei Malikin on miun tiätä, miun muamon Darja Šahtarinan vanhin veikko. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_17/oli_emmoni_priha/
Sidä on paistu muamoin da tuatoit vuozisadoi da sidä mie en unoha. http://verkolehti.karjal.fi/naegoekannat/
#15 |Sielä| heän: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
Sih ńiskoi luajittih ”filminäyttämö”, parzikehikko ilmai levuo, jotta suadih valuo kuvauksih. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/hengilot/
Siid tuassen jatkaa matkua, kun'i ilda matkan katkuah. http://verkolehti.karjal.fi/kielibazari/runot-da-pajot/
Siit' on Pohjo i lan emäntä Pyyhki pienen pirttisehe, Vaskisella vastasella, Kultasilla lehtilöillä, 75 Vei on rikkasa pihalla, Vaskisella vakkasella, Kultasella korjasella, Rikoillahan seisatakse. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101000
Siit' on#29 itše V[äinämöi]ni Päivät šampuo takouve, Yöt neittä lepyttelöyve. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
Šiit' on luihahti välittši; Ui poikki jovešta Tuoneñ. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100920
Šiit' on noin šanoikse virkko: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100920
Šiit' on vanha Väinämöiñi I tš e noin šanoikse virkko: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Siitä myöhemmin artistat ta kaččojat sekauhuttih, jokahini sai esittyä, laulua, a soittaja Pekka mielelläh autto kaikissa yrityksissä. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
(Siitä se levisi sampo šiihi, mäni meren pohjah suurin osa; kuin ois moalla peässyt, niin ois ollut vaikka kuinka rikaš moa kunta.) http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
Šiitä vanha Väinämöińi Laškie karettelovi. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Siitä#76 v[anha] V[äinämöińi], T[ietäjä ijän ikuińi], Vi[rren porraš polvuhińi] Nostau#77 meloah#78 merestä, 175 Kohta kopria tavotti. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100620
Silloi mie ellennin, sto karjala on miun koďikieli. http://verkolehti.karjal.fi/naegoekannat/
Silloin et lasken siivatoja paimenetta meččäh. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Sinipeigalo. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Sirak-majatalo, Kalevala/Uhtuo Sirak-majatalo majottau tilaukšešta uuvvešša ta nykyaikasešša talošša • 8–10 henkie (2 hh) • WC, šuihku ta šauna • majotukšeh kuuluu huomenešruoka, murkina/päivällini, šopimukšen mukah Majatalo palvelou omalla pikkubuššilla matkuštajie: http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Sit juammo ei kielen mugah, vai aihieloi myöte. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Siukuttuan Ostolopoušinašša paissah, siukutetah. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Siun pidää tuuva totistus, igä vuadii. http://verkolehti.karjal.fi/assets/zhurnualu/karjalzurnualu3412.pdf
Sizärekset Mari da Sari Kaasinen ollah ”Värttinän” perustajat. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru_23/vuotettavu_vrttin/
1825 Sjögren, 1829 Fellman, 1833 Lönnrot ta 1834 Lönnrot Uhtuolla, mi matka loi pohjan Kalevalan enšimmäisellä painokšella, ta vielä 1835 ta 1836-37 Lönnrot. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Skolakuvas häi tuligi miun viereh tagatuhtol. http://www.telemail.fi/salmi/hyvannagone%20opastai.htm
"Šoalist' ei vijatta#25† šoaha, Pisaritt' ei merta šouva." http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
140 "Soalist' ei vioitta soaha, Pisaritt' ei mertä soutoa.#37 Jo uinosi#38 P[ohjo]n akka, Väsäyty pahan väkiki. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
"Soatatko sampuo takuo, Kirjokantta kirjo'a i lla 95 Yhestä jyvästä osran, Kahesta karitsan luusta, Viel' on puolesta sitäki?" http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101000
Šoatettih veneheh šamppo, Laškie#18† karettelovi. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Sohjanankošella heinäkuun kešellä juhlitah heti kakši pruasniekkua. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Sohjanankošen Lintuset esitettih Sammon myöššyttämini -näytelmän karjalan kielellä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_12/kalevalan_pivt_louhen_piiriss/
Sohjanankošen kylän kirjaštošša niise oli pietty koululaisilla Kalevalan päivie, lisäkši oli esillä entisien vuosien Kalevalalla omissettu näyttely. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_12/kalevalan_pivt_louhen_piiriss/
Soittuoko kuulomaȟe. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/muuzikku/
Soloveckin šuaristo on šuurin Vienanmeren šuaristo, kumpaseh kuuluu kuuši šuurta šuarta ta noin šata pientä. http://omamua.ru/liv/articles/luonto/
Solovetskin luoštarissa (= šuari Vienanmerellä) on ennein šinne Kainuušta Manamanšalošta kuletettu šuuri kirikönkello. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Solovetskin vankiloilla omissettu… http://omamua.ru/authors/avtory/valeri_sidorkin/
Sosialiaktijon järještäjät tarkaššettih, onko Koštamukšešša helppopiäšyni ympäristö. http://omamua.ru/liv/articles/tervehy/
Sosnouka-dorogua myöt’ oli kakši jötkizavodua. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Šoutelovi, joutelovi Šakšan šalmilla šüvillä. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Spartakiadin alušša kaikki urheilijat šuoritettih verryttelyharjotukšie. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/virkamiehet_uoritettih_gto-normija/
Spartakiadin puittehissa šajekuušša järješšetäh uintikilpailuja, pimiekuušša – ammuntakilpailuja, a talvikuušša – hiihtokilpailuja. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/virkamiehet_uoritettih_gto-normija/
Spektakli oli esitetty Kalevalan piirin ta Suomussalmen kunnan lavoilla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_26/puistokuja_ytvyyken_merkkin/
Spuasušša isutettih. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
St'opan vuotti, vuotti minuu-jo kattilaine ammussah kiehuu- kirgumah ruvennuh ei, a toven, lãhti eččimãh. http://livviki.karelia.ru/language/k19.shtml
Starinoja hiän peri piäošin ukoltah Kyyrö-Matilta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Suguvastavundu-festivaali oli peruššettu Priäžän piirissä šeiččemän vuotta takaperin, šen alkuhpanijana on ollun Tuomi-etnokeškukšen emäntä Galina Hanenko. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/suguvastavundu_uomea/
Suomussalmen kunnan ta Kalevalan piirin etuštajat issutettih yštävyykšen puistokujan. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_26/puistokuja_ytvyyken_merkkin/
”Suvacen” Joka ihmisellä pitäy olla äijä ystävie. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Syömisen jälgeh jiänehet evähät annettih portil vuottavil köyhil. http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Miinala/Miinalan_kylan_elostu.htm
Syötti [miehen, juotti miehen], Vaivutti varattomaksi, 35 Uuvutti ummenettomaksi. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
Särvimmäizehe talohe; http://www.juminkeko.fi/viena/haikola_r.html
T'imoil noustih tukat pystyh. http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Manssila/Pekka/Vellesrakkavuttu.htm
45 T'ina-vöihe t'ilki tš ekše, Vaški-pakloihem panekše: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
TULE PAKINOILLA! http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/ohota-karelia
TULGUA TERVEH! http://verkolehti.karjal.fi/tapahtumat/
TULKUA TERVEHENÄ! http://karelia-sever.ru/kr
Ta aivan kun evästyän hiän lisäi: http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Tahto pursi päin puvota, 185 Laiva lassuin lohkiella. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100530
– Tahtosima, jotta meijän piirin nuoret oltais rohkiemmat ta aktiivisemmat, opaššuttais ta jo nyt šuatais niitä tietoja, kumpaset tullah jatkošša heilä hyövykši, šekä ymmärrettäis, jotta piirin ta heijän kotikylien tulevaisuuš šuurešti riippuu heistäki, nuorisojärještön hallinnon johtaja Julija Kononova šelitti. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
Tai nyt myö molimma Isäntä Jumalua, jotta hiän pyhittäis, kosettais omalla hyvyölläh tämän paikan, kumpasella miän kantatuatot on moliuhuttu monie satoja vuosija. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Taistelujen tuhot oltih šuuret, 83 kuatunutta – n. 30% miešvoimista. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Ta istorija on šini elävä, kuni elošša ollah entisien kylien eläjät. http://karelia-sever.ru/kr
Ta kaikin myö käyttimä juuri karjalua, kuin opaštuos’s’a, niin ni joutoaikana. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Ta kohta myyntipalatkojen ympärillä keräyvyttih šuuret jonot oštajie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Talo muissuttau XX vuosišuan alun puisie kaupunkirakennukšie, kumpasien šuunnitteluh vaikutti šuomelaini kanšallisromantismi. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2920
Talon emännän kattama kuulusa erikoisillallini, missä pitopöytä notkuu vienalaisista herkkuloista (vuuvven aikojen mukah), herkkujuomie, ta juttu luistau talonväjen kera – tulemma tuttaviksi! http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Talvella ta kevyällä koukkuh tarttuu ahven, hauki, harjuš ta šärki. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero
Talvikuun 19. päivänä Čalnan pos’olkašša piettih karjalaisen Pakkaisukon – Talviukon – piämajan juhlalliset avajaiset. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=1
Tamara Jegorova MAJATALO RUDOLF Väinämöisenkatu 50, Kalevala (Uhtuo), 186910 Karjalan tašavalta Puhelin: http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Tansimua-ohjelmah ošallistuu Kantele-yhtyvehen nuorisostudija šekä Petroskoin Monitoimitalon Mosaika-yhtyveh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Tapuamiseh ošallissuttih Lakijen luatijien neuvošton toiset piämiehet – Federalisen Kokoukšen piämieš Valentina Matvijenko ta Venäjän Valtijollisen Duuman piämieš Sergei Nariškin, šekä yli 70 alovehellisien parlamenttien johtajua. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2771
Tapuamisen aikana šynty yhtehisen projektin ideja, kumpani koški teatteritaijon kehityštä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_26/puistokuja_ytvyyken_merkkin/
Tapuamisen piäteemakši tuli kulttuuriturismin kehityš tašavallašša ta projektien toteuttamini yheššä Jumikeko-šätijön kera. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/kulttuuriturismi_on_karjalan_tulovaisuu/
Tapuamisešša Vladimir Putin kerto, jotta Lakijen luatijien neuvošton peruštamisen piätarkotukšena on alovehien lakijenluajinta-alottehien luavun ta effektiivisyyvven nošto. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2771
Tapuamisešša lehtimiehien kera Šuomen konsulaatin Petroskoin ošašton konsuli Tuomas Kinnunen korošti: http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_23/ella_ta_muut/
Tarkotukšena on karjalan kielisen lapšientarhatoiminnan šiirtämini Kalevalan piirihallinnon vaštuulla niin ruttoh, kuin še on mahollista. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tulevaisuus
Tarkotukšena on peruštua Uhut-šeuran puittehissa naisaktivistiryhmän, mi olis puoleštah innottajana projektin jälkisissä aseissa, esim. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Tavalliset ihmiset ta paikalliset liikemiehet ilmotettih, jotta ollah valmehet auttamah ta tukemah muistomerkin ašettamista. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Tavallisešti kešällä lapšet eri ikäryhmistä lähetäh kyläh tai Kiži-šuarella. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
Tavallisešti niissä on esillä šopusa šanašto, kumpani tarviččou matkuštajilla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Tavan mukah pruasniekašša oli valittu ta palkittu parahat kyykän peluajat. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Tašavallan johtošša oli pitkäh šuomelaini Edvard Gylling ta karjalaiset muisseltih aikua varšin hyvällä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Tašavalta on hallinnollisešti jakautun piirilöih, kumpasih kuulutah ni Koštamukšen kaupunkipiiri ta Kalevalan piiri. http://www.uhtua.info/viena/index.php/historia
Teatteri piti enšimmäisen esitykšen Koštamukšešša, missä Urbanovič Marijan avulla jo etukäteh oli myöty šata lippuo. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2698
Teatterissa aina on ollun hyvä perinneh tavata entisie artistija Karjalan tai Venäjän eri paikoissa. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2698
Tehokaš venäläistämistyö alko Vienašša šamah aikah vuosišuan vaihiešša, kun Bobrikov harjotti šitä Šuomešša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Tehtyäsi tervehyiset sanele tarinojasi: http://sacred-texts.com/neu/kvfin/25.htm
Teilä tulou lapši ta toiset. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Teilä še on, niin jotta alottakkua vetämäh šitä turismih. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/turismi_pohjosen_kehittjn/
Terveh kuu terveh kuninkas, Terveh kaikki... http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs2_0386
Terveh synnyinmua! http://heninen.net//talvisovat/album3.htm
Terveh tulkua varsinkarjalankieliseh Wikipediah ! https://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/krl/Pi%C3%A4lehyt
Tervehyš: http://omamua.ru/liv/articles/tervehy/
Terveh, šukulaiset! http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/haikolan_kyln_kotikunnan_tarina/
Teräksestä heän teköve. http://www.juminkeko.fi/viena/pirttilahti_r.html
Theatre camp 2014 -näyttelijien taijon festivaali pietäh muasteri-oppi -muotosena. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_33/yrittkky_lyty_uui_hahmo_omaa_luonnoa/
Tiesin Aarni Erä-Eskon perehtynehen istorijallisien aseijen ornamentiikkahki, olihan hiän ičeki piiruštan tämän teeman aiheita, mih kuuluttih eläinkuvijotki. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
– Tietenki on šelvä, jotta meijän lukijat eri tavoin šuhtauvutah näihi muutokših, monet hyvin varoten ta epäillen otetah vaštah šemmosie uutuukšie, onnakko ajattelemma, jotta ajan piäštä ne ruvetah pikkuhil’l’ua tottumah ta uuši lehti löytäy omat lukijat. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Tietomiehen mieleštä, još ruvettais tällä vaihiella ševottamah niitä murtehie toini toisihis ta luomah niijen pohjalla yhtehistä kieltä, niin tuškin karjalaiset šemmoista keinotekoista kieltä tarvittais ta omakšuttais. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/yhtehini_karjalan_kieli_puoleta_tai_vatah/
Tietyšti kanšainväliseštä Vozduh- musiikkifestivaalista, kumpani piettih tänä vuotena 6.–8. šyyškuuta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
– Tietyšti liäketiijošša on kyšymykšie ta propleemoja, korošti Hudilainen. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2834
Tietyšti, yksistäh pakinašanakirjan avulla ei voi oppie vierahan kielen, onnakko muutomat šanat aina painutah muistih. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Tietyšti yksi vaikeimmista kyšymykšistä Venäjällä ta Karjalaššaki aina on ollun teijen kunnon propleema. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2767
Tihkušatiešta ta vihakkatuulešta huolimatta jo ihan huomenekšešta kulttuuritalon ieššä keräyty äijän rahvašta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Tiijustelin Aarnilta varovašti, kenen voisin houkutella ruatamah työn mahollisimman asientuntovašti vain kuiteinki šopivalla hinnalla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Tiijän siun sündijäizet: http://www.juminkeko.fi/viena/haikola_r.html
Tiijän siun süntijäizet: http://www.juminkeko.fi/viena/haikola_r.html
Tilannehta Vienašša ta karjalaisien haluttomuutta liittyö šuomelaisih Vienan vapauttajih šelittäy merkittäväšti englantilaisien tulo Itä-Karjalan šotanäyttämöllä ta nš. Muurmannin legioonan peruštamini. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Tilantehien muututtuo Venäjällä vuuvven 1917 tuiskukuun vallankumoukšen jälkeh “Wienan Karjalaisten Liitto” jatko toimintuah Karjalan Šivissyššeuran nimellä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Tinaritsu rinnaltani. http://www.juminkeko.fi/viena/jyvoalahti_r.html
Tiältä jokahini löytäy ruatavua mieleh mukah, intohimoset kalaštajat arvoššetah anšijon mukah Piäjärven ta Tuoppajärven šuunnattoman šuurie kalanrikkahie uavoja, mistä virvelillä voit šuaha lohen, nieriehen tahikka hyvän hauvin, kumpaset šiännöllisešti puututah virvelišyöttih. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia
Tiältä löytyy jouččenien, hanhien, kurkien pešäpaikkoja. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/ypyuo_rauhotualoveheki/
Tiältä löytyy niise äijän tietuo matkuštamisešta nuapurimuašša – Šuomešša, Ruka-Kuušamo –alovehella. http://karelia-sever.ru/kr
Tiälä on hyvä, puhaš ilma, on helppo henkittyä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Tiälä tunnet ajan ta välimatkojen šuhtehellisuuvven šekä levon, rauhan ta luonnon merkitykšen yksin, kakšin – pienellä porukalla! http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Tiälä yhtyveh juhli omua 15-vuotispäivyä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Toicci tuntu, jotta turistija kavuilla oli enemmän mitä paikallista rahvašta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Toimehpito oli järješšetty Sortavala – Venäjän uuvvenvuuvven piäkaupunki -nimisen ohjelman puittehissa. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=1
Toimehpito on jokavuotini, ka viime vuotena eri šyijen takie šitä ei pietty. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_23/ella_ta_muut/
Toimitukšeh tuli 66 arpajaislippuo Karjalan eri piirilöistä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2850
Toimitušjohtaja Marja Ušvašalo anto šen, toivotti onnie ta työnši šamalla pronssisen linnunki, mi erähäššä myöhemmäššä vaihiešša mäni arpajaisvoittona hyväonnisella šeuran jäšenellä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Toini kyšymyš koški Kanšallisen kirjašton työtä, šekä karjalan-, vepšän- ta šuomenkielisen kirjallisuuvven propagointie Karjalan eri piirilöissä. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2860
Toini muisti viisi kieltä, toini kahekšan. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Toini propleema on še, jotta ei ole olomašša vierahie lapšie, ei voi olla orpoja eikä hylättyjä lapšie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Toini tunnettu keino on kielikurššit. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Toisella šijalla tuli Kalevalan joukko nimeltäh Snegiri (Ruškierintaset). http://omamua.ru/issues/2013/noumeru50/nkevymm_eni_ken/
Toisena piänä 8. elokuuta Vuonnisessa vietettih kesäpruasniekkua. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Toisena päivänä kaikilla yhtyvehillä oli tarkotuš esiintyö päiväkotiloissa ta vanhojenkotiloissa. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/suguvastavundu_uomea/
Toisena rakennuškoulutušprojektina valmistu Uhtuolla laspšienneuvola, kumpani rakennettih šamoin kuin kirikköki; rakennuštyön šuoritettih koulutettavat nuoret ta rakennuštarpehet tultih Karjalašta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Toisen festivaalin piäšoittajina oltih Alisa-, Korol’ i Šut- ta Brainstorm -ryhmät. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Toisen ta kolmannen šijan šamoin voitettih kalevalalaiset joukot. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Toiset löyvettih ikusen levon vierahašša muašša. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_17/oli_emmoni_priha/
Toiset šanat ollah ihan hauškat, eryähie, melkein šamantyyppisie löytyy jo tutuista kielistä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Toisin toivotin ikäni; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/2.kirja/ii222.htm
Toisin toivotti Jumala. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/2.kirja/ii222.htm
Toisista se oli kollektivisatijo, repressijot, kylijen yhistämini ta syytlömät uhrit. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Toisualta tämä kaikki aiheuttau šen, jotta lehen hintaki noušou huomattavašti ta enši šijah huoleššuttau še, jotta mitein ihmiset šiih šuhtauvutah. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Toive-yhtyvehen balettimeštari Raisa Kalinkina šai Venäjän Federatijon anšijoitunut kulttuuriruataja -arvon. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2834
Toivomma, jotta še anto heilä lisävoimie ta opaššušintuo. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Toivotamma lisyä yhtehisruavon vuosie ta pitkyä ikyä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Toivotamma mukavie hetkijä Oma mua -lehen kera. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2850
Toičči kaupunkissa voit nähä nuorie ihmisie paitoloissa, kumpasih on kirjutettu: http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Totesin kuiteinki jotta istorijallisešti arvokkahan aihien uuvveštahmuokkuamiseh tarvittais kokenut taitelija. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Trofimovin löydi korttieriksi dai kuuluza kieliťiedoińikka E.V. Ahtia . http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/hengilot/
Trofmovit otettih vastah kai taloih tuľijat dai heidä gosťitettih. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/hengilot/
Troičanšuarta lašettih erikoisena kylänä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Träıffovuara 1958: http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/sanat/ka_t.pdf
Tuanoin ilmešty Pualikka käteh, kyykkä kumoh -pakinašanakirja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Tuanoin opaštajat ta heijän kašvatit myöššyttih matalta Rukajärvellä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2832
Tuaton koti -perehkilpailu piettih Jyškyjärven kyläššä 19. oraškuuta. http://omamua.ru/liv/articles/pereh/
Tuatto Puavila sano Rissin nostamista suureksi askeleksi. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Tuatto stroji uuven talon enne lähtyö. http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Karjalan_kielella/Buabo_soitteloo_sugulazel.htm
Tuaško lyydin murreh jiäy šyrjäh, vai tulouko luvettavua lyydiläisilläki? http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Tuhanšie vuosie ihmiset ta eläimet eletäh yheššä, šamoilla mailla. http://omamua.ru/liv/articles/luonto/
Tuiskukuun 26. päivänä Petroskoin 2. koulušša piettih Karjalan, vepšän ta šuomen kielen opaštamista kannattajan neuvošton issunto. http://omamua.ru/articles/opau/
Tule šuomelaisuuvven juurilla, olkah vuuvvenaika vaikka mi. http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Tulipalošša romahti kirikön tapuli, a katto ta kupoli šuatih šuurie vahinkoja. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/kirikn_kupolien_alla/
Tuli sotku, šuorei lindu. http://livviki.karelia.ru/language/k29.shtml
Tuli tulini voara. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100530
Tulkua meilä ativoih, ruvekka tuttavuštumah! http://karelia-sever.ru/kr
Tulkua tervehenä Pohjoiseh Karjalah! http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia
Tulkua tervehenä miän saitilla ”Karelija-Sever”! http://karelia-sever.ru/kr
Tulli toimiu 8.00 – 20.00. http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozero/zabroskapyaozero
#62 Tulou: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100620
40 Tulou pirttihin kivašta: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Tulou pisty pilven kokka, silloin vanha Väinämöini: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100530
Tultuo jälelläh, ketä myö haluomma sepäillä kotvan? http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Tunnettu Karjalan kanšankirjailija, runoilija, kirjallisuon tutkija ta kiäntäjä Armas Mišin täytti 80 vuotta. http://omamua.ru/liv/articles/persoona/
Tunnettuja karjalaispiällikköjä oltih Vienašša Ukko Väinämöinen ta meččäpartisanirykmentin piällikkö Takkinen, šotilašnimeltäh Ilmarinen. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Tunnettu karjalaini runoilija Aleksandr Volkov täytti 85 vuotta. http://omamua.ru/liv/articles/persoona/
Tunnettu tutkija Sandra Stepanova on käynyn Tunguon šeuvulla tutkimušmatoilla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Tunnetun runonlaulajan ta starinoiččijan Marija Mihejevan šyntymäštä täytty 130 vuotta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Tunnetun vienalaisen runonlaulajan ta starinankertojan Santra Remšujevan 100-vuotispruasniekka piettih Vuokkiniemeššä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Tunnin vetäjänä oli KT:n liäkeprofilaktikan keškukšen kuntoliikunnan liäkäri Nadežda Prostokišina. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_20/tervehen_elmn_tavat/
Tuntijärješšykšeššä on karjalan ta šuomen kielen tuntija. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Tuntuu, jotta karjalaisilla viime vuosina on noššun iččetunto, juštih nämä kielikurššit ollah hyvänä tovissukšena šiitä. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Tuntu šiltä, jotta kirjallisuušfestivaali vuosi vuuvvelta tulou aina kuulusammakti ta joka vuosi šiih keräytyy aina enemmän uušie yštävie. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/haikolan_kyln_kotikunnan_tarina/
Tuo kaunis Kalevan poiga, Sinisukka Äijön poiga. http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs2_0534
Tuo kaunis Kalovan poiga, Sinisukka hienohelma. http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs2_0606
120 Tuolap'#8† oñ šata šano v a, Tuola Tuonelan jovešša, Va tš ašša Vipuseñ vanhañ, Heinän helpehen nenäššä, Ankervoisem peä-lajessa! http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100920
Tuop' oli nuori Joukahaiñi, Itkie t'ihuštelouve:#6† 25 "Voi oñ vanha Väinämöiñi! http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101720
Tuop' oli vanha Väinämöińi 20 Laulo koiran Joukahaiseñ Künšiñ külmähä kivehe, Hampahiñ vesi-hakoho. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101720
Tuop' on nuori Joukahaińi Itkie t'ihustelouve:#8† 35 "Voi on vanha Väinämöińi! http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101720
Tuop' on šeppo Ilmorińi Otti orposen orihin, Hiiren karvasen heposeñ; Šek' om mäñi, jotta joutu 150 Pimettöhö Pohjasehe. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Tuop' on vanha Väinämöińi 195 I tš e noin šanoikse virkko: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Tuop' on vanha Väinämöiñi I tš e noin šanoikse virkko: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Tuop' on vanha#16† Väinämöiñi,#17 Jop' on künti šampoñ juuret Šata-šarvella härällä, Tuhat-peällä turšahalla, 160 Ühekšän šülen šüv üö štä. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Tuop' oñ vanha Väinämöiñi I tš e noin šanoikse virkko: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
Tuop' oñ vanha Väinämöiñi Omp' oñ onkella olija. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100940
Tuopa P[ohjol'an] e[mäntä] Koprin helmañša kokuou#26 Käsin keäry#27 voattiehe,#28 85 Pijan#29 juokšimatkan#30 pitkän#31 Väljällä jälet šamusi, *Juoksi luoksi V[äinämöi]sen.* Sitte#32 noin sanoikse virkko, Šanoin virkki, noin nimesi: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100620
Tuopa Pohjol'an e[mäntä] Viepi vanhan V[äinämöi]sen, Šoattau heän kotihis kohta.#36 (Kysyu vanhalta V[äinämöi]seltä:)#37 100 "Šoappaš šamppo valmehekše, Kirjakorja kirjatukše." http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100620
Tuopa on vanha Väinämöini 50 Otti piitä pikkaraisen, Loi yli olkah on vasemen: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100730
Tuopa vanha Väinämöińe Heän noin#24† šanokšelouvi: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Tuopa vanha Väinämöińe#31† Heän on noin šanoikse virkko: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
Tuopa vanha Väinämöińe#29† Jo tunši tuhoñ tulovañ: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
110 Tuopa vanha Väinämöińe Läkši pakoh läpi öisen, Otti Šampoñ šauvomañša Ta Pohjon akañ tüttäreñ; Itše istuśih perähä. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100600
50 Tuopa vanha Väinämöini I tš e noin šanoikse virkko: http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100920
65 Tuopa v[anha] V[äinämöi]ńi Sielä kulkou#21 kuuši v[uotta], Šeiluu 7 kesejä, *Sielä tuuli [tuuvitteli],* Oalto rannalla ajau,#22 70 Meren tyrsky tyyreäu Lahteh ńimettömähe, N'imen t'ietämättömähe. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100620
Tuopa vanha Väinämöińi, T'ietäjä ijän ikuińi, Virren porraš polvuhińi Loati#1 olkisen orihin, 5 Hernehvartiśen hevośen. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100620
Tuoppajärven luonto ta maisemat ollah erittäin kaunehet. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/topozero
Tuoppajärvi – kristallinkirkaš, elämätöin, rannatoin merijärvi, yksi Karjalan šuurimpie järvie. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/topozero
Tuoppajärvi, šamoin kuin ni Piäjärvi, kuuluu Kuma-joven vesistöjen sistemih. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/topozero
– Turismialan mäneššykšellistä kehityštä varoin tärkietä on ainutluatuisuuš ta omaluatuisuuš. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/turismi_pohjosen_kehittjn/
Turismifoorumin avajaisih ošallissuttih Venäjän varakulttuuriministeri Alla Manilova, kumpani vaštuau turismialan kehitykšeštä valtijošša, Venäjän presidentin varavaltuutettu etuštaja Luoteis-Venäjällä L’ubov’ Soveršajeva, Valtijon Duuman deputaatti Valentina Pivnenko, Karjalan piämiehen šijahini sosiaalikyšymykšissä Valentina Ulič, Venäjän monen alovehen valtijovallan etuštajat, šekä turismibisnessin ekspertit. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/turismi_pohjosen_kehittjn/
Turismifoorumin piäteemana oli Venäjän pohjoisalovehien turismimahollisuukšien aukaisu, šekä valtijon ta bisnessin yhteistyö Pohjois-Venäjän kehittämistä varoin. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/turismi_pohjosen_kehittjn/
Turismifoorumissa oli käsitelty ei ainuoštah Karjalan kokemuš turismialan kehitykšeššä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/turismi_pohjosen_kehittjn/
Turistit tahotah tulla kaččomah ta kokemah karjalaista kulttuurie ta kuulla aituo karjalan kieltä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Turniirin avajaisissa Urheilualottehien järještön johtaja Juri Starodubtsev kerto, jotta Spartak-stadionilla tuli noin 110 urheilijua, kumpasista keräyty kymmenen joukkuo. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2730
Turniirin järještäjänä oli Urheilualottehien järještö Kanšallisuušpolitiikan ministerijön, Kulttuuriministerijön ta Kanšallisien kulttuurien keškukšen tuvella. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2730
Turniiri näyttäy, jotta eri kanšallisuukših ta uškontoih kuulujat ihmiset voijah yštävällisešti elyä ta ruatua yheššä urheilukentällä, kaupunkissa, tašavallašša ta koko muašša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2730
Tutkijat käsiteltih viime viijen vuuvven työn tulokšie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Tutkimuš Venäjän Karjalan kieleštä (1881) ta Tutkimuš Aunukšen kieleštä (1884). http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/yhtehini_karjalan_kieli_puoleta_tai_vatah/
Tutkimuštulokšien mukah tällä alovehella lašetah olovan 186 putkilokašvilajie šekä 67 šammal-lajie, monet niistä on merkitty Ruškieh kirjah. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/ypyuo_rauhotualoveheki/
Tuttavat old’ii pruasn’ikas torevuttu. http://verkolehti.karjal.fi/assets/zhurnualu/karjalzurnualu3412.pdf
Tuttavuštuo mukavih käsitöih voipi 28. šyyškuuta šuaten. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/lapaok_tarkottau_tilkkuista/
Tutuštumini Aunukšen gubernijan kanšallispukuh. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/
Tuuli n'eitty talutteli. http://livviki.karelia.ru/language/k29.shtml
Tyttölöi nimitettih advoiksi. http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Miinala/Miinalan_kylan_elostu.htm
Tytär lintahan lipetti; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i193.htm
Tyynen rajattoman järvenpinnan kaččelomini hil’l’akkaisin iltasin šuattau teitä rauhah, ropivon halkojen räiskymini ta lämmitetyn kylyn kaitani šavujuova, kalakeiton ta mečän tuokšuja, onko mitä šitä parempua... http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/pyaozero
Työ jätättä tänne oman šytämen kappalehen ta rupietta myöštymäh tänne yhä uuvveštah! http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia
Työmatan aikana oli käsitelty monie kyšymykšie yhteistyöštä, oli allakirjutettu monta šopimušta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2767
Työmuan hallinnošta vaštuavana jouvuin ruatamah hänen kera. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
– Työ oletta torannut, kehnon kondiet! http://verkolehti.karjal.fi/assets/zhurnualu/karjalzurnualu3412.pdf
Työ voitta tulla tänne koko perehellä tahi yštävien kera, omalla autolla tahi miän kyyvissä, voitta ottua matkah omat laivat-venehet tahi vuokrata ne meiltä, voitta ajautuo järven kaikista šyrjimpäh perukkah ta elyä šielä teltašša tahi majottuo miän hiršikämpällä šuarella, voitta kalaštua, poimie marjua-šientä ta mečäštyä tahi pelkäštäh levätä ta nauttie pakinoista, luonnošta, mečän tuokšuista ta hil’l’aisuuvvešta. http://karelia-sever.ru/kr
Tällä alovehella on šäilyn tyypillisie taigakašvija šekä eläimie. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Tällä hetkellä pato vuotau ta šuau aikah vesistövahinkoja. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Tällä kertua hyö ei pelattu, ka kačottih kilpailuo šuurella innolla. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru50/nkevymm_eni_ken/
Tällä kertua kilpailuih ošallistu 18 joukkuo Kalevalašta, Priäžäštä, Jessoilašta, Jyškyjärveštä, Vieljärveštä, Šuojärveltä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Tällä kertua leikkih ošallissuttih nuoret pojat ta tytöt Kalevalan piirin Kalevalašta, Borovoista, Luušalmešta, Kepalta ta Jyškyjärveltä, Mujejärven piirin Lentierašta, Kemin kaupunkista, Piiterin Moskovan piirin palokadettijen koulušta, šekä Petroskoin kadettikoulušta. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/partisaanipolkuo_myten/
Tällä kertua oli kolme jännittävyä vaštaušta Urbanovič Marijan, Irma Aleksejevan ta Sergei Kirillovin kera. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2698
Tällä kertua taisteli piäošin karjalaisista muovoštunut joukko: karjalaisie n. 2.500, šuomelaisie vapuaehtosie n. 500, kumpasista 27 jääkärie, joukošša Šuomen vapauššovašša mainehta šuaneh jääkärivääpeli Antti Isotalo. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Tällä kertua vain omalla šeuralla, kun šuuri šali on kiini. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_12/kalevalan_pivt_louhen_piiriss/
Tällä tavalla joka innokaš voit ošallistuo projektih ta kertuo omašta rešeptistä. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
Tällä šeuvulla Lönnrot kirjutti Kalevalan piärunoja runonlaulajilta, kumpasien nimet kunnivoittaen šäilytäh ihmisien muississa. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Tällä šeuvulla, missä Elias Lönnrot kirjutti ihmisiltä Kalevalan runoja, luku- ta kirjutuštaito aina oltih arvošša. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Tämmöni kulttuuri- ta koulutušalan ruatajien vuoropakina on erittäin tärkie ta hyövyllini molommilla puolilla... http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_34/ajatukista_tulokih/
Tämmösie oltih Akonlakši, Tollonjoki, Latvajärvi, Jyvyälakši, Pistojärvi, Ponkalakši, Venehjärvi, Pirttilakši, Alajärvi, Haikol’a ta Kivijärvi. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Tämä Ylä-Kuitin ranta, missä ennein oli časovn'a, a nyt asetettih Risti, on tyhjä. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Tämä johti englantilais-ranškalaisien pienien, vain muutoman šuan miehen šuurusien maihnoušujoukkojen työntämisen Muurmannih. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
– Tämä kino on tarkotettu juuri pienillä lapšilla. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_23/ella_ta_muut/
Tämä kuvauštapa, šamoin kuin iče aihe on itäni, nš. permalaisen kulttuurin piirih kuuluva. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Tämä miän mielestä vaikuttau hyvällä tavalla Kalevalan alovehen maineheh ta lisyäy kiinnoššušta runošeutuona kohti šekä ulkomualaisien jotta šuomelaisien turistien keškuuvvešša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Tämä mua oli kašvattan šemmosie tunnettuja runonlaulajie kuin Vaassila Kieleväinen ta Ontrei Malinen. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Tämän jälkeh 315 perehen täyty šiirtyö uušien yhteistaloukšien keškukših. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Tämän jälkeh rupesin ajattelomah, mimmosie keinoja on olomašša vierahien kielien opaštumisešša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Tämän oli ollun tarkotuš näyttyä esinehtä kellänih asientuntijalla, vain ajanoloh še oli unohtun stolanloutah. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Tämän terroritevon takie mänehty yli 300 ihmistä, niijen joukošša 150 lašta. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/pane_oma_tuohu_palamah/
Tämänvuotini Uhtuon karjalaisien pruasniekka oli omissettu kalaššukšella. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Tämän vuuvven alkupuolella piättynehen kolmivuotisen PoCoBus-projektin toimenpitehenä yksi vanha perintehenmukani talo restauroitih musejokši. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/puanajrve_avattih_musejo/
Tämän vuuvven kešäkuušša Kemin piirissä peruššettih Gridino-rauhoitušaloveh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Tämän vuuvven kohokohta oli 22.kevätkuuta, konša projekti yheššä Kalevalan kulttuuritalon kera järješti II Lapšien piiri pyöriy – festivaalin, missä tultih näkyvih projektin toisen toimintavuuvven tulokšet. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Tämän vuuvven pakkaiskuušša Koštamukšešša starttasi Tulovaisuuš nykyajašša -projekti. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Tämän vuuvven uutukšena oli še, jotta kurššilaisie juattih ryhmih kaččomatta kielitaitoh, a iče opaštajat ruattih vuorottain molommissa ryhmissä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Tämän vuuvven šulakuušša lapšien piiruššukšet oli esitetty Karjalan uhanalaiset kašvit ta eläimet -kilpailušša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Tämän vuuvven šyyškuušša koko Priäžän piirissä aletah omua työtä opaššuškurššit paikallisie eläjie varoin. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
- Tämä on hyvin tärkie päivä. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
– Tämä on kaikkien karjalaisien kirjuttajien kunnivo. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Tämä on tärkeintä, jotta kurššiloissa šuau paissa, šuau tuntie iččie karjalaisekši ta tuntie, jotta karjala on tovellah muamon kieli. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Tämä pohjosen luonnon ainutluatuni rauhotettu perukka auttau teitä šuavuttamah mielenrauhua, lepyämäh kaupunkin hälinäštä ta huoliloista, šuamah reippaušlataušta ta elämänvoimie. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia
Tämä tarjouš on niillä, ket ei varata kallehempua ta pitempyä matkua, ka šitä vaštoin työ šuatta nauttie Šohjanan luonnonkaunehista rannoista ta iče Piäjärven uavoista. http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozero/zabroskapyaozero
Tämä vuosi Venäjällä on nimitetty kulttuurin vuuvvekši. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Tämä šuuri šuoaloveh jatkuu yli 31 kilometrie pohjosešta šuveh päin. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/ypyuo_rauhotualoveheki/
Tänämkertaset kilpailut piettih Venäjän Kulttuuriministerijön tuvella. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru50/nkevymm_eni_ken/
Tänäpiänä etnokulttuuriset keškukšet hyvin aktiivisešti toimitah Karjalan kanšallisissa piirilöissä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_34/ajatukista_tulokih/
Tänäpiänä koulušša opaštuu 40 opaštujua, a päiväkojissa on 14 kašvattie. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Tänäpiänä tanššimuasterin luomiskokoelmašša on noin 70 ohjattuo tanššie, niistä 15 Kantele-yhtyveh esittäy omašša uuvvešša ohjelmašša «Tansimua – Земля танцев». http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Tänäpiänä šen toiminta jatkuu Uhtuo-Šeura nimisenä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
- Tänäpäi issemmö vasikan, lihat korvoih suoluammo. http://verkolehti.karjal.fi/kielibazari/runot-da-pajot/
Tänäpäi rodieu kerrottu Rokačus. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_22/iivan_rokau_karjalaine_partizuanu/
Tänä vuotena Heimopäivät, kumpaset ollah Karjalan Šivissyššeuran perintehellisie pitoja, piettih Šuomen vanhimmašša kaupunkissa Turušša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2734
Tänä vuotena Junost’-stadionilla tuaš järješšetäh kyykkäpeli virkamiehie varoin. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2860
Tänä vuotena Lesosien šukušeuran tapuamini piettih šulakuun alušša Karjalan Šivissyššeuran Heimopäivien aikana Turušša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2764
Tänä vuotena Periodika-kuštantamo, kumpasen katon alla ilmeššytäh “Oma Mua” ta “Vienan Karjala”, eläy reorganisatijon aikua. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Tänä vuotena Viktor Panteleimonovič ois täyttän 114 vuotta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/
Tänä vuotena festivaali oli järješšetty jo 16. kertah. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_23/ella_ta_muut/
Tänä vuotena kunnivopokaalit šuatih nuoret peluajat Jekaterina Zaharova Vieljärveštä ta Roman Čikulajev Jyškyjärveštä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Tänä vuotena lapšien läsimisen takie ne pietäh myöhempäh... http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_12/kalevalan_pivt_louhen_piiriss/
Tänä vuotena lauriaattijen palkiččomini piettih talvikuun lopušša Petroskoin Taitehmusejošša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
Tänä vuotena leikki piettih jo viijenteh kertah. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/partisaanipolkuo_myten/
Tänä vuotena noin kahenkymmenenviijen henken joukko kurššilaisie keräyty Vuokkiniemeh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Tänä vuotena omien konserttiohjelmien kera pruasniekkah tuli venäläisen laulun Pitarici-kuoro Petroskoista ta rahvahan laulun Kalevala-yhtyveh. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/haikolan_kyln_kotikunnan_tarina/
Tänä vuotena tapahtuma piettih Šuomen Lohjan kaupunkissa, kumpasešta pivon järještäjillä on löytyn partn’orija – Lohjanšeuvun Tanhuujat ry. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/suguvastavundu_uomea/
Tänä vuotena tunnettu runonlaulaja Santra Remšujeva ois täyttän 100 vuotta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Tänä vuotena tunnettu tanššimuasteri, Karjalan anšijoitunut näyttelijä Raisa Kalinkina viettäy merkkipäivyäh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Tänä vuotena, tällä netälillä, ilmešty Kalevala vienankarjalakši kiännökšenä šillä kielellä, mitä paistih runojen keškisellä keruualovehella, mistä Elias Lönnrot löysi 1830-luvulla Vienan Karjalan runokylät. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Tänä vuotena Šoutjärvi otti vaštah vierahie kahen päivän aikana. http://omamua.ru/issues/2014/numero_27/vepn_muan_elonpu/
Tänä vuotena Šuuren Voiton 70-vuotispäivän merkeissä Karjalan Rahvahan Liitto järješti runokilpailun, kumpasen teemana oli šota. http://omamua.ru/articles/krl/
Tänä vuotena šillä oli kekšitty Olemma runonlaulajien jälkeläiset -nimi. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Tärkienä on kuitenki še, jotta prosenttiošuuš šäilyis, jotta ainehistoja molommilla murtehilla olis melkein šaman verran. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Tärkienä ruatona hänen mielessä on Biblien kiändämini. https://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/krl/Pi%C3%A4lehyt
”Tärkietä on ošallistumini, eikä voitto!” http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2943
Tässä jo ammusista ajoista seiso časovn'a, kumpani oli rakennettu uskossah lujina tiijettyjen pyhijen muokattujen Makkaveijen ta heijän opastajan Jelisarin muissoksi. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Tätä ajatušta kannatettih Kulttuuriministerijö, Kanšallisuušpolitiikan ministerijö, Mujejärven piirin ta pos’olkat hallinnot. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/uuret_pivot_lietmaa/
Tätä näytelmyä yhekšän vuuvven aikana myö näyttimä yli 150 kertua. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Tätä šavie paikalliset šanotah ”n’aša”. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
Täššä hyvänä esimerkkinä on PROdviženije-festivaali. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2860
Täššä kilpailušša Karjalan Tašavallan Kanšallini musejo voitti Kalitka. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
Täššä kohašša kymmenen hehtaarin pinta-alalla oli šurmattu ta hauvattu 58:n kanšallisuuvven ta yhentoista uškonnon ihmisie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Täššä ošaštošša oli esitetty 14 tutkimuštyötä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Täššä vaihiešša vienankarjalaiset peruššettih Uhtuolla Vienan Karjalan väliaikasen toimikunnan 21.7., puhienjohtajana Antti Vierma. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Täššä šuvušša on ollun tietäjie, parantajie ta monie tunnetuimpie runonlaulajie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2764
UKK -maľľas kizatah vie tänä päivänägi. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/hengilot/
UNESCO:n tietojen mukah Muajilmašša joka päivä katou yksi eläinlaji ta joka netäli – yksi kašvilaji. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Uhanalaisien kašvien ta eläimien šuojeluo varoin Kanšainvälini luonnon šuojeluliitto vuotena 1966 perušti Ruškien kirjan. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Uhtua-Seura järješti enšimmäisen enšiapukurššin, yhteistyöššä Kuhmon SPR:n kera, Vienan Karjalašta, Jyškyjärveltä, Uhtuošta ta Vuokkinimeštä tullehella henkilöryhmällä kevätkuušša 2013. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Uhtua-Seuran johtokunnan jäšen Jarmo Rantanen ehotti vuotena 2009, jotta Mauri Kunnakšen mainijo ta muajilmankuulu lapšien ta ruavahien yhtehini Koirien Kalevala voitais kiäntyä vienakši, kun esimerkiksi Uhtuon kielipešäššä ei ole lapšilla paššuajie kirjoja. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Uhtua-Seura on järještän šen jälkeh jo ušeita EA1-tašosie kurššija vienalaisilla Kuhmošša ta lähiaikoina järještäy enšimmäiset EA2-tašoset jatkokurššit. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Uhtua-Seura on usiena vuonna toimittan Kalevalan Kontie -jiäkiekkošeuralla pelivälinehie ta - varuštehie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Uhtua-Seura ry:n alkuhpanomie ta kannattamie koulutušobjektie ollah šeuruavat jo toteutunehet projektit: http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Uhtua-Seura ry:n piätarkotuš on järještyä Vienan Karjalah ta Uhtuolla elinympäristö, missä ihmiset ice nähäh ta ymmärretäh, jotta oma-aloteh työtä ruatamalla, oma elämä muuttuu paremmakši ta omašša ta lapšien tulovaisuuvvešša on šemmoista, min vuokši kannattau ruatua. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tavoitteet
Uhtua-Seura ry:n tarkotuš on voimavarojeh puittehissa: http://www.uhtua.info/viena/index.php/tulevaisuus
Uhtua-Seura ry:n tehtävih on alušta lähtien kuulun karjalan kielen elvyttämini lapšien ta nuorien kešen. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Uhtua-Seura ry:n toimintamahollisuuvvet pantih vireillä, kun Neuvoštoliitto romahti ta aikaisemmin šotilašalovehena olleheh Vienan Karjalah voitih tuaš matkuštua vapuašti, elvyttyä šeiccemenkymmenen vuuvven takasie heimolaisšuhtehieki ta käyvä kaccomašša Šuomen kulttuurih voimakkahašti vaikuttanehie ”Kalevalan laulumaita”. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtua-seura
Uhtua-Seura ry:n voimilla Uhtuolla peruššettih vuotena 2000 päiväkoti, mi toimiu nš. kielipešätavoin, mistä on šuatu hyvie tulokšie ušeijen alkuperäiskanšojen kielen šäilyttämiseššä ta elvyttämiseššä niin Uuvven Seelannin maorien kuin Šuomen saamelaisienki keškuuvvešša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Uhtua-Seura ry on ideologini, vain poliittisešti šitoutumatoin ta voittuo tavottelematoin šeura, mi kannattau vienankarjalaista kulttuurie ta perintehie šekä kaikella keinoin eistäy Uhtuon šeuvun väještön henkistä, yhteiskunnallista ta talouvellista hyvinvointie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Uhtua-Seura ry on ottan aktiivisešti ošua šekä akuhpanijana tai kannattajana ušiempih yhteistyöprojektiloih, kumpasie on yhtehisellä nimellä alettu kuccuo Uhtuon malli – nimellä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/toiminta
Uhtua-Seura ry ottau vastah lahjotukšie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Uhtua-Seura ry peruššettih vuotena 1991 Uhtuon Šeuvun Perinnehšeura-nimisenä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/toiminta
Uhtua-Šeura oli joukošša koulutušprojektin rahotukšen hankkimisešša Šuomešta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Uhtuo annettih vihollisella ilmain taisteluja, Jyvyälakši šamoin ta kun Vuokkiniemen piiritykšen jälkeh jiänehet retkikuntalaiset valtasi pakokauhu ta kun piällikkö oli – šuattamatta ryhtyö kuletukšeh – ampun ilmah kakši makasiinillista kallista Šuomen šotatarvista šekä upottan kivyärijä tni. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Uhtuolla rakennettih vuotena 2003 Uhtua-Seura ry:n paikallisen sisäršeuran, Uhut-šeuran šeuratalon enšimmäini rakennušvaihe. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Uhtuon karjalaisien pruasniekan puittehissa 14. kešäkuuta Kalevalan Lapšien piirikirjaštošša piettih tapuamini Karjalan Inkeriliitto-kanšalaisjärještön šekä Karjalan Tašavallan paikallishallintoelimien kannatušfondin johtajan Vladimir Kolomaisen kera. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Uhtuon kylän kartta oli avattu Uhtuon karjalaisien pruasniekašša Kalevalan keškuštašša. http://omamua.ru/liv/articles/uutisie_piirilist/
Uhtuon naispuvun ompelomisešša ta muišša paikalliseh perinnehkulttuurih liittyvissä aseissa. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Uhtuon piirissä oli vuotena 1947 kešän lopušša 16 kolhoosie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Uhtuon pronssiripukšešša on luultavašti pyritty kuvuamah lentäjyä lintuo mahollisimman realistisešti. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Uhtuon ripuš kuvuau meččuo šiivet levälläh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Uhtuo (nykyjäh käytöššä olova virallini, neuvoštoaikani nimi on Kalevala) on Itä-Karjalašša olovan Kalevalan piirin (Vienan Karjalan keškioša) hallinnollini keškušpaikka. http://www.uhtua.info/viena/
Uhtuon Šeuvun Perinnehšeura peruššettih 11.12.1991. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Uhtuo on Vienan Karjalan helmi! http://www.uhtua.info/viena/
Uhtuošša (nykyseššä Kalevalašša) on n. 5.000 eläjyä, kumpasista karjalaisie on n. 45%. http://www.uhtua.info/viena/index.php/historia
Uhut-šeurah voit liittyö vaikka min kanšallisuuvven etuštaja, 18 vuotta täyttänyt ta šeuran Šiäntöjä tunnuštaja. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-seura
Uhut-šeura kannattau Uhtuon koululaisie, kumpaset on eissytty karjalan ta šuomen kielen opaššukšešša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Uhut-šeura - kanšalaisjärještö on toimin Kalevalašša (Uhtuolla) vuuvvešta 2000, nykyjäh šiih kuuluu noin 60 henkie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-seura
Uhut-šeuran toiminnan piämiäränä on vienankarjalaisien ainehellisen ta henkisen perinnön tutkimini, šäilyttämini ta tunnetukši šuamini. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Uhut-šeura ošallistuu šamoin projektitoimintah. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Uip' on vielä yötä kaksi, kaksi päiveä pisintä. http://sacred-texts.com/neu/kvfin/07.htm
Ukko i šanou: nou, davai mäne. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Ukolla sanou: http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Uniikki Kižin pogosta, kumpani on rakennettu Oneganjärven Kiži-šuarella, on Karjalan tašavallan yksi nimikorttiloista. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_19/kii_venjn_nhtvyykohta/
Uniikki Kižin pogosta on Karjalan tašavallan yksi nimikorttiloista. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_19/kii_venjn_nhtvyykohta/
Urheilijat ijäštä ta šukupuolešta riippuen juoštih pitkie ta lyhyitä matkoja, hypittih pituušhyppyjä, heitettih urheilutelinehie, luajittih käsinkohuantua ta toisie urheiluharjotteluja. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/virkamiehet_uoritettih_gto-normija/
Urheilin harraštajien kilpailutulokšie arvoššettih 40 tuomarie. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/virkamiehet_uoritettih_gto-normija/
Urheilu kalevalalaisella Žanna Tikkasella ei ole konšana ollun takašijalla. http://omamua.ru/liv/articles/persoona/
Urheilu pitkittäy elämyä, antau voimua ta hyvyä mieltä. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/virkamiehet_uoritettih_gto-normija/
Urheilušeuratoiminta tai pioneerin tapani toimintaki voitais kiinnoštua nuorie ta panna pohjua tervehillä harraššukšilla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tulevaisuus
– Uutiset, mit kuulutah Vienan Karjalah, painetah vienakši, mit kuulutah Šuvi-Karjalah – livviksi. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Uutta arvonimie koškijah kyšymykšeh Aleksandr Volkov lyhyöšti ta epyälömättä vaštasi: http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Uutuukšena on še, jotta täštä vuuvvešta alkuan festivaali ruvetah viettämäh Petroskoin Premjer-kulttuurikeškukšešša, eikä Kalevala-elokuvateatterissa, missä še piettih ennein. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_23/ella_ta_muut/
Uuvven Jyškyjärven pos’olka juhliu tänä vuotena 50-vuotipäivyäh. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Uuvven projektin puittehissa Oma pajo -kuoro ošallistu mukavah flash mobih. http://omamua.ru/articles/krl/?p=1
Uuvven vuuvven uattona Kalevalan piirin ošakunnan etuštajat käsiteltih männehen vuuvven toimintatulokšie ta mietittih tulijua ruatuo enši vuotena. http://omamua.ru/liv/articles/kantarahva/
Uuvvešša tilantehešša on Karjalan Šivissyššeuralla ollun tuaš tärkie oša vienalais-šuomelaisien šitehien uuvveštah šolmimisešša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Uuvvissetušta leheštä kerrotah Oman Muan ta Vienan Karjalan piätoimittajat Natalja Sinitskaja ta Olga Melentjeva. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Uuši Pyhät da arret -kirja esitettih Jyrgilän pruasniekašša. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=1
Uušien tietojen lisäkši kuuntelijilla annettih neuvoja ta esitettih harjotteluja. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_20/tervehen_elmn_tavat/
Uuši, kaikilla tuttava Kalevala, julkaistih vuotena 1849, ta šen pohjalta on kiännetty vienankielini Kalevala. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Uuši lehti rupieu ilmeštymäh pakšumpana, 12-šivusena netälilehtenä, šiinä tulou lukomista kuin vienakši šamoin livviksi. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Uuši perinneh on šuanun alun Kalevalašša. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_18/
Uuši rooli oli šoittajalla Santtu Karhullaki, kumpasešta tuli näytelmämusiikin šäveltäjä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Ušeimmissa tapahukšissa še on passivoiva ta šen kohentamini tovellisih tarpehih on vaikie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tavoitteet
– Ušeiččihan muutokšet ta uuvvissukšet herätetäh meissä kaikenlaisie epäilyjä. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru_30/viena_da_liygi_erikseh_vai_yhteh/
VIENAN VIRTA TULE PAKINOILLA! http://karelia-sever.ru/kr
VII Karjalaisien kerähmön uattona näki päivänvalon viiješ karjalankielini Taival-almanahha. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_11/
VI Muajilman karjalaisien kerähmökši: http://omamua.ru/liv/articles/kantarahva/
V Yleisvenäläini šuomelais-ugrilaisien konferenšši oli pietty Petroskoissa 25.–28. kešäkuuta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Vahvana vienankarjalaisena voimana šoi kotišeuvulla omissettu loppulaulu. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Vaikka karjalan kieli onki šäilyn vanhemman polvikunnan keškuuvvešša, venäjän kielen vaikutuš on ollun niin rikollini, jotta nuorilta ta lapšilta šen taito on unohtun. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Vaikka kyynälet niise tullah šilmih. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Vaikka mitä mukavua ta nakrettavua oli toičči šattun. http://omamua.ru/issues/2014/numero_2/opastusaigu/
Vaikka projekti alko ei ammuin, ka šen ajan männeššä on äijän mitä keritty ruatua. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2832
Vaikka urheilu ei ole miän šeuran varšinaisie aseita šilti yritämmä auttua Kalevalan potkupallojoukkuo; jo kahtena kevyänä Šuomuššalmen ta Uhtuon joukot on vuorotellen pelattu yštävyyšotteluja nuapurikunnašša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Vain Karjalan mua on kaikkein paras, vain Karjalan mua on miun rinnassain, vain Karjalan mua ta muamoni sanaset piäss’. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Vain Karjalan mua on kaikkein paras, vain Karjalan mua on miun rinnassain, vain Karjalan mua to muamoni sanaset piäss’. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Vain ei muamo ta tuatto nyt potahill’ enämpyä vuottan. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Vain elä polta. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Vainko viina-ryyppylöillä? http://www.juminkeko.fi/viena/tollonjoki_r.html
Vain työnjohtaja oli Šuomešta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
*Vaka vanha Väinämöini:*#15† 105 Mitäpä tulis' oñ tuošta Peäštäkö halien hauvin?#16 Tuošš' ois naulat kantelvoista Hampahista halien hauviñ. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01106170
Vaka vanha Väinämöini laski päivän, laski toisen, sanou soutajilla, jotta katsokkoa jälelläh päin. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100530
Valentina Karakinan kera kurššilaiset luvettih ta paistih karjalaisista perintehistä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Valentina Rogozinan Runod lapsile -kirja vepšän kielellä ilmešty Periodika-kuštantamošša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Valentina toi lahjakši Helsinkin kirjaštuo varoin uušie tietokirjoja, kumpaset ilmeššyttih viime aikana Petroskoissa. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2734
Valiče mieleš mukah ta tule meilä konša vain haluot – pitän talven tahi viikon vuotetun kevyän aikana! http://karelia-sever.ru/north-karelia/ribalka/zima
Valičen vierahan muan kaupunkin matkuštamiskohtehekši, kertou Anni. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Valtijon piämiehen šanojen mukah, ravitsemušalan palvelujen kehittämini kanšallisen kuhn’an pohjalla on hyvä ideja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2771
Valtijon piämieš erikseh huomautti, jotta enšimmäistä kertua tapuamini Lakijen luatijien neuvošton jäšenien kera on järješšetty Moskovan ulkopuolella. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2771
Vanha Kalevala ilmešty 180 vuotta takaperin (1835). http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Vanhan Vainöm polvi-luuhu. http://www.juminkeko.fi/viena/haikola_r.html
Vanhempien pitäy tienata rahua, toičči ei ole vapuata aikua. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Vanhimmalla veijollahe. http://www.juminkeko.fi/viena/jyvoalahti_r.html
Vanhimmalla veijollani. http://www.juminkeko.fi/viena/jyvoalahti_r.html
Vapauššovan piätyttyö alko Vienašša Neuvoštotalouven rakentamisen kauši enšin vuotena 1920 peruššetušša Karjalan Työkommuunissa, kumpani vuotena 1923 muutettih Karjalan Autonomisekši Sosialistisekši Neuvoštotašavallakši (KASNT). http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Vapuaehtoisjoukkoja alettih kotiuttua. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Varmašti Karjalan tašavallan joka aloveh voit kehuškella pyhällä paikalla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Varottau, jotta toteuvutahko ne niin kuin himottais, piäsöykö asie kehittymäh, mimmosie šeuraukšie nämä muutokšet tuuvvah. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru_30/viena_da_liygi_erikseh_vai_yhteh/
Varottau, jotta toteuvutahko ne niin kuin himottais, piäšöykö asie kehittymäh, mimmosie šeuraukšie nämä muutokšet tuuvvah. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Vasili Valui, vellekšet Aleksandr ta Andrei Urbanovič ta tietyšti Taito Malinen. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Vańan kandelehel soitanda sykähyttäh meidä Kurt Jägerin vuuven 1935 filmas ”Kalevalan mailta”. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/hengilot/
Vańa otti suguńiemeksi Tallas (1876-1952). http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/hengilot/
Vedyot vedrehet, jovet hil'l'ažet, Höyryäy kynnätes, niitty suottoloil, Turbei koivikko, peldo vil'l'ažu, Anusrandaine, randu tuattoloin. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/kirjallizus/
Veikko Iivana kovašša taistelušša Mga-ašeman alla oli pahašti huavotettu ta joutu vihollisien vankiksi, a vapauttamisen jälkeh hiän vietti 12 vuotta Stalinin leirilöissä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_17/oli_emmoni_priha/
Veip' oñ heäñ rikat pihalla. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100930
255 Veip' oñ ruhkaha pihalla. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100900
Vejen koira konkotellen. http://www.juminkeko.fi/viena/pirttilahti_r.html
Vejen tavatoin, ympäri vuuvven olija läpinäkyvyyš, rikkahat vejenalaset maisemat luuvvah näitä paikkoja idealisiksi daivingie ta vejenalaista pyyntie varoin. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia
Venäjällä starttasi aktijo, kumpani auttau urheilun popularisointie. http://omamua.ru/liv/articles/tervehy/
Venäjän GTO-liikunta-urheilukompleksin normien šuorittamiseh ošallissuttih KT:n piämieš Aleksandr Hudilainen, hänen šijähiset Oleg Gromov, Juri Šabanov, Valentina Ulič, Oleg Tel’nov, Andrei Manin, tašavallan valtijovallan elimien etuštajat, Lakijenhyväkšymiskokoukšen deputatit – yhteheš yli 300 henkie. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/virkamiehet_uoritettih_gto-normija/
Venäjän Juokšun päiväh ošallistu ni Koštamuš. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Venäjän Kanšakunnan juokšuh voit ošallistuo joka ihmini ikäh ta šukupuoleh kaččomatta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2943
Venäjän Kanšakunnan juokšu on Venäjän šuurin urheilutoimehpito: vuosi vuuvvelta šiih ošallistuu aina enemmän ihmisie ta alovehie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2943
Venäjän kaikissa kouluissa 1. šyyškuuta juhlittih Tietojen päivyä. http://omamua.ru/articles/opau/
Venäjän presidentin tapuamisešša Lakijen luatijien neuvošton jäšenien kera pakina koški alovehilla aktualisie teemoja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2771
Venäjän presidentti kävi Petroskoissa 28. šulakuuta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Venäjän tietoakatemijan Karjalan tietokeškukšen kielen, kirjallisuuvven ta istorijan instituutissa 27. pimiekuuta piettih muistoillačču, kumpani oli omissettu 90-vuotispäivällä Eino Karhun šyntymäštä. http://omamua.ru/liv/articles/persoona/
Venäjän šajekuun bol’ševikkivallankumouš muutti kuiteinki tapahtumien šuunnan. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Venäläisien bol’ševikkien ylivoiman ieššä joukot jouvuttih kuiteinki vetäytymäh Šuomen puolella ta šota piätty punasen partisanipiällikön Toivo Antikaisen lyötyö ne Kiimaisjärven taistelušša tuiskukuun lopulla 1922. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Venäläis-šuomelaisen kulttuuriforumin aikana Petroskoin Lohijoven jokiluhtašša oli pietty Kalakunda-festivali, kumpasen piäteemoina oltih kalanpyynnin kanšalliset perintehet, kalaruokien valmistamini ta vierahanvaraisuš. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=1
Venü vehnä viiblozilla! http://www.juminkeko.fi/viena/kontokki_r.html
Vepšäläini piirileikki -projektin puittehissa kyläššä järješšettih perintehellisen pruasniekan lisäkši ni tietoseminaari folkloristija varoin. http://omamua.ru/issues/2014/numero_27/vepn_muan_elonpu/
Vepšäläiset: http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_14/
Verekšeššä ilmašša uuhha kyllä maistuu. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Verkko oli šuosituin kalaššušvehkeh, niitä oli joka pereheššä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Vieläki imehempiä: http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i183.htm
Vielä koulupenkiltä tyttö kiinnoštu liikunnašta, eikä hiän kovin pitälti miettin tulevan ammatin valinnašta. http://omamua.ru/liv/articles/persoona/
"Vielä sitä ois vähäne, kuin mänöy sampuo takomah." http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101000
Vielä vuoteh 1956 koulut Vienan karjalaisissa kylissä oltih šuomenkielisie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Vielä vuuvven alušša Haikol’ašša olijan kirjailija Ort’t’o Stepanovin musejon isännät Miihkali ta Olga Stepanovit piätettih ošallistuo täh tapahtumah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Vielä yksi yhtehini näytelmä oli ohjattu karjalaisen kirjailijan Viktor Pul’kinin Päiväsen vallašša -näytökšen mukah. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_26/puistokuja_ytvyyken_merkkin/
Vienah Šuomen valtuamilla alovehilla jäi vain n. 600 eläjyä läheš 12.000:sta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Vienalaisien kauppiehien tärkeimpie myöntitavaroja oltih turkikset, meččälinnut, kapakala ta merišuola, mitä šuatih Vienanmeren rannikon varničoista – šuolakeittämöistä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Vienan Karjala -lehen piätoimittaja. http://omamua.ru/authors/avtory/olga_melentjeva/
Vienan Karjala -lehen toimittaja. http://omamua.ru/authors/avtory/ksenija_veretennikova/
Vienan Karjala -lehen toimittaja, kirjuttaja. http://omamua.ru/authors/avtory/1/
Vienan Karjalan aloveh ei konšana ole kuulun Šuomeh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtua-kalevala
Vienan Karjala on monen karjalaisen klassikon kotimua. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=1
Vienan Kemin šeutuvilla piäštih 10.4. männeššä, missä šytty taistelu punasie vaštah. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Vienan Virta –kanšalaisjärještön jäšeninä ollah innoštunehet henkilöt – ihmiset, kumpaset on kiinnoššuttu oman elinpaikan – Karjalan – istorijašta ta kulttuurista; ihmiset, kumpaset muissetah omat juureh ta kunnivoitetah esituattojen perintehie; ihmiset, kumpaset on šynnytty tiälä ta ne, ket on tultu tänne elämäh Venäjän eri perukoista ta pietäh Karjalua omana kotimuana. http://karelia-sever.ru/kr/vienan-virta
Vienankarjalaini Lesosien šuku on hyvin kuulusa kuin Karjalašša, niin ni Šuomešša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2764
Vienan karjalaisien ainehellisen ta henkisen perinnön šäilyttämisekši ta vualimisekši uuših šuojih avatah paikallisen kotišeutumusejon ošašto, musejon varaštotilat, konferenššišali, käsityötaitehverštahat, näyttelyšali, kanšanteatteri, kanteleryhmä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2920
Vienankarjala on kanšalliseepossana Kalevalan alkukieli. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Vienankielini Kal’evala julkaistih (25.2.2015) ta šen kuštanti Karjalan Šivissyššeura ry, mi šamoin myöy kirjua. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Vienankielisen Kalevalan – KAL’EVALA vienankarjalakši - on kiäntän Petroskoissa eläjä Raisa Remšujeva, kumpani on šyntyn 1950 Uhtuon piirin Tollonjovella. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Vienan rannall' koivun alla Kuulin laulun kaunihin, Aurinkoisen taivahalta Vaipuessa aaltoihin. http://www.uhtua.info/index.php/laulujen-sanoja
Vienan vapauššota oli piättyn ta raja mäni kiini. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Vienašša vain rannikkokylät ta šuuremmat elinkeškukšet oli venäläistynehie, kun tuaš muan šiämipuoli ratašta länteh oli melkein puhtahašti karjalaista. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Vierahan ylösajannan. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/2.kirja/ii108.htm
Vierahan ylösajanta. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/2.kirja/ii108.htm
Vierellä oli nuorie, levähtelijie. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Vierin kun vesipisara; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/2.kirja/ii100.htm
Vierin vierahan varalle. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/2.kirja/ii100.htm
Vie sanotah: http://www.reocities.com/athens/4280/sanomat.html
Vietävän emosi luoksi; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i138.htm
Vietäväsi veikon luoksi; http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i138.htm
Vie yhten dielon ruadazin.. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru_49/tm_on_kaikkien_karjalazien_kirjuttajien_kunnivo/
Vieähän emännän luoksi. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i138.htm
Vieähän isännän luoksi. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i138.htm
Vieähän kytyjen luoksi. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i138.htm
Vieähän natojen luoksi. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i138.htm
Viijentehtoista kertah festivaalih tultih meijän muanmiehen Ort’t’o Stepanovin luomistyön harraštajat ta kunnivoittajat. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/haikolan_kyln_kotikunnan_tarina/
Viijentehtoista kertah rahvahan kirjailijan kotimualla vietettih jokavuotini Rodiči-kirjallisuušfestivaali. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/haikolan_kyln_kotikunnan_tarina/
Viime aikoina olen kuullun äijän pakinoja šuomelaisien turistimiärän laškomisešta Vienan Karjalašša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Viime aikoina yhä šuositummakši on tullun talvikalaššuš. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia
Viime kahen vuuvven aikana Karjala piäsi enšimmäisillä paikoilla talvi- ta aktiivisien turismilajijen reitingissä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/turismi_pohjosen_kehittjn/
Viime kešäkuun alušša etnokulttuurisien keškukšien EHCO-assossiatijo ta Karelika -matkailuyhtijö ilmotettih Karjalan kyläbloggeri -kilpailun. http://omamua.ru/liv/articles/kyln_elm/
Viime netälillä Oma Mua -lehen toimituksešša piettih arpajaiset niijen tiluajien kešen, kumpaset poštin kautti tilattih lehti vuuvven 2014 toisekši puoliskokši. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2850
Viime netälillä joukko taiteilijie, kielentutkijie ta järještöihmisie Karjalašta, Šuomešta ta Virošta kävi Vieljärveh. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Viime piätinččänä Drolls-alkumusiikin yhtyveh keräsi omie yštävie ta kollektiivin musiikin harraštajie Petroskoin konservatorijon šuureh šalih. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Viime pyhänäpiänä, 29. kešäkuuta muajilmantunnettu Värttinä-yhtyveh piti ainuon konserttiesitykšen Haikol’an kyläššä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2842
Viimesenä iltana Vuokkiniemen teatteri esitti vierahilla mukavan Raššuaja-näytelmän. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Viime vuosikymmenien aikana nämä järještöt on toimittu tiiveheššä yhteistyöššä valtijoelimien ta paikallisen ičehallinnon kera. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
Viime vuosina järještö on toteuttan monta projektie. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
Viime vuotena onnistu šuurentua tiefondie, oli rekonstruointu ta korjattu oša alovehellisie teitä ta rakennettu kakši peruššiltua. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2767
Viime vuotena yhtyveh oli esiintyn Petroskoin Laulujuhlissa ta tänä kešänä enšimmäistä kertua tuli Vienan Karjalah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2842
Viime vuuvven aikana projektin ruatajat jatettih harjoitukšie koululoissa lapšien kera, lapšien ryhmät ošallissuttih kyläkonserttiloih ta heinäkuušša 2008 kolmekymmentäviisi lašta ošallistu Kuhmon kanšanväliseh musiikkileirih. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Viime vuuvven 9. elokuuta valtijovallan elimien etuštajat ošallissuttih kyykkäpelih. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2860
Viime šotien jälkeh KSS alotti kyykän peluamisen Helsinkin Šeurašuarešša 1951. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Viittä kuutta virkiempi. http://www.juminkeko.fi/viena/tollonjoki_r.html
Vil'l'at on leikattu, puidu, ruokkoh otettu joga kuidu. http://verkolehti.karjal.fi/kielibazari/runot-da-pajot/
Vilušta šiäštä huolimatta peli toi ošallistujilla äijän intuo ta hyvyä mieltä, kaikin oltih tyytyväiset. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/runonlaulajien_jlkij_myte/
Vintažni tseh -jarmankka oli avattu Petroskoin Onegan traktoritehtahan yheššä rakennukšešša 19.–20. šyyškuuta. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=2
Virallisien avajaisien jälkeh oli pruasniekkakonsertti, kumpasen valmissettih juhlan isännät ta vierahat. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/kuusamon_karjalaisien_jlkilisie/
Virguniekoin mieles häi yksikai tulou toimeh yksin muga hyvin, što hänet voijah karkoittua. http://verkolehti.karjal.fi/uudizet/
Virittyä Uhut-šeuran kera nuorien ta lapšien harraššuštoimintua. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tulevaisuus
Virkissyš Karjalašša – še on mainijo mahollisuuš viettyä aikua perehen tahi yštävien kera luonnošša, nauttie šen kaunehuošta, reissellä omie voimie kalaštajana. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia
Virkissyš ta kalaššuš Karjalašša ta Šuomešša. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/ohota-karelia
Virošša kaikilla vašta šyntynehillä lapšilla taritah CD-levy tuuvitušlaulujen kera. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=2
Vladimir Ivanov Segežašta šai Oma Mua -lehen ilmasen tilaukšen 2015 vuuvven enšimmäisekši puoliskokši ta šen lisäkši šähkölihamyllyn. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2850
Vladimir Kolomainen esitti tapuamisešša poliittisien vainojen uhrien muissolla omissetun muistopaččahan mallin, kumpani on šuunniteltu ašettua Sandarmoh-paikašša. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Vladimir Kolomaisen šanojen mukah nämä hahmot simvolisoijah kahen peruštan yhtevyttä – ikuisuutta ta vapautta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Vladimir Putinin šanojen mukah, Lakijen luatijien neuvošto voit vaikuttua alovehellisien interessien eistämiseh. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2771
Vladimir Putin šano, jotta maisteli ta korošti, jotta Venäjällä on oikein makie ta eriluatuni kuhn’a. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2771
Voimakkahat, hil'l'azet, tšomat sanat eule veńan eigä suomen kieldä. http://verkolehti.karjal.fi/kultuuru/muuzikku/
Voimakkahat juoksijat juoštih 2100 metrin matan. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2943
Voinalla ruanittih miun,kantuuzittih. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Vois ilmottua vaikkapa kilpailu lehen parahašta nimeštä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Voittajakši tuli Čerepovetsin ta Kalevalan yhtehisjoukko, kumpasešša kakši henkie oli Čerepovetsista ta kakši - Kalevalašta. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru50/nkevymm_eni_ken/
Voittau še, ken šuau šanuo eniten kiittämismuotoja eri kielillä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Volkovin runojen piäteemana on pieni kotimua – karjalaisien koti, luonto, šielu, oma kieli. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Voločkah päin Širokovan dorogalla on Vuara-kylä. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Vot šemmoni še on – miän Pohjoni Karjala! http://karelia-sever.ru/kr
Vuaran kouluo kävijä poika Yrjö oli šiitä kerran näyttän esinehtä toisella nivalalaisella koulupojalla Kustaa Vilkunalla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Vuokkiniemeh keräyty rahvašta ihan eri paikoista Karjalua. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Vuokkiniemen koulun opaštajat ruatah Koulu on kylän kulttuurikeškuš -ohjelman mukah. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Vuokkiniemeštä vetäyvyttih 1.10. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Vuokkiniemeššä artistat tavattih Kataja-ryhmän ta Kalevalašša kerrottih omašta luomistyöštä Uhut-šeuran jäšenillä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2842
Vuokkiniemeššä avattih kirikkökoulu 1858 vuotena. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Vuokkiniemeššä kannatetah vanhoja perintehie. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Vuokkiniemi. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100730
Vuokkiniemi on vanha vienankarjalaini kylä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Vuonnini on huuttorin näköni kylä: talot ollah hajallah Ylä-Kuittijärven rantoja pitin, muata Vuonnisešša on äijän, ihmisie on vähän. http://omamua.ru/liv/articles/kyln_elm/
Vuonnisen eläjät ušotah oman kylän tulevaisuuteh. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Vuonnisessa syntynyt Tamara Pivankova laulo ičen kekstmän laulun. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Vuosi 1602 (Troičanšuari Mujehjärvi Belomorskin piiri). http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Vuosien piäštä Kalevalan kanšallisen piirin ičehallinto, Venäjän Tietoakatemijan Karjalan keškukšen Meččäinstituutti šekä SPOK-luonnonšuojelujärještö tuaš ruvettih eistämäh tämän idejan toteuttamista. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Vuosikokoukšešta lähtien järještö on ruatan oman peruškirjan mukah. http://www.omamua.ru/liv/
Vuosina 1966–1970 hiän ruato Kalevalan piirin puoluvehkomitietan enšimmäisenä šihteerinä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/meijn_kaahu_omah_karjalah/
Vuosina 2012–2013 kunnoššettih piäšisähkäytävä, kuistit ta šisäiset portahat, rakennettih luiska. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2920
Vuosina 2011-2013 tašavallan monet piälaitokšet oltih kriisitilantehešša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2767
– Vuosi 2013 oli vaikie tašavallalla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2767
Vuosituhannen alušša vienalaiset elettih šuurin ošin luonnonantimien varašša mečäštyän ta kalaštuan. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Vuotena 2012 Kielen, istorijan ta kirjallisuuvven instituutin tutkijat šuatih rahotušta omah projektih. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Vuotena 2010 Oksana lopetti yliopiston ta rupesi ruatamah vepšänkieliseššä Kodima-leheššä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
Vuotena 2010 Pohjois-Viena-šeura esitti Karjalan Šivissyššeuralla (KŠŠ), jotta še alkais touhun Kalevala-eepossan toteuttamisekši vienankarjalan kielellä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Vuotena 1998 Sandra Stepanova kävi Tunguol’l’a viimeisen kerran ta Uškelašša šilloin oli vain kolme eläjyä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Vuotena 2006 Uhut-šeura oli antan luvan käyttyä Šeurantalon tiloja kankašpuut-kuvontakurššiloilla ta luovuttan korvaukšetta kahet kankašpuut koulutušta šuannehilla naisilla, kumpaset peruššettih oman pienen yritykšen. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Vuotena 2006 Vozduh-festivaalista tuli kanšainvälini tapahtuma. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Vuotena 2003 Ypäyššuolla oli šuoritettu venäläis- šuomelaini tutkimušmatka. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/ypyuo_rauhotualoveheki/
Vuotena 2003 aktiiviset kemiläiset naiset voitettih Sosiaalipuoluššukšen ministerijön kilpailušša pienen grantin naisien klubin järještämiseh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/lapaok_tarkottau_tilkkuista/
Vuotena 2013 alkanut ECHO-projekti anto hyvän sisäykšen kanšallisen kulttuurin kehittämiseh. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_34/ajatukista_tulokih/
Vuotena 2004 avattu Welt-hotelli šijaiccou Kalevala-eepossan šyntymämualla Keški-Kuittijärven rannalla Kalevalašša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Vuotena 2009 enšimmäistä kertua Vozduh-festivaalin ohjelma jatku yöllä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Vuotena 2010 ilmešty Koirien Kalevala vienakši, mi on kirjan 30. kiännöškieli. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Vuotena 2006 kielipešät yhissettih yhekši karjalan kielisekši päiväkojiksi, mi toimiu kielipešän tavoin. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Vuotena 2006 kylä palkittih šielä šuoritettujen kunnoššuš- ta restaurointitoimenpitojen takie Europa Nostra -mitalilla, kumpani šilloin enšimmäistä kertua myönnettih Venäjällä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/puanajrve_avattih_musejo/
Vuotena 1905 kyläššä oli 35 pihua ta eli 207 henkie, vuotena 1933 – 212 henkie, vuotena 1959 kylän väkiluku väheni kakši kertua ta šinne jäi vain 120 henkie. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Vuotena 1984 peruššettih Karjalaini Kyykkäliitto (myöhemmin Šuomen Kyykkäliitto), mi nykyjäh vaštuau valtakunnallisešta kilpailutoiminnašta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Vuotena 1983 peruššettu Värttinä on tullun hyvin tunnetukši ympäri muajilmua. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2842
Vuotena 2009 talvella rupesi toimimah kuvontatupa, kunne voit jokahini halukaš tulla kutomah mattoja kankašpuilla. http://karelia-sever.ru/kr
Vuotena 2014 tašavallan hallinto meinuau avata vielä 3 000 uutta työpaikkua juuri projektijen avulla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2767
Vuotena 2007 toteutettih Elokšen rihma - (Elämän lanka)-projekti, min tarkotukšena oli vienankarjalaisen merkkuannan elvyttämini ta šen kautti Kalevalan naistyöttömyyštilantehen parentamini. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Vuotena 1989 tämä ideja šai tietehellisenki peruštelun Neuvoštoliiton Tietoakatemijan Karjalan ošašton tutkijien puolešta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Vuotena 1998 uuvven koulun ovet oli avattu opaštujilla. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Vuotena 2010 Šuomen Oulušša Lesosien šukujuhlašša peruššettih Lesosien šukušeura. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2764
Vuotena 2012 šeuralla toimitettih jiäkiekkokentän pihavalot, mi mahollistau harraštamisen ta peluamisen pimeimpänä talviaikana. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Vuotena 1905 šuarella oli kakši pihua ta šeiččemen henkie, ka vuuvvešta 1933 tietoja eläjistä virallisista dokumenttiloissa ei enyä ole. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Vuoži 2013 toi tverinkarielazilla šuuren lahjan – viidi uuži Nikolai Mihailovič Balakirevan prozakniiga ‟Stuanovoine”. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Vuuvven 2013 Juakko Rugojevin stipennin šai Oksana Čurigina, kumpani kirjuttau vepšän kielellä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
Vuuvven 1989 elokuušša Kalevalan piirin kanšanetuštajien neuvošton piälikkö Gennadi Kyllinen ta hänen kollega Suomussalmešta Alvar Suakko allakirjutettih šopimukšen Šuomen Suomussalmen kunnan ta Kalevalan piirin yštävyyššuhtehien šolmimisešta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_26/puistokuja_ytvyyken_merkkin/
Vuuvven 1999 lopušša oli piätetty erottua murtehet ta luatie erikseh lehti vienankarjalakši. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Vuuvven 1923 lopušša oli vain n. 22.000, oša oli jatkan matkuah länteh, oša jälelläh Neuvoštoliittoh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Vuuvven 1922 pakolaiset ta heijän jälkiläiseh on vaikutettu merkittäväšti Šuomen talouteh ta kulttuurih. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtua-kalevala
Vuuvven 1990 1. šyyškuuta Vuokkiniemen vajua kekšikoulu oli muutettu keškikoulukši. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Vuuvvešta 2014 Vienan Karjala ta Oma Mua -lehet yhissetäh. http://omamua.ru/liv/articles/kantarahva/
Vuuvvešta 2014 alkuan Oma Mua ta Vienan Karjala -lehet yhissetäh. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/
Vuuvvešta 1999 alkuan joka vuosi 5. elokuuta Karhumäjen piirin Sandarmoh-paikašša pietäh poliittisvainojen uhrien muistopäivällä omissettuja šurutilaisuukšie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Vuuvvešta on jälellä 258 päivyä (259 päivyä lisäpäivävuotena). https://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/krl/Pi%C3%A4lehyt
Vuuvvešta 1989 pruasniekkua ruvettih viettämäh Leningradin ta Vologdan alovehilla. http://omamua.ru/issues/2014/numero_27/vepn_muan_elonpu/
Vuvvennu 1984 naizen otettu On työtä ruatajalla -kuva da hyvä kuvatekstu oli painettu Oma Mua -lehten n:s 13. http://omamua.ru/kilvat/past/kuvua_7080/
Vähän paitoa näkyvi, pikkaraisen pilkottavi: http://sacred-texts.com/neu/kvfin/25.htm
Värttinän konsertti taivašalla Haikol’an avarilla maisemilla kuulošti erinomaiselta ta toi äijän hyvyä mieltä kaččojilla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2842
Värttinän ošallistujat on käyty esiintymäššä Puolašša, Irlannissa, Amerikašša, Kanadašša, Japanissa. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2842
Värttinän peruštajina oltih čikokšet Mari ta Sari Kaasiset. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2842
Welt-mökkikylä šijaiccou 4km piäššä Kalevalan (Uhtuon) keškuštašta Keški-Kuittijärven rannalla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Wenehellä vaskisella. http://www.elisanet.fi/kuula_seura/kanteletar/1.kirja/i193.htm
Wikipedian mukah kveenijä on 6500 henkie. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_11/
X#00E3;skibo nũgői tuli tuorehen koivun duuhu kũlũh! http://livviki.karelia.ru/language/k32.shtml
XV Šuomelais-venäläini kulttuurifoorumi nimeltäh ”Pohjosen kulttuuri on eloksen voima” piettih 30. šyyškuuta – 1. šajekuuta Šuomen Oulušša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Yheilä prihačulla oli kitara, siilä hiän plimputteli tuttuja sävelijä. http://www.voinitsa.ru/pages/lng1/art135.aspx
Yhekšän joukkuo esitettih azerbaidžanilaisien, puolalaisien, armenijalaisien, karjalaisien, gruusijalaisien, ukrainalaisien, espanijalaisien, kasakkojen, muslimien kanšalaisjärještöjä ta kymmenenteh keräyty karjalaisien joukkoviestimien etuštajie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2730
Yhen talon emäntänä on Alma Jegorovna Sapožnikova. http://omamua.ru/liv/articles/kyln_elm/
Yheššä hyö järješšetäh tutkimušmatkoja pomorilaisella alovehella. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
Yheššä myö šuamma puoluštua miän oikeukšie ta elyä kaikešša rauhašša. http://karelia-sever.ru/kr/vienan-virta
Yheššä opaštajien Anatoli Rastriginin ta Viktor Bobrovskin kera kahekšannen luokan koululaiset puhissettih Kuitin rantua puistošša koulun lähellä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2946
Yhteheš keräyty kymmenen joukkuo, jokahini niistä oli valmis näyttyä omua voimua, taitavuutta ta šota-aihiesie tietoja. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/partisaanipolkuo_myten/
Yhteheš vuotena 2014 korkiet valtijon palkinnot oli myönnetty Karjalan 129 eläjällä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2834
Yhtehini karjalan kieli: http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Yhtehini lehti: http://omamua.ru/liv/articles/kantarahva/
Yhtehini toiminta alko šuomelaisen delegatijon ošallistumisešta Kalevalan rahvahallisen teatterin 30-vuotispäivän juhlimiseh. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_26/puistokuja_ytvyyken_merkkin/
Yhtehisen ruavon monivuotisen istorijan aikana molommin puolin rajua oli toteutettu monta projektie, kumpaset košettih kulttuurin, šivissykšen, turismin ta urheilun kehittämistä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_26/puistokuja_ytvyyken_merkkin/
Yhteistyöh liitytäh Kalevalan Runonlaulajien musejo ta Työvoimatoimisto. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Yhteistyön tärkeimpie tehtävie on karjalaisen perintehellisen käsityön elvyttämini. http://karelia-sever.ru/kr
Yhtenä varianttiloista, mitein ratkaissa še propleema, voit olla ravitsemušalan palvelujen avuamini kanšallisen kuhn’an pohjalla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2771
Yhteyvenotot ta varaukšet: http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Yhtyveh esitti enimpäisen karjalaisie kanšanlauluja nykyaikasešša šovitukšešša, ka ajan mittah heijän ohjelmisto leveni, karjalaisen musiikin lisäkši artistat ruvettih esittämäh marilaista, virolaista, inkeroista ta saamelaista musiikkie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2842
Yhtä bukvarie myöten opaštuma babanke lugemah. http://omamua.ru/issues/2014/numero_3/stuanovoine_karielaine_kyl/
Yksi järještön enšimmäisie tehtävie on ollun karjalan kielen kurššijen järještämini. http://karelia-sever.ru/kr
Yksi keino oli šuomelais- ta šakšalaisvaštahisen propagandan harjottamini karjalaisien keškuuvvešša ta šiih mm. Malm törmäsi. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Yksi leirin päivistä oli omissettu Koirien Kalevalalla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Yksi niistä oli Nuorison ta urheilun ministerijön toiminta Tašavallan kantakanšojen kulttuurin ta urheilun kehittämiseššä ta tukimiseššä. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2860
Yksi niistä on Troičanšuari, paikalliset kučutah šitä Troičča-šanalla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Yksi poiga i šanoo: http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Yksi priha šanou čuipotellen: http://omamua.ru/issues/2014/numero_2/opastusaigu/
Yleisvenäläisen Россия 10 -kilpailun nettišivuilla jatkuu iäneštämini, min mukah valitah Venäjän tunnetuimmat nähtävyyškohat. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/
Yleisvenäläiseššä Rossija 10 -kilpailušša valittih 10 Venäjän tunnetuinta nähtävyyškohtua. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_19/kii_venjn_nhtvyykohta/
Yli 45 ikäihmistä jo ošallissuttih Aktiivisen pitkäikäisyyvven koulu -ohjelmah. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_20/tervehen_elmn_tavat/
Yli kolmekymmentä Karjalan järještyö ilmotettih tahtoh ošallistumah Petroskoissa piettyh ei-kaupallisien kanšalaisjärještöjen näyttelyh. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
Yli kolmetuhatta saltattua ta upšerie kuavuttih pelaštaen meijän šeutuo. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/partisaanipolkuo_myten/
Ylipiällikkö Wikman oli Mannerheimin eron jälkeh miärännyn Kuisman uuvveštah muotoutumašša olovan Vienan Karjalan retkikunnan piällikökši 24.7. ta uuši retkikunta oli käytännöššä Šuomen armeijan oša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Yli 15 vuotta Piäjärveššä (Pjaozerskij-pos’s’olkašša) on toimin Karjalaisien Šeura. http://karelia-sever.ru/kr
Ypäyššuolla ollah pohatat karpalon ta hillon marjikot. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/ypyuo_rauhotualoveheki/
Yritämmä šamalla šelittyä, mimmoni še lehti tulou. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
5 Yöt se piiliä hivovi, Päivät latjasi pinohe. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01101000
Yštävyyššuhtehien merkkipäivän juhla alko virallisešta tapuamisešta, kumpasešša käsiteltih kanšainvälisien projektijen toimintua ta yhtehisen ruavon perspektiivija. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_26/puistokuja_ytvyyken_merkkin/
Yštävällistä ilmapiirie autto šäilyttyä pruasniekan vetäjä Eva Brita Manttari kaunehešša kanšallisešša puvušša. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/kuusamon_karjalaisien_jlkilisie/
Zinaida Timofeevna Dubinina on karjalaini kirjuttaja. https://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/krl/Pi%C3%A4lehyt
29. heinäkuuta Petroskoin ta Karjalan mitropoliitta Manuili pyhitti Jekaterinan kirikön uuvvet rissit. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/kirikn_kupolien_alla/
28. kešäkuuta Kalevalašša vietettih Kalevalan kanšallisen piirin ta Suomussalmen kunnan yštävyyššuhtehien 25-vuotispäivyä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
30 km:n laivamatka keštäy noin 2 tuntie. http://karelia-sever.ru/north-karelia/topozero/zabroskatopozero
5 kolmen henken huonehta, kumpasissa on WC ta pešuallaš šekä 5 huonehta mukavukšitta, šuihku ta WC käytävällä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
1990-luvulla näitä vanhoja perintehie ruvettih aktiivisešti elävyttämäh. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
1960-luvun alušta toimintua ryhty ohjuamah KSS:n ta Karjalan Liiton yhtehini kyykkävaltuuškunta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
1800-luvun laukkukauppiehista, "laukkuryššistä" piäoša oli kotosin Uhtuon šeutuloilta, ta monet heistä šiirryttih vakituisešti Šuomeh kauppiehiksi ta Šuomen vähittäis- ta tukkukaupan istorijan ošakši. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtua-kalevala
1950-luvun loppupuolella alko Moskovašta šuatujen miäräykšien mukah pienien kolhoosien yhistämini – nš. ”perspektiivittömien kylien likvidointi”. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
1800-luvun lopulla I. K. Inha valokuvasi kyykän peluajie Vienašša ta kirjutti pelin jo olovan katomašša ta šäilynehen vain šyrjäkylissä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
- - - 9:n lukun taakse. http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100633
– 18. oraškuuta välisenä yönä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
8. pimiekuuta Vuokkiniemen koulušša piettih koulun merkkipäivällä omissettu juhla. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
– 17. päivinä Karjalašša työmatalla kävi Muajilmanpankin kolme etuštajua, kumpaset tavattih kulttuuri- ta kanšalaisjärještöjen etuštajie ta käytih Priäžän piirin etnokeškukšissa. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
18. sulakuuta uuvven kalenterin mukah on 107 päivä. https://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/krl/Pi%C3%A4lehyt
1939 talvikuušša hyökkäsi venäläini (ukrainalaini) Neuvoštoliiton 9. armeijan 163 divisioona Uhtuon, Vuokkiniemen ta Raattehen kautti Šuomuššalmella. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
165 vuotta on kulun, kun eepossan luoja Elias Lönnrot oli valmistan toisen, täytetyn Kalevalan versijon. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_12/kalevalan_pivt_louhen_piiriss/
25 vuotta yheššä -näyttelyn vierahat šuatih buklettija lahjakši. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2792
25 vuotta yheššä -valokuvanäyttely avattih 15. oraškuuta Kanšallisien kulttuurien keškukšešša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
25 vuotta yheššä -valokuvanäyttely läksi matkuštamah Karjalan piirijä pitin. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
25 vuotta yheššä -valokuvanäyttelyn matka on šuunniteltu juuri niin, jotta še piäsis Karjalan ei-kanšallisien piirijen kylih ta kaupunkiloih. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2869
Äijän hyvie šanoja oli šanottu, äijän Santran lauluja oli laulettu. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Äkäsen taistelun jälkeh hiän piäsi vapautumah ta vetäytymäh joukkoneh Šuomen puolella. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Čalnan Tuomi-etnokeškuš alotti valmistelut Kanšainvälisih tanššijaisih – karjalaini Bes’odaine-joukko kävi Kalevalan Kalevalatalon etnokeškukšešša esiintymäššä ta eččimäššä partn’orija. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Čikko ikkunaspäi kaččelou. http://verkolehti.karjal.fi/kielibazari/lapsile/runot/
Čikokšet Marija ta Agafja keššettih nälän ta jiätih eloh, nuorin čikko Darja kulki šotateitä halki koko Jeuropan ta myöšty kotipaikoillah. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_17/oli_emmoni_priha/
Čičiliušku-kuklateatteri avasi uuvven kymmenennen teatterikauven Norjan Kirkenes-kaupunkissa Theatre camp 2014-festivaalissa. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Čičiliušku-kuklateatteri kävi vierailumatalla Kalevalan piirissä ta Koštamukšešša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?issue=2697
Čičiliušku-kuklateatterin uuvven Mie olen tipa, šie olet tipa -näytelmän valmistamisešta kerto teatterin ohjuaja Natalja Golubovskaja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Čičiliuškulaiset halutah šanuo šuuret passipot karjalan ta šuomen kielen opaštajalla Nina Aleksejevalla, kumpani autto mainoštamisešša ta lippujen myönnissä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2698
Čičiliuškulaiset šuatih kokie uutta kokemušta Norjan Theatre camp 2014 -festivaalissa. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_33/yrittkky_lyty_uui_hahmo_omaa_luonnoa/
Čuajuu čuaškah čikko valau. http://verkolehti.karjal.fi/kielibazari/lapsile/runot/
ŠUOMI LÄHELLÄ! http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/ohota-karelia
Šajekuun 16. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Šajekuun alušša Petroskoin 2. koulušša avattih uuvvissettu nykyaikani Karjalaini pirtti -musejo-opaššuškompleksi. http://omamua.ru/articles/opau/
Šajekuun 16. päivänä Kanšallisen teatterin lavalla ammattinäyttelijät esitettih näytelmän, kumpasen kirjutettih teinit. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Šajekuun 15. päivänä Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen luovutti tašavallan kulttuurilaitokšilla avuamet šeiččemeštä uuvvešta erikoisautobuššista Mercedes ta Renault. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Šajekuušša 1921 Voijärven pitäjäššä Vienan Kemistä luoteheh šytty bol’ševikkija vaštah kapina, kumpani ruttoseh kašvo karjalaisekši porvarillisekši kanšannoušukši Vienašša ta Aunukšen pohjoisošissa. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šakšalaisien joukkojen maihnoušu Šuomeh Ahvenanmaalla 5.3. lisäsi Englannin epäilyjä šuomelais-šakšalaisista tarkotukšista Englannilla strategisešti tärkiellä Pohjois-Venäjän alovehella. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šamalla Elonpu on vepšäläisen kulttuurin pruasniekka, kumpani ilmešty Šoutjärveššä 27 vuotta takaperin. http://omamua.ru/issues/2014/numero_27/vepn_muan_elonpu/
Šamalla Maria valmistelou karjalan kielen internet-kurššija. http://karelia-sever.ru/kr
Šamalla Oulušša piettih enšimmäini kerähmö. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2764
Šamalla šivulla voi olla kuin livvinkielisie šamoin vienankielisie kirjutukšie. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Šamoin Aleksandr Volkov kiäntäy venäläisien kirjailijien runoja. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Šamoin Tulovaisuuš nykyajašša -projektin ošallistujat käytih šuurella porukalla talvella meččäh. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2832
Šamoin aktijon tarkotukšena oli nuoren šukupolven kiinnoštamini vesiresursijen propleemoih. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2946
Šamoin foorumissa oli järješšetty monta tapuamista mukavien ihmisien kera. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2860
Šamoin jokahini šai tietolehtisie aihien mukah. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_20/tervehen_elmn_tavat/
Šamoin joven rannalla oli järješšetty venehien myönti ta kuulu Karjalan tunnettujen luomiskollektiivien musiikkie ta lauluja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Šamoin kuin Onegajärven takuana eläjie kučutah «zaonežaniloiksi». http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
Šamoin milma miellytti, kuin myö kolmešša päiväšša opaštuma tanššimah kakši karjalaista tanššie ta šiitä esittimä niitä yhteistilaisuuvešša Kuusamo-Viena-šeuran kera. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Šamoin monet muut yhteisöt ta yksityiset henkilöt on ruattu hyvyä ta tulokšellista työtä Vienan Karjalan uuvven henkisen ta talouvellisen hyvinvoinnin hyväkši. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šamoin näyttelyššä on Oma Mua -lehen enšimmäisie ta viimesie numeroja, kumpasista šuau nähä mitein lehti kehitty 24 vuuvven mittah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2792
Šamoin šuuret passipot meijän kulettajalla Nikolai Pavlovilla, kumpasen autobuššissa laulujen ta šuutkojen kera myö emmä huomannunkana, kuin mäni pitkä aika kotih šuaten. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/kuusamon_karjalaisien_jlkilisie/
Šanakši, kyläššä oli eläjie Neuvoštoliiton hajuomisen šuaten. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Šanoen alottajista, pitäy mainita teatterin ”vanhukšieki”: http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Šanotah, jotta tämän lauvan kiinitettih vielä 1970-luvulla, konša oli luajittu viimeni remontti. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Šanotah, jotta virkamiehie ei nähty näillä alovehilla šiitä lähtien, kun riputettih tämä lauta eli Karjalan ASNT: ajašta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Šanotah, jotta šielä konšana ei lauleta linnut. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Šanou: http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
"Šatavuotini" šota kesti 116 vuotta. https://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/krl/Pi%C3%A4lehyt
Šatoja ihmisie kävi muistamašša Stalinin vainojen uhrija Sandarmohissa. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Šattuu näkömäh niise leveitä kivikköisie tai čuurukorkoja, šoita. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/topozero
Še avattih Santran punukat Iro ta Timo. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Še ei ole yhen päivän, eikä vuuvven eikä kymmenen vuuvven homma, eikä šitä šua pelkäštäh lehtien yhistämällä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Še ei vuaji valtavan šuurie rahamiärie. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
Še elävän musiikin festivaali oli pietty viime vuotena Priäžäššä. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2860
Šeizattihpa ruhkazillah: http://www.juminkeko.fi/viena/kontokki_r.html
– Še, jotta Kalakunda-festivaali myöštyy, merkiččöy, jotta tašavalta kehittyy ta šillä on hyvä tulovaisuuš, korošti juhlan alušša Karjalan kanšallisuušpolitiikan ministeri Juri Šabanov. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2928
Še järješti Uhtuolla heinäkuušša šuuret heimojuhlat, kumpasien yhteyveššä pietyššä kanšalaiskokoukšešša piätettih luatie Venäjän väliaikasella hallitukšella esityš Vienan ta Aunukšen muovoštamašta autonomisešta hallintoalovehešta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Še kerto noin 800 harvinaisešta lajista. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Še keräsi yhteh Runolaulun juuret ta vešat-projektin kautti šykšyllä 2007 peruššetut lapšien ryhmät Vuokkiniemeštä, Vienan Kemin Puanajärveštä, Uhtuošta ta Jyškyjärveštä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Še keräsi äijän ošallistujie ta kaččojie. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/partisaanipolkuo_myten/
Šelossukšešša Šorohov kerto kanšallisien festivaalien tukimiseštä ta korošti, jotta juhlien ta festivaalien lavoilta pitäy esittyä muamonkielistä musiikkie. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2860
Šemmoista kalaštajien miäryä kalevalalaiset Kuittijärven rannat ei muisseta! http://omamua.ru/liv/articles/luonto/
”Šemmoista pitäy olla karjalaisillaki,” – šanottih karjalaisen kulttuurin kannattajat. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/?p=2
Šemmoni ideja šynty, konša Aleksei Mačnev kyšy presidentilta, maisteliko hiän osetijan piiraita, kumpaset ollah McDonald’sin vahvana kilpailijana. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2771
Šemmoni muoto autto ošallistujilla paissa toini toisien kera, käsitellä eri kyšymykšie ta heti esittyä mielijäh eri teemoista. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Šemmoni praktikka antau mahollisuuvven lähistyä Lakijen luatijien neuvošton jäšenien tapuamisie ihmisih ta realisih propleemoih. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2771
Šemmoni päivän alku heti anto hyvyä mieltä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
Šemmosen potarkan šuomelais-ugrilaisilla aktivistoilla luajittih Suguvastavundu-festivaalin järještäjät. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/suguvastavundu_uomea/
Šemmosilla šanoilla tervehittih toini toisie kaikki, ket tultih 13. heinäkuuta Kalevalan piirin Haikol’an kylän kirjallisuušfestivaalih. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/haikolan_kyln_kotikunnan_tarina/
Šen aktiivisina kannattajina oltih iče paikalliset eläjät, Kalevalan lespromhosi, Kalevalan piirin luonnonšuojelukomitietta šekä piirin ičehallinto. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Šen julkaisomisella oli tärkie rooli luonnon šuojelušša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Šen jälkeh kun Šuomelais-Karjalaini Neuvoštotašavalta muutettih Karjalan Autonomisekši Sosialistisekši Neuvoštotašavallakši vuotena 1956, alko miärätietoni venäläistämini. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šen järještäjinä ollah Venäjän Federaatijon urheilun, turismin ta nuorisonpolitiikan ministerijö, Venäjän yleisurheilun federaatijo, šekä paikalliset urheilualan valtijovallan elimet. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2943
Šen järještäjinä oltih Tatjana Lipkina ta muut venäjän kielen ta kirjallisuuvven opettajat. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_12/kalevalan_pivt_louhen_piiriss/
Šen järještäjinä oltih puiston ta Sohjanankošen kulttuuritalon ruatajat. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Šen järještäjänä oli Naše radijo – Petroskoi -radijo. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Šen lisäkši Anastasija Salo opaštujan Aleksandr Antipin kera šoitettih duetissa ta kerrottih, mitein hyö yheššä šävellettih musiikkie ta tutuššuttih Kalevalah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
Šen lisäkši enšimmäistä kertua lavalla esiinnyttih näyttelijät L’udmila Krilova ta Anna Anhimova. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Šen lisäkši kaikki halukkahat, ket ei voitu piäššä festivaalih, voitih kaččuo šitä netin kautti on-line-lähetykšeššä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Šen lisäkši koulušša pietäh harjotteluja kuntoliikunnan joukošša ta ”tanššija stuulalla” (skandinaavini Sitti-dance-kuntoteknolodija). http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_20/tervehen_elmn_tavat/
Šen lisäkši monissa maissa ta tašavalloissa on peruššettu Valtijon Ruškiet kirjat, kumpasih kuulutah ne lajit, kumpaset ollah harvinaisie tämän muan alovehella. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Šen lisäkši netissä on olomašša erilaisie online-kurššija. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Šen lisäkši on olomašša šuopuršun ta raaten lukusie populaatijoita. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/ypyuo_rauhotualoveheki/
Šen lisäkši projektih voijah liittyö kaikki halukkahat, toiset etnokulttuurikeškukšet, šekä turistit ta tutuštuo kanšallisih käsitöih. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
Šen lisäkši voipi luatie pienijä videjoja kalaššukšešta, meččäšykšeštä, čäijyn keittämiseštä ropivolla ta muita. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
Šen loputtuo Malmin oli vetäyvyttävä rospuuttatietä jälelläh Uhtuolla, minne tultih 17.4. ilmain merkittävie tuhoja. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šen nimi oli Šuomelais-ugrilaisien kielet ta kulttuurit Venäjän sosiokulttuurisešša maisemašša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Šen paikan löysi Memorial-yhissykšen matkakunta Juri Dmitrijevin joholla vuuvven 1997 heinäkuušša. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Šen peruštamisen tauštalla on pitkäaikani Kemin piirin ta šuomelaisen Jumikeko-šiätijön tulokšekaš yhteistoiminta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/puanajrve_avattih_musejo/
Šen piälikökši tuli Sari Heimonen, kumpani kuuluu Lesosien šukuh. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2764
Šen piämiehenä on Anni Vlasova. http://karelia-sever.ru/kr
Šen piätarkotukšena on auttua perehie, nuorie, vammaisie lapšie, eläkeläisie ta muita vaikieh tilah joutunehie ihmisie. http://omamua.ru/liv/articles/uutisie_piirilist/
Šen pohjakši on pantu Šuomešša tunnettu kirjailijan Timo Parvelan Ella-kirjašarja. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_23/ella_ta_muut/
Šen presentaatijo piettih Lapšien ta nuorison kirjaštošša 26. oraškuuta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Šen putouškorkeuš on 13,6 metrie. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kumioko_ki_ai_luonnonmuistomerkin_statussin/
Šen taitehtoimittajana on Karjalan tunnettu taiteilija Vitali Nakonečni. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Šen tarkotukšena oli lapšien ekologini šivissyš, rakkahuš omah šeutuh ta multimediaresursin peruštamini. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2795
Šen tarkotukšena on noštua ihmisien ekologista kulttuurie, šekä kiinittyä väještön huomijota oman piirin propleemoih. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2946
Šen tiloissa näyttely oli avattu 23. heinäkuuta. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2869
Šen tulokšena entisen Kontokin kylän paikalla rakennettih n. 30.000 eläjän vuoritevollisuuškombinaatti. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šen tulokšena oli starinan motiivien mukah valmissettu šuuri plakatti, missä lapšet oli käytetty erilaisie tehniikkoja ta materiaalija. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Šen tuloš on «minus 4». http://omamua.ru/issues/2013/noumeru50/nkevymm_eni_ken/
Šentäh Kanšallisien kulttuurien kekšukšen toimittajat piätettih juhlie šamah aikah Lietman šyntymäpäivän kera kanšallisen ruuvvan pruasniekkua. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/uuret_pivot_lietmaa/
Šentäh Uhtuon lintuo piti muutella, šäilyttyä perušaihe mahollisimman alkuperäsenä, vain šuaha koppalan "vartaluo", niin jotta še šivušta kačottuna näyttäis massiivisemmalta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Šentäh ni kirjallisuušfestivaalilla oli annettu Rodiči-nimi. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/haikolan_kyln_kotikunnan_tarina/
Šentäh umpikarjalaiset šanotahki, jotta traktor pojehala ta mamma rabotal. http://omamua.ru/issues/2014/numero_2/opastusaigu/
Šentäh vanhempien ta lapšien välini yhissyšlanka häviey. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Šen verran jo ni vanha statui olen. http://omamua.ru/issues/2014/numero_2/opastusaigu/
Šen vuokši halusin tietyä enemmän täštä muašta, šen kulttuurista. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Šen vuokši piättimä myöštyö teatterin alkuh ta näyttyä spektaklin pienillä kaččojilla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Še näyttäy, jotta meijän tašavallalla on hyvä ašento Venäjän turismimarkkinoilla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/turismi_pohjosen_kehittjn/
Šen šeinällä rippuu vanha lauta: http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Šen šijah linnun nisašša ta hännäššä olijat kašviaihiet ollah karjalaisie; šamoin piän ašento šamoin kuin linnun nisan ta kaklan käsittely ollah vierahie permalaisella taijolla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Še oli jo kolmaš teatterin vierailumatka näillä šeuvuilla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?issue=2697
Še oli kakši šuuntua. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_33/yrittkky_lyty_uui_hahmo_omaa_luonnoa/
Še oli mitä lienöy uutta, kertou Oksana. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2648
Še oli niin kuin šilta, mi yhisti Vienan Karjalan vanhan perintehen ta Kalevalan nykypäivän, perintehen lankan, mi ei toivottavašti katkie ta nyt tämän päivän Kalevalan tytöt šuatetah merkata käsipaikkoja, paitoja ta piähinehie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Še oli omissettu Karjalan tašavallan kanšallisuušpolitiikan ministerin Lana Migunovan muissolla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Še oli rakennettu vuotena 1906 meččäinšinööri G. Vendelinin talokši. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2920
Še oli tovellini kielikyly, pitäis šamoin ruatuo koissaki. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2866
Še oli yhen rahvahan yhtenäini lehti. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Še oli šemmosen šuuren festivaalin järještämisen enšimmäini kokemuš, onnakko kaikki onnistu. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Še on Anastasija Salon uuši musiikkityö. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2735
Še on eksperimentalini iäniteatteri, kumpani esittäy vanhanaikusie runonlauluja uuteh tapah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2734
Še on ikuni muissutuš meilä, jotta tämä uhka on olomašša, jotta meijän pitäy olla aina valppahina. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/pane_oma_tuohu_palamah/
Še on kompleksini kuntoutušohjelma korkieikäsillä ihmisillä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_20/tervehen_elmn_tavat/
Še on totta! http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
– Še on traagini päivä meijän muan istorijašša. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/pane_oma_tuohu_palamah/
– Še on tärkie, jotta ei kenkänä meistä kyšele, miksi še teilä pitäy, miksi työ šemmoista työtä ruatta, eihän šillä karjalan kielellä ole mitänä virkua. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_13/olemma_yhe_venehe_istujie/
– Še on ylen mukava peli. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Šeura auttau päiväkojin toimintua järještämällä tarvittavan ainehiston keräykšie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Šeuran aktiivisimmat jäšenet učenitah kaikenmoisie tilaisuukšie ta pruasniekkoja, kumpaset on šuunnattu karjalaisien kulttuurin ta kielen šäilyttämiseh, kavotettujen perintehien elvyttämiseh. http://karelia-sever.ru/kr
Šeuran johtokuntah kuuluu 9 henkie, vuosikokouš pietäh tavallisešti kevätkuušša. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-seura
Šeuran jäšenet aktiivisešti ošallissutah perintehisen Uhtuon karjalaisen kulttuurin kešäjuhlan ohjelman valmistamiseh. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Šeuran omua pelitoimintua on pakkaiskuušta šajekuuh, kešäaikah toisarkena ta nellänäarkena, muina aikoina netälinloppupuolella. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Šeura ošallistuu Kalevalan keškikoulušša järješšettyh ”Uhtuon neicyt” - kilpailuh, myöntämällä piäpalkinnon. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Šeuratalon rakennuškoulutušrahotukšešta merkittävä osa tuli Šuomen ulkoministerijön lähialovehtukivaroista. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Šeura toimiu täyšin vapuaehtoisvoimin, kumpasie šen jäšenillä männehien vuosien aikana on riittän, vaikka toimintaympäristö ei ole ollun helppo ta työ on vuatin šuurieki henkilökohtasie uhraukšie. http://www.uhtua.info/viena/index.php/toiminta
Šeuruava Kokovenäjän konferenšši pietäh viijen vuuvven piäštä Iževskissa, mukava on mimmoset tulokšet ollah karjalan kielen šäilyttämiseššä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Šeuruava leirin päivä oli omissettu karjalaisella runonlaulajalla ta starinoiččijalla Marija Mihejevalla, kumpasen šyntymäštä tänä vuotena täytty 130 vuotta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Šeuruavana päivänä oli Koirien Kalevala -teema. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
Šeuruavana vuorolla oli urheilupäivä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_15/ei_ollun_aikua_ikvimh/
– Še varmašti rupieu vaihtelomah leheštä lehteh, toičči kirjutamma livviksi, toičči vienakši. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Še äšen tahottih purkua vuotena 2005. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2920
Še šai raha-apuo Tie kotih -hyvänluajintašiätijöltä ta Severstal’-yritykšeltä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2832
Še šijaiččou luonnonkaunehen, šuuren Keški-Kuittijärven rannalla n. 80 km itäh Šuomen rajašta Šuomuššalmen kunnan nuapurina. http://www.uhtua.info/viena/
Šidägö? http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Šidä tuki häin suureh humalah. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Šielä, Kolomenskoje-musejon alovehella piettih Muajilman meštaruuškilpailut 2014. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Šielä kaikkie vuotetah karjalaisen keittijön herkut. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
Šielä on uuvvenaikaset 2h huonehet yläkerrašša, kumpasissa on WC ta šuihku. http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Šielä valmissetah tarvittavie laittehie, ompelukonehie. http://omamua.ru/issues/2014/numero36/etnokekukien_kiehuva_elm/
Šie ruat miun ruavot, a mie lähen šiun ruado ruadamaa. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Šiih aikah koulušša oltih uškontotunnit, kirikönlaulanta, kirjutuštunnit, arifmetiikka ta luventotunnit. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Šiih keräyvyttih perehet, kumpaset ollah projektin ošallistujina. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2832
Šiih kuulutah federalisen ta alovehellisien parlamenttien johtokunnat. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2771
Šiih oli kučuttu lehtimiehie Petroskoista šekä tašavallan eri piirilöistä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_11/
Šiih ošallissuttih rokkibändit Šuomešta, Ruočista, Šakšašta ta Latvijašta. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Šiih ošallistu 21 juokkuo eri puolilta Karjalua, Petroskoista, Koštamukšešta, Čerepovetsista ta šamoin Šuomen puolelta (Šuomuššalmelta). http://omamua.ru/issues/2013/noumeru50/nkevymm_eni_ken/
Šiih paikkah keräyvytäh niijen ihmisien lapšet ta punukat, kumpasilla tämä mua tuli kuolomašijakši. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Šiinä Koštamukšen tuatto Innokenti piti šiunaukšen Santran hauvalla, šentäh kun malittu on kaikista tärkein ihmisen henkellä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2776
Šiinä kaccojat šuatih tutuštuo mitein ennein vanhah karjalaiset kalaššettih, mimmoista kalua pyyvvettih, mimmosie kalaššušvehkehie käytettih šekä mimmosie kalaššukšeh liittyjie tapoja ta uškomukšie karjalaisilla oli. http://www.uhtua.info/viena/index.php/ajankohtaista
Šiinä kirjašša on maininta vuonnislaisešta prihašta Sergei Malikinista. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_17/oli_emmoni_priha/
Šiinä koululaiset, kyläläiset ta pruasniekan vierahat šuatih ihailla kaunista kantelehen šoittuo, kuunnella lauluja ta runoja, kaččuo tanššija ta muhie pienistä näytelmäkappalehista, kumpasie esitettih lapšet. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Šiinä oli šivissyš-, tervehyšalalla toimijie järještöjä šekä kanšallisie järještöjä. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/kanalaisjrjett_kerrottih_toiminnatah/
Šiinä on esitetty tilkkusista luajitut pannoot, täkit, laukut, šekä rahvahan kuklat. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/lapaok_tarkottau_tilkkuista/
Šiinä on varuššettu tilat vapuaehtosella kanšalaistoiminnalla, mitä Uhut-šeura paikkakunnalla virittäy. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Šiinä ošallistujilla tuli apuh Karjalan kulttuurialan anšijoitunut ruataja Juri Gladišev. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/runonlaulajien_jlkij_myte/
Šiinä painettih ainehistoja kuin livviksi šamoin vienakši. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Šiinä piettih kanšainvälisien kyykkäkilpailujen ta piirienvälisien lentopallokilpailujen avajaiset. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Šiinä puolešša, kumpani juokšou kyläššä, vesi ei ole šuolani, ka še puoli, kumpani tulou mereštä tietyšti on šuolani. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_30/ket_ty_oletta_pomorit/
Šiinä runoilija kertou karjalaisien heimokanšašta – liiviläisistä, kumpaset ennein elettih Itämeren rannikolla. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Šiinä tapahukšešša teitä kuljetetah rantah buššilla tai henkilöautolla (ryhmän šuuruuvešta riippuen). http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozero/zabroskapyaozero
Šiinä tarvitah pelikenttä, missä on kakši rajattuo pelinelijyö kymmenen metrin piäššä toisistah (I.K. Inhan kuvaukšešša väliksi mainittih viisi šyltä). http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Šiitä Kulttuuritalon aukijolla vierahat ta isännät issutettih yštävyykšen puistokujan. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_26/puistokuja_ytvyyken_merkkin/
Šiitä alettih Karjalan meččien ”barbaariset” (kirjailija Ortjo Stepanov) avohakkuut, kumpasie ei ole šuatu piettymäh vieläkänä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šiitä kaikin keräyvyttih kylän konšerttišalissa, jotta muissella kirjailijua ta paissa hänen elämäštä, kaččuo dokumenttifilmija ta kuulla elävyä karjalaista pakinua. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/haikolan_kyln_kotikunnan_tarina/
Šiitä kolme vuotta festivaalie ei pietty. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Šiitä, kyläštä Piäjärven rantah šuati on ajettava vielä 30 km šoratietä myöten. http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozero/zabroskapyaozero
Šiitä lähtien joka kešäkuu šiih pruasniekkah keräytyy paikallini rahvaš ta tulou vierahie muistaki paikoista. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/ik_ely_aika_muistua/
Šiitä oli näytelmä keški-ikäsillä koululaisilla ta aikuhisillaki. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
– Šiitä on tullun miun harraššuš. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2841
Šiitä on tullun muistopaikka, kumpani yhistäy eri-ikäsie eri kanšallisuukšien, uškontojen ta šivissykšen ihmisie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Šiitä pitäy panna paikoilla ikonit, jotta Pyhän Jekaterinan päivyä (7. talvikuuta) kirikkö ottais vaštah kokonah valmehena. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/kirikn_kupolien_alla/
Šiitä vuotena 1925 Kanadan šuomelaiset Moberg ta Valleri rekonstruoitih talon ta šielä šijotettih toimistoja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2920
Šiitä, Šohjanankošen kylän rannašta teitä kuljetetah kämpällä laivalla tahi mouttorivenehellä (kun matkovehešša on 1-3 henkie vähine tavaroineh) Tuoppajärvie myöten. http://karelia-sever.ru/north-karelia/topozero/zabroskatopozero
Šiitä šanašta ilmešty naisien L’apačiha-klubin nimi, kumpani tänä vuotena juhliu 10-vuotispäivyä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/lapaok_tarkottau_tilkkuista/
Šiitä šuahen, kun Sandarmoh-paikašša oli löyvetty enšimmäiset hautaukšet, näillä paikoin on ašetettu jo monta muistopačašta eri kanšallisuušjoukkojen voimilla. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Šilloin jokahini ryhmä esitti omaluatusen ohjelmah, mih kuuluttih runolaulut, lorut, tanššit, starinat ta piirileikit. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Šilloin kaikki opaššuš oli venäjän kielellä. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_21/vuokkiniemen_koulu_on_kyln_kulttuurikeku/
Šilloin kiriköššä pietäh enšimmäini jumalanpalvelu. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/kirikn_kupolien_alla/
Šilloin myö yheššä voimma ruatua äijän, šäilyttyä miän šeutuo ta šen kulttuurie, miän perehien elämäntapua. http://karelia-sever.ru/kr/vienan-virta
Šillä on kuiteinki istorijallisešti ollun lähiset yhteyvet läntiseh nuapurih ta vienankarjalaini kulttuuri on voimakkahašti vaikuttan Kalevalan ta "karelianismina" tunnetun kanšallisromanttisen taitošuuntaukšen kautti siih, mitä šuomelaiset pietäh omina henkisinä juurinah. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtua-kalevala
Šillä on kuiteinki istorijallisešti ollun lähiset yhteyvet länšinuapurih ta vienankarjalaini kulttuuri on voimakkahašti vaikuttan Kalevalan ta "karelianismina" tunnetun kanšallisromanttisen taitošuuntaukšen kautti šiih, mitä šuomelaiset pietäh omina henkisinä juurinah. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kulttuuri
Šillä on sosiaalini ta poliittini merkityš. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2730
Šilma ta matkovehtaš vuotetah: http://www.uhtua.info/viena/index.php/majoitus
Šinä päivänä Venäjän kaupunkiloissa ta kylissä pietäh šurutilaisuukšie, ihmiset šytytetäh tuhanšie tuohukšie vijattomien terroriuhrien muissokši. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/pane_oma_tuohu_palamah/
Šinä päivänä šynty yhtyvehen peruštaja Viktor Gudkov. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/
Šinä vuotena festivaalie ruvettih pitämäh kolme päivyä, a šen vetäjäkši tuli Naše radijo -radijon prod’usseri Mihail Kozirev. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/vozduhfestivaali_myty/
Šitä etuštamah Heimopäivillä oli kučuttu KRL:n piämieš Jelena Migunova Petroskoista. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2734
Šitä pelatah ympäri vuuvven. http://omamua.ru/issues/2013/noumeru50/nkevymm_eni_ken/
Šitä pietäh federaalisen Turistinetälin puittehissa, kumpasen järještäjänä on Venäjän kulttuuriministerijö. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_45/turismi_pohjosen_kehittjn/
Šitä toteutti Petroskoissa 22. kevätkuuta 2015 pietyššä vuosikokoukšešša valittu halličuš. http://www.omamua.ru/liv/
Šitä yritettih ottua käyttöh 1930-luvulla onnakko še ei piäššyn juurtumah. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/yhtehini_karjalan_kieli_puoleta_tai_vatah/
Šiun nimi: http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/kantele_ku_uu_ativoih/
Šivissyššeuran alaošaštot piettih omie kerähmöjä, rahvaš kävi kirikköh, piettih erilaisie näyttelyjä, arpajaisie, myötih kirjoja ta vienalaisie tikutukšie, keškušteltih karjalaisien istorijašta ta kulttuurista. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2734
Šivissyššeuran hallitukšešša Boris Karppela ta Kosti Pamilo vaššattih toiminnašta ta pelin kehittämiseštä ta käytih kymmenillä paikkakunnilla šitä esittelömäššä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/kyykkaepeli
Šivušta nähty linnun kuva tuaš šemmosena jäis hahmoltah aivan liijan matalakši ta paššuais vielä vähemmän logokši kuin piältä päin kuvattu lintu. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Šiännön mukah, lapšilla tarkotettu materiaali pitäy olla mukava, šen pitäy yllättyä lapšie. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Školašša käveliin kolme vuotta. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Šohjanankoški šijaiččou Louhen ta Piäjärven välisellä matalla. http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozero/zabroskapyaozero
Šoilla ta mečäššä on äijä marjua: on hilluo, mussikkua, juopukkaista, puolukkua. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia/topozero
Šopima šopuhinnašta, šain enšimmäiset luonnokšet, olima kirjasien vaihošša ta kehittelimä luonnokšie muutoman kuukauven ajan ajatukšieni pohjalta, kuni lopullini versijo oli pötkähtän näkyvih. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Šorohov huomasi, jotta viime aikana Kyykkä-kisa kiinnoštau yhä enämpi ihmisie. http://www.omamua.ru/liv/issues/new/?article=2860
Šota-ajan lapšet muissellah vaikeita evakkomatkoja ta vankileirivuosija. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Šoutjärven kyläššä piettih Elonpu-pruasniekka. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Šovan alettuo läheš koko Vienan rahvaš oli evakoitu lähenevien šuomelaisien ta šakšalaisien joukkojen tieltä piäošin Arhankelin alovehella. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šovan alkukuukaušina Kalevalan piirin šotakomissariaatti oli kuččun 1800 piirin eläjyä Šuuren Isänmuallisen šovan rintamilla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Šovan jälkeh peruššettih uuvveštah kolhoosija, kumpasien perustamini oli alotettu jo 1920-1930 luvulla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šovan loputtuo enšimmäisinä vienalaisih kylih myöššyttih hajonnehet evakkoperehet ta šotainvalidit, vain niih työnnettiih šamoin väkie muista Neuvoštoliiton ošista, šemmosista kun Ukrainašta ta Valko-Venäjältä, missä monet kylät ta kaupunkit oli hävitty. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šuaha koululoih riittävä karjalan kielen opaššuš esimerkiksi niin, jotta erähie ainehie opaššettais erikoisissa karjalan kielisissä ryhmissä. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tulevaisuus
Šuari on Mujehjärvellä, kumpasen rannalla ennein šeiso Uškela (venäjän muovolla – Uškovo). http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_31/troianuari_on_pyh_paikka_tunguolla/
Šuatujen kalojen miärä on tavallisešti šama, kuin yökši veteh pantujen koukkujen miärä. http://karelia-sever.ru/kr/north-karelia
Šulakuun 3. päivänä Kalevalan mosaiikki -kulttuurimarafonin puittehissa Kalevalan Kulttuuritalošša järješšettih kanšallisien luomiskollektiivien konsertti. http://www.omamua.ru/liv/
Šuojärvi 1940” piettih Šuojärven kaupunkin lähellä 16. kevätkuuta. http://omamua.ru/liv/issues/new/?issue=2697
Šuomelaini Veikko Leskelä on ošallistun Rock’n’road-festivaalih jo monta kertua. http://omamua.ru/liv/articles/persoona/
Šuomelaini delegatijo, kumpasen joukošša oli Suomussalmen kunnan nykyni johtaja Asta Talonen, entini piämieš Timo Säkkinen ta hallitukšen toiset jäšenet, tutuššuttih Kalevalah, käytih Lapšien luomistyön taloh ta vanhojenkotih. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_26/puistokuja_ytvyyken_merkkin/
Šuomelaini tutkija Annika Pasanen on huolissah karjalan kielen tilašta. http://omamua.ru/liv/articles/kantarahva/
Šuomelaisien aktivistien keškuuvvešša oli jo aikasemmin lähetty šiitä, jotta šamah aikah Šuomen kera heimovelletki vapautetah Venäjän kahlehista. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šuomelais-ugrilaisien kielien tutkija Dmitri Bubrih 1930-luvulla pani äijän voimie karjalan kirjakielen luomiseh. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/yhtehini_karjalan_kieli_puoleta_tai_vatah/
Šuomelais-ugrilaisien muajilmašša hyvin tunnettujen tietomiehien rinnalla esiinnyttih nuoretki tutkijat, kumpaset vašta ei niin ammuin on ruvettu tutkimah omie teemoja. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2843
Šuomelais-ugrilaisien šukukanšojen päivän puittehissa Petroskoin šuurimmašša Maksi-kaupakeškukšešša piettih Tutuštukkua Kanteleheh! http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Šuomelais-venäläisen Karjalan Euregio: musejon hyperteksti -projektin tulokšista kerrottih 12. talvikuuta Kanšallisešša musejošša järješšetyššä lehtistökonferenššissa. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Šuomen aikua. http://karelia-sever.ru/north-karelia/pyaozero/zabroskapyaozero
Šuomen itärajan takana Karjalašša, Kuhmon-Šuomuššalmen-Kuusamon-Sallan korkevuolla rajottuon pohjosešša Kuollan niemimuan aloveheh, ijäššä Vienanmereh ta šuvešša Aunukšen Karjalah. http://www.uhtua.info/viena/index.php/historia
Šuomen kinon festivaali myöšty Petroskoih. http://omamua.ru/liv/articles/kulttuuri/
Šuomen kirjuttajan Aleksis Kiven päivänä 10. šajekuuta Kuhmošša piettih šuuri pruasniekka – Juminkeko-šiätijö täytti 30 vuotta. http://omamua.ru/articles/heimovellet/?p=3
Šuomen miehien kuoro yheššä vierahien kera laulo Karjalan himnin. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/kuusamon_karjalaisien_jlkilisie/
Šuomen šovan jälkeh Šuomi ta Viena oltih šamua muata ta rajan poisotannan jälkie kaupankäynti tuli helpommakši. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šuomešša kulki viime vuosišuan loppupuolella vuosittain yli tuhat ’reppuryššyä’ tai ’permie’ myöntitavaroina paikat, šaalit, vuattiet ta jalkinehet, prošvat ta nauhat, ompelutarvikkehet ta kaikenmoiset pikkutavarat (moškat), tupakkimälli, nuuška ta karamellit. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šuomešša oli pakolaisina n. 35.500 karjalaista. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šuomuššalmen ankarissa taisteluloissa ne lyötih Siilasvuon johtolla. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šuomuššalmen kirjašton johtaja Ari Koistinen šekä kirjaštonhoitaja ta šamalla kirjaštoauton kuljettaja Pauli Jyhlänkangas kerrottih kalevalalaisilla Šuomuššalmen kirjašton toiminnašta, palvelusisteemistä, šiirtokirjaštošta, kirjafondien täyttämiseštä šekä uušien lukijien houkuttelemisešta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_23/molommin_puolin_rajua/
Šuoriet lomalla? http://omamua.ru/authors/avtory/natto_varpuni/
Šuot näillä paikoin ruvettih muovoštumah yli 10 tuhatta vuotta takaperin Vienanmeren transgressijon (pinnan noušun takie). http://omamua.ru/issues/2014/numero35/ypyuo_rauhotualoveheki/
Šuovatta- iltana oli kulttuuritalolla Kalevalan kanšallisen teatterin esityš ”Akkaralli”. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhut-toiminta
Šurutilaisuuteh keräytynehet kunnivoitettih šuuren terrorin uhrien muistuo hetken hil’l’aisuuvvella. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2888
Šurutilaisuuvvešša jokahini Kalevalan eläjä šai šytyttyä tuohukšen uhrien muissokši. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/pane_oma_tuohu_palamah/
Šuunnitelmien mukah toisena päivänä kerähmön ruato jatkuu Šuojärven piirin Veškelykšeššä. http://omamua.ru/liv/articles/kantarahva/
Šuurella nurmikolla oli järješšetty juhlakonsertti, a jarmankalla šai oštua paikallisien käsityömuasterien suveniirija ta vepšäläistä sriäpnyä. http://omamua.ru/issues/2014/numero_27/vepn_muan_elonpu/
Šuuremman ošan runoista runoilija on kirjuttan juuri omalla livvin murtehella. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero24/hnen_runoissa_on_karjalaisien_ielu/
Šuurempana šyynä oli varmašti täššä vaihiešša ylivoimani vihollini, vain kiäntykkä Kiantoh, kumpani šyytti retkikuntua eettiseštä kunnottomuuvvešta. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šuuren Isänmuallisen šovan aikana juuri šillä paikalla ašettu Ruškie partisaani -partisaaniošašto. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/partisaanipolkuo_myten/
Šuurenouko heijän joukko ta tulouko heilä kiinnoššušta vierahalla murtehella kirjutettuh? http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_16/livvi_ta_viena_erikseh_vai_yhteh/
Šuuret passipot šuomelaisilla yštävillä pruasniekan hyväštä järještämiseštä, lämpimäštä vaštahotošta, raha-avušta. http://omamua.ru/issues/2014/numero_28/kuusamon_karjalaisien_jlkilisie/
Šuurin oša Vienan alovehešta kuuluu hallinnollisešti Karjalan tašavaltah, kumpani on puoleštah oša Venäjän Federatiivista Tašavaltua. http://www.uhtua.info/viena/index.php/historia
Šuurin oša kuklateatterin ohjelmistošta on tarkotettu lapšilla. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2802
Šuurin oša rakennuštarpehista tuli Uhtuolta ta Karjalašta ta työ ruattih kokonah koulutušprojektin opaštujat. http://www.uhtua.info/viena/index.php/tukikohteita
Šuurin oša vaikeukšista liitty talouteh. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2767
Šuviošašša on huomattu äšen merikotkan pešimisjälkijä. http://omamua.ru/issues/2014/numero35/ypyuo_rauhotualoveheki/
Šuvun kantakylänä on Venehjärvi, kumpani on šuomelais-venäläisen rajan lähellä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2764
Šykyšyllä 2013 Karjalan Inkeriliitto esitti alottehen tämmösen muistomerkin ašettamisešta. http://omamua.ru/issues/2014/noumeru_24/tragedijalla_ei_ole_kanallisuutta/
Šykyšyn enšimmäisenä kuukautena, 70 vuotta takaperin, Kalevalan mualla loputtih Šuuren Isänmuallisen šovan taistelut. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/partisaanipolkuo_myten/
Šyntyisköhän uuši lintu hänen käsistä, šuostuisko hiän? http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-lintu
Šyy oli Kiannon mukah värvyäjissä, kumpaset oli pahoin tutkittu Vienah lähtenehet miehet. http://www.uhtua.info/viena/index.php/uhtuan-suunnan-pikahistoria
Šyyškuun 20.–21. päivinä Kulttuurivuuvven puittehissa Petroskoissa piettih Kalakunda-festivaali. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Šyyškuun 5. päivänä KT:n piämieš Aleksandr Hudilainen kävi Jekaterinan kirikköh tarkaštamašša, mitein kiriköššä jatutah palauttumistyöt. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/kirikn_kupolien_alla/
Šyyškuun 17. päivänä Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen tavasi šuomelaisen tutkijan, kirjailijan ta tunnetun kanšalaisihmisen Markku Niemisen kera, kumpani on Juminkeko-šiätijön johtajana. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/kulttuuriturismi_on_karjalan_tulovaisuu/
Šyyškuun 11. päivänä Moskovan istorijallisešša musejošša piettih viijennen Pohjois-Venäjän musejot -granttikilpailun tulokšien ilmottamini. http://omamua.ru/issues/2014/numero37/ovi_kanallisen_keittijn_muajilmah/
Šyyškuun 6. päivänä Petroskoin Perintehellisien käsitöijen keškukšešša (Kirovin katu, 13) avautu L’apačiha-klubin L’apačok tarkottau tilkkuista -näyttely. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/lapaok_tarkottau_tilkkuista/
Šyyškuun 13. päivänä Petroskoin Spartak-stadionilla starttasi Karjalan spartakiadi, kumpasešša tašavallan virkamiehet šuoritettih GTO-normija. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Šyyškuun 27. päivänä Venäjällä juhlitah päiväkotiruatajien ammatillista pruasniekkua. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_19/
Šyyškuun 26. päivänä Venäjän Hätätilojen ministerijo järješti Venäjän ekologisen Puhaš ranta -aktijon. http://omamua.ru/liv/issues/new/?article=2946
Šyyškuušša Kalevalašša avattih kakši urheilukenttyä. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Šyyškuušša Kinnermäjen kyläššä piettih hiät karjalaisien tapojen mukah. http://omamua.ru/liv/issues/2013/numero_19/
17. šajekuuta piettih karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunto. http://omamua.ru/liv/articles/kantarahva/
26. šyyškuuta Kanšallisešša teatterissa oli pietty Projektien jarmankka, kumpani toimiu ENPI CBC Karelia -rajayhteyštöijen ohjelman mukah. http://omamua.ru/liv/issues/new/?year=2014
Že razi andau lesnoi. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
Že vielä parembi on, puhaš jötki tulou. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/lingva.htm
ПГС-2-rakennušlaitokšen johtaja Nikolai Panarin šano Karjalan piämiehellä, jotta nyt kaikki piärestaurointityöt on lopetettu ta kiriköššä alettih sisätyöt. http://omamua.ru/liv/issues/2013/nro_17/kirikn_kupolien_alla/
