A. Regiuunin lapsittensuojelutyö: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/M%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%20Aviovaara%2006%2001%2009.pdf
Aapo meni sisäle, otti hatun pois päästä ja pokkasi. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Aapo pokkasi, otti kuffertin ja lähti. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Aapo seisoi huonheen porstuussa ja kopisti ovheen. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Aapo siirty oven vierheen ja het kaikin hyvästelthiin. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
- Aaronin Jussan Thärje, eli Terje Aronsen, sinä olet yli 30 vuotta tehnyt työtä kväänin kielen ja kulttuurin edestä. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
1958 Aaroninjussan Terje - Aronsen, Terje / Kaihnuunkieli - löytyykö se? http://www.ub.uit.no/baser/kvensk/browse.php?Creator=A
Aaroninjussan Terjestä oon pitäny kainulaisten assiita esilä yli kolmekymmentä vuotta. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Agnes Eriksen: http://www.kvenskinstitutt.no/2013/08/konferansi-kvaanikulttuuri-ja-kvaaninkainun-ja-suomen-kieli-lastentarhaasta-tyoelamhaan-vesisaaressa-30-09-01-10/
Agnes Eriksenin ”Minun kieli – minun aaret” -oppikirjoin opettaajanopastukset löyđät nyt Kvensk.no-nettilaiđalta: http://www.kvensk.no/veiledning.html. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Agnes Eriksen työtelee adjukanttina Porsangissa. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/06/kivivaki-kesanayttelyssa-fotoutstillingen-steinfolket/
Aijan myötä oon tullu paljon aktiviteettii joukkhoon. http://www.kvenskinstitutt.no/
Aikamatkan kieli: http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Aikamatkan kieli oon se varieteetti, mitä oon opetettu Tromssan universiteetin kainun kielen oppiijoille. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Aika näyttää, tulleeko näitä resurssiita olemhaan nokko. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Aili Eriksen oon aloittannu allekirjoituskampanjan, sillä hän ei halluu ette tärkkeitä institušuuniita pannhaan alas Pyssyjoven kylässä Porsangissa. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/
Aili Eriksen oon aloittannu allekirjoituskampanjan, sillä hän halluu ette tärkkeitä institu š uuniita ei panna alas Pyssyjoven kylässä Porsangissa. http://www.kvenskinstitutt.no/
Aili oon Lemmijovesta poijes, mutta studeeraa Jyväskylässä. http://www.kvenskinstitutt.no/
Aili oon huolissa siitä mitä sitte tapattuu kylän kväänin kielen ja kulttuurin kans. http://www.kvenskinstitutt.no/
Aivanko sois siittä kiinni, että saisima olla mukana. http://www.laronia.com/runo.html
Ajatuksena oon, ette Kieliraati tekkee kielestä ehđotuksii, mikkä sitte niin käsketty Kainun kielitinka käsittellee ja minkä pohjalta se päättää, minkälainen se kainun kielen normi pittää olla. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Ajatuksena oon, ette museumi opastuis kylän väjen kans ja näyttää samala minkälaista materiaalii museumi oon kovonu. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/03/museumikafea-pyssyjovessa/
Aktiviteeteissä, joita Kainun institutti järjestää, käytämä kväänin eli kainun kieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/10/institutti-oon-myota-memory-boxes-oppiprosektissa/
Alattihoon. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Alattiisa asu siihin aikhan paljon kainulaista. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Alattiisa asu sillon kans Finmarkun amtmani. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Alattiishen. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Alattion dialekti taas oon hyvin liki Väylänvarren dialektiita. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Alattiossa/Lemmijovessa/Vesisaaressa. http://www.kvensk.no/perhe/sporsmal.pdf
Alattiossa asui siiheen aikhaan paljon kainulaista. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Alattiossa asui siihen aikhaan paljon kainulaisia. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Alattiossa asui silloin kans Finmarkun amtmani. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Alattiossa asui silloin kanssa Finmarkun amtmanni. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Alattiossa asu siihen aikhaan paljon kainulaissii. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Alattiossa asu sillon kans Finmarkun amtmani. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Alattiossa asu sillon kansa Finmarkun amtmani. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Alkupöräset tekstit oon: http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Amerikkhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Amtmani ei tykäny kainulaisista. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Amtmani kiusais kainulaissii. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Amtmani kiusas kainulaissii. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Amtmanin kiini laivan masthon ja lähethin takasin Kööpenhaminhan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Amtmanin kiini laivan masthoon ja lähethiin takasin Kööpenhaminhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Amtmanin kiini laivan masthoon ja lähđethiin takaisin Kööpenhaminhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Amtmani suuttui ja lähätti Nillan fankilhaan Vuorehaan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Amtmani suuttu ja lähätti Nillan fankilhaan Vuorehaan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Amtmani suuttu ja lähätti Nillan fankilhan Vuorehan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Amtmani vihastu ja lähätti Nillan fankilhaan Vuorehaan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Amtmanni ei tykänny kainulaisista. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Amtmanniksi. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Amtmannin kiinni laivan masthoon ja lähtivät takaisin Kööpenhaminhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Amtmanni suuttui ja lähätti Nillan fankilhaan Vuorehaan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Ankara Pohjas-Ruijan luonto, lestaadialaisuus, kainulais-, saamelais- ja norjalaiskulttuurit, elämä mailman syrjässä ja yksinäisyys. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Anna ei ollu koskhaan ollu Stokholmissa eikä Uslussa. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna ei ollu koskhan ollu Stokholmissa eikä Uslussa. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna istuu yksin sielä Hokkunin tuassa, ko telefooni soi. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna istuu yksin sielä Hokkunin tuassa, ko telefuuni ringaa. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna istuu yksin sielä Hokkunin tu’assa, ko telefooni ringaa. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Annama kielen kauveta suomen kirjakielestä eli valittemma semmoissii kainun kielen dialektiitten varianttiita, joita suomen kirjakielestä ei löyđy. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Annama kielen lijetä meänkieltä eli valittemma semmoissii kainun kielen dialektiitten muottoi, jokka oon kans olemassa meänkielessä. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Annama kielen lijetä suomen kirjakieltä eli valittemma semmoissii kainun kielen dialektiitten varianttiita, jokka löyđythään kans suomen kirjakielestä. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Annama pallaa. http://www.laronia.com/runo.html
-Anna meileki maittoo! http://www.kvensk.no/kotielaimet/sarjakuva.html
Annan kanssa Uslhuun. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Annan poika Kynnari asu kansa Raisissa, mutta toinen poika Hokkuni Uslussa. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna oli Stokholmisa sen viikon ja toisenki viikon lauvantaihin saakka. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna oli Stokholmissa sen viikon ja toisenki viikon lauantaihin saakka. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna oli Stokholmissa sen viikon ja toisenki viikon lauvantaihiin saakka. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna oli Stokholmissa sen viikon ja toisenki viikon lauvantaihin saakka. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna oli Stokholmissa sen viikon ja toisenki viikon lau’antaihin saakka. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna oli heti kaheksankymmentä ja asu Raisinvankassa hänen tyttären Markitin kansa. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna oli sitte Uslusa Hokkunin tykönä. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna oli sitte Uslussa Hokkunin tykönä. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna oli sitten Uslussa Hokkunin tykönä. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna ottaa telefoonin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna ottaa teletelefuunin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna sannoo pojale. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Anna tulla. http://www.kvensk.no/saa/regler.html
Anna tullee. http://www.kvensk.no/saa/regler.html
Annen kvinne / Toinen vaimo: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Annen mann / Toinen mies: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Annettas ajatusten lennellä. http://www.laronia.com/runo.html
Anomus kuurota kväänin eli kainunkielisen kirjalisuuen julkaisemista Budšetti… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Antakkaa Pyssyjoven elläät! http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Antti, ette oonhan tässäki poika. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Aprillikuussa vuona… http://www.kvenskinstitutt.no/
Arkiivimateriaali anttaa tiettoo yhtheiskunnan kehittymisestä, ekonomisesta ja poliittisesta histooriasta, sosiaalihistooriasta ja ihmisten histooriasta. http://finnmarksarkivene.no/?cat=185
2000 Aronsen, Terje / Bruk av lokalkunnskap i kvænskundervisninga / 1999 Aronsen, Terje / Miksi kvääninkieli kirjakielenä / 1998 Aronsen, Terje / Nobels fredspris og den kvenske minoriteten i Norge / 1992 Aronsen, Terje - Mørkved, Tone (red.) http://www.ub.uit.no/baser/kvensk/browse.php?Creator=A
Artikkelin annetthiin ulos tietheelisessä aviisissa NOA – Norsk som andrespråk jota Ruijan tutkimusraati sponsaa. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Arvid ei saanu uussii sivakoita tuona talvena, mutta minun äiji teki omale tytärelle uuđen parin. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Arvid, heitä houraamasta ja heti. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Arvid oli seppä hyppääjä, lumi ja keli olthiin hirmu hyvät, läksyt valmhiit, poika haluis lähteet, mutta - hänelä oli pari probleemii. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Assii 14/14 Hyväksythään kuttun ja assiilistan Assii 15/14 Hyväksythään kokkousprotokollan 25.04.14… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Aukinainen preevi – Kvääninkieliset palvelut hävithään! http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Aukustikuun 2011 aikana met julkaisema informašuunihäftin, missä met muistelemma kväänin kielen normeeringistä. http://www.kvenskinstitutt.no/2011/08/status-kvaanin-kirjakielen-kehitystyossa-oonhan-meila-viela-kieli/
Aurinko paistaa, nyt kyllä vielä silliki seinhään paistuu. http://www.kvensk.no/saa/regler.html
Aviisi/lehti oon kolmikielinen: http://ruijan-kaiku.no/om-ruijan-kaiku-ruijan-kaijustaruijan-kaiusta/
B. Aviovaaran alkuperäskansoitten regiuunin säänöt: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/M%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%20Aviovaara%2006%2001%2009.pdf
Barentssekretariatet ja Tromssan fylkinkomuuni oon antanheet rahhaa kvääniin ja karjalaisten nuorisoteatteriprošektille “Kuka mie olen?”. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Barentssekretariatet oon antanu 165 000 kruunuu… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Beate Brostrøm Pohjois-Tromssassa on paljon asumismahollisuuksia: joko tai sie haluat vuokrata/hyyrätä, ostaa taikka rakentaa. http://www.nordtromsportalen.no/bo.311667.fi.html
Bella eli pari vuotta, mutta paras jäniskoira se ei ollu tuon tapattuman jälkhiin. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Bente Imerslund haastatteli Terje Aronsenia 09.10.2005. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Björnar Seppola olis itte saattanu olla työtelemässä kainun kielen puolesta samassa joukossa. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Budšettiehđotus 2014 3. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Børsskog oon julkaissu kolme rommaanii ja nelje poeemi- eli diktikirjaa. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/alf-nilsen-borsskog-saapi-kvaanin-litteratuuripalkinon/
Børsskog oon ollu niin ko yksinäinen pääskynen kvääninkielisessä litteratuurissa. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/alf-nilsen-borsskog-saapi-kvaanin-litteratuuripalkinon/
C. Regiuunin formannskaapitten yhtheinen möötti: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/M%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%20Aviovaara%2006%2001%2009.pdf
Chorus: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/B%C3%B8rselv%20skole%2C%20Eth%C3%A4n%20j%C3%A4t%C3%A4.pdf
Dagny Nanna Olsen kuoli 29. septemperikuuta tänä vuona. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Dagnyn valithiin Kväänin kielitingan johtaajaksi vuona 2008, elikkä samana vuona ko kielitingan perustethiin. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Dagnyn vanhiimet olthiin kvääninkieliset, ja Dagny… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Dagnyn vanhiimet olthiin kvääninkieliset, ja Dagny kasusi ylös kvääniperheessä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Dagny oli seppä koulussa. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Dagny oon opettannu eriliikaisesti kväänin kieltä ja kulttuurii. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Dagny piti tärkkeenä, ette ko revitaliseerathaan kväänin kielen, niin kaikki kväänin kielen dialektit häyđythään olla myötä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Dagny syntyi Mouruniemessä Porsangissa vuona 1947. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Departementti oon aijeminki kuuronu romaaniraiđon kirjoin julkaisemista. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/kaksi-miljoonaa-kruunuu-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Dette lydkurset er et samarbeid mellom Kainun institutti/Kvensk institutt, Omasvuonon kielikeskus/Storfjord språksenter og Haltiin kväänisentteri/Halti kvenkultursenter. http://www.kvenskinstitutt.no/
Dialektissahan oon tasan variaattiita, ja ko opinot oli meinattu semmoisilleki studentiille, jokka ei ollenkhaan saattanheet kainun kieltä suulisestikhaan, se mie freistasin tehđä kielen oppimista helpomaksi heile. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Digitaalisten muisteluksitten avula jokhaisella oon mahđolisuus muistela oman muisteluksen digitaalisesti. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/onnistunnu-memory-boxes-kokkous-reggio-di-calabriassa-italiassa/
Digitaliset muistelukset oon osa ”Memory Boxes” –prošektii,… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Distriktpsykiatrisk senter, DPS, oon nyt Porsangissa, mikä oon kolmikulttuurinen komuuni. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/ruijan-kveeniliitto-aukinainen-preevi-kvaaninkieliset-palvelut-havithaan/
ELDIA (European Language Diversity for All) oon multitietheelinen tutkimaprojekti, missä meininkinä oon ette se paranttaa, hunteeraa uuđesti ja ymmärttää uutheen laihiin semmossii assiita ko ette ihmiset ja ihmistokat puhuthaan enämpi ko yhtä kieltä. http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
ELDIA-raportista näjemä ette kainun kielen tila oon oikhein kriitilinen. http://site.uit.no/ubkvensk/files/2014/06/Kvenseminar_hausten_2014_1_ymp%C3%A4ripreevi.pdf
Eeventyyrisistä elementiistä perustamatta, tämä osa oon se realistisiin Kristiansenin romaanisarjasta. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Ehei, methän sanoma, ko on sanomista. http://www.laronia.com/runo.html
Ehotethiin kansa, ette hunteerattais regiuunin formannskaapitten yhtheistä mööttiä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/M%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%20Aviovaara%2006%2001%2009.pdf
Ehđotukset saattaa lähättäät e-postina adresshiin philipp.conzett@uit.no. http://site.uit.no/ubkvensk/files/2014/06/Kvenseminar_hausten_2014_1_ymp%C3%A4ripreevi.pdf
Ei Teitä mitenkhän neuvua tartte..!! http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_11_01_archive.html
Ei itte kuoleman pölkö, mutta sen pistostauin pölkö. https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/5943/index.html
Ei kait met mithään ystävävankeja tarvita. http://www.laronia.com/runo.html
Eikä mikhään vaikerrus. http://www.laronia.com/runo.html
Eikä ole mikhään läpihuutojuttu. http://www.laronia.com/runo.html
Eikä silloin puhuttu vanhankođin hoiđosta mithään siihen aikhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Eikä sillon puhuttu vanhaanko’in hoi’osta mithään siihen aikhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Eikä vain? http://www.laronia.com/runo.html
Eikö hän ole täälä? http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Eikö nyt tämä ole se oikkee pedagogiikka, ette lähteet siitä, mikä nyt oon opas, ennen ko siitä, mikä ei ole opas? http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Eikö se sitte passais laittaat yhtheistä kirjakieltä kainun kielele ja meänkielele? http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Ei löyđy faasittii. http://www.kvenskinstitutt.no/
Ei, meininkinä oon ymmärttäät, minkälainen osa monikielisyys oon Euruupan kulttuuriarppaa: http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
Ei – mie olen, mie olen kainulainen, mie olen kvæn, mie olen täältä pohjoisesta, mutta olen nyt siirtyny sinne Etelä-Norjan, Etelä-itä-Norjan Halteniin, siellä Ruottin rajalle, ja siellä – ei ole kovin monta kväänii, jokka oon siirtyny sinne, mutta – mutta mie – kesäisin siirrän, siirryn takaisin pohjoiseen. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Ei minula ole niin hoppu kothiin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Ei mithään pikkuvikinää. http://www.laronia.com/runo.html
Ei mulla ole niin hoppu kothiin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Ei mulla ole niin hoppu kothin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Ei mulla ollu työtä ko nyt kriisi oon. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Baden%20baden%20kvensk%20og%20samisk.pdf
Ei muuta'ko konttailhaan eelheen'ki....! http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_08_01_archive.html
Ei net ole vanhaassakođissa olheet. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Ei nyt mitenkhään varsinaisesti ole ollu ihan paskaakhaan, mutta ei kyllä mithään hehkutusihanaaauringonpaistemieltäkhään. http://elamanvalintoja.blogspot.fi/2013/05/superhyvasunnuntai.html
- Ei ole! http://www.kvensk.no/paikannimet/26.pdf
Ei ole muuta ko jatkaat työtä. http://www.kvenskinstitutt.no/
Ei ole tieđossa ette tutkimuksesta olis mithään vaaraa. http://www.kvenskinstitutt.no/wp-content/uploads/2012/06/Saminor-Infoskriv-kvensk.pdf
Ei piättelheen. http://www.laronia.com/runo.html
Eira Söderholmin Kainun kielen… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Eira Söderholm oon työtely suomen kielen ensimäisenä amanuensina Tromssan universiteetissa. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kielivuoden-2013-markeerinki-kvaanin-eli-kainun-kielen-grammatiikin-esitelhaan/
Ei, sano Hokkuni, hän tullee noutamhaan sinun. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Ei, sano Hokkuni, hään tullee noutamhan sinun. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Ei toivota, ettäkö sois toisenlainen. http://www.laronia.com/runo.html
Ei ämmi jaksa ottaa ittensä lapsenlapsii niskhaan. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Ei ämmi uskalla. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Ekrehään saakka, mutta het ei olheet löytänheet meitä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Eksperttikomitean arveluksessa seissoo, ette Norja häätyis prioriteerata seuraaviita: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Dep%20Euruupparaatin%20arvelus%20minuriteettikielist%C3%A4%2016%2011%2009.pdf
Ekstrakuurto kväänin kieli- ja kulttuuritoimile kuuluu kansalisten minoriteettiin kuurto-oorninkhiin, ja anomuksen häyđyt lähättäät ennen 15. novemperikuuta 2013. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Elektrooninen sanakirja, jossa oon nyt Terje Aronsenin sanalista ja Eira Söderholmin… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Eli halluuko hän oppiit Varengin varianttii eli Porsangin-Raisin varianttii eli semmoista varianttii, mikä oon liki meänkieltä Ruottissa. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Eli se joka tahtoo tyhä oppiit kainun kieltä, saattaa valita tyhä kielen kurssei, enämen eli vähemän, se joka oon kiinostunnu tyhä kulttuurista, saattaa sitte ottaat tyhä kulttuurin kurssei. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Ellile. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Ellin, tuphaan. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
“Elävä paikalinen yhtheiskunta 2013” –tapattuman avathaan kahđessa eri paikassa Porsangissa. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/5/
Emmä ihmiset uskokko meitä höntitethän, aattelema itte! http://laronia.com/ilo.html
Emmäkä met ihmiset juuri muuksi muutu. http://www.laronia.com/runo.html
Emmäkös met ole oma ittemme? http://www.laronia.com/runo.html
Emmäkös met tiä mitä met ihan itte haluama. http://www.laronia.com/runo.html
Emmä laskelmois, mitä mie tästä saan. http://www.laronia.com/runo.html
Emmä met piđä unheettaat sitä melkkeen issoo määrää koululaissii jokka saađhaan kainun/suomen opetusta kouluissa. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Emmä viissaita emmäkä hyväksyttyjä hyviä. http://www.laronia.com/runo.html
Emmä välittäs olla suosikkeja. http://www.laronia.com/runo.html
Enhän mie ossaiskhan... http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_11_01_archive.html
Eniten oon ruijaa/norjaa, kainuu/kväänii ja suomee, mutta kans meänkieltä ja ruottii. http://ruijan-kaiku.no/om-ruijan-kaiku-ruijan-kaijustaruijan-kaiusta/
En kelvanu. http://www.laronia.com/runo.html
En kyeny ko itkemhään mutta siitä hoksasin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Baden%20baden%20kvensk%20og%20samisk.pdf
En mann / Mies: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
En mie nyt saata mihtään suomee, muuta ko tätä huonoo Pyssyjoven kieltä. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
En mie ole halunnt. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Ennen aikhaan net olthiin melkheen tyhä porosaamelaiset ko asuthiin näin kaukana pohjaisessa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Ennen sitä oon sanonheet suomen kieleksi, tahi oon sanonheet kans kväänin kieleksi, mutta ei se ole ollu meiðän kieli sillä laila, ette se oon ollu viralinen kieli. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Enniimilä jokka asuthaan näissä distriktiissä, oon muisteluksii omasta suvusta, mistä het tulhaan, mitä het oon tehnheet tahi muista assiista. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Enniimät ihmiset, jokka puhuthaan kainun kieltä, oon raavhaat ihmiset ja kohta vanhaatki ihmiset. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Enniimät kainun kielen puhhuujat oon vanhoita eli keski-ikäissii ihmissii, ja lapsii ei ole kohta ollenkhaan, jokka opithaan kainun kielen ensimäisenä kielenä. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Enniin osa pikkulasten vanhiimista jokka oon kväänit, osathaan tyhä passiivisesti tahi… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Enniin osa puhuthiin kuitenki suomea jokapäiväsennä kielenä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
En oikein tieðä, kulttuuriihmisetkin minusta näyttää. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
En ole muuvala kulkenu. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
En ole muu’ala kulkenu. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
En ole oikein jaksanu sitäkhään. https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/6467/index.html
Eno vei Pykehään, ja sitte mie olen siellä ollu meren rannassa. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Eno vei Pykehään, ja sitte mie olen sielä ollu meren rannassa. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Eno viei Pykehään, ja sitte mie olen sielä ollu meren rannassa. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
En pruukkaa olla ilkkee. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/B%C3%B8rselv%20skole%2C%20Eth%C3%A4n%20j%C3%A4t%C3%A4.pdf
Ensimäinen Ruijan Kaiku tuli ulos/ilmestyi 6. oktoperikuuta/lokakuuta 1995. http://ruijan-kaiku.no/om-ruijan-kaiku-ruijan-kaijustaruijan-kaiusta/
Ensimäinen oon aukustikuussa ja viikon pitukainen, sitte oon yksi kahđen päivän kokkoontuminen oktooperikuussa ja yksi novemperikuussa. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Ensimäiset Ruijhaan siirtynheet asetuthiin jokivarsile ja vuononpohjile. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Ensi oon alkuluku ”Mannen fra havlandet”/”Mies merimaasta” Svanevinger i Nord/Joukhaisen siivet Pohjasessa -romaanista. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Ensisti Kaarasjovessa pari kolme sukupolvee ja sitte Pyssyjovessa olen mie yhðekses tai kymmenes sukupolvi. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ensisti saamen kielele. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Ensisti tämä nimi Kväntunet, se on melkkeen tämmönen laaja nimitys, siiheen kuuluu niin sanottu ystävyysosa tai ystävyystalo, osa mihiin met nouðima rakennukset Tornionlaksosta, sen tähðen nimi ystävyys – ystävyys Tornionlakshoon, mistä meiðän esivanhemmat oon lähtenheet. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ensistä met kuulima jotaki melua sisältä, ja sitte ovi aukesi. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
En suo kuitenki sitä heittämhään varjoi yli niitä positiivissii kokemuksii miitä minula oon ko puhun näitä kielii. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
En tieđä jos tohtisin koskettaat kans. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Porsanger%20kulturskole%2C%20Jos%20mie%20toh%C4%91in%2022.12.2009.pdf
En tieđä jos tohtisin kuorata kans. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Porsanger%20kulturskole%2C%20Jos%20mie%20toh%C4%91in%2022.12.2009.pdf
En tieđä jos tohtisin rakastaat kans. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Porsanger%20kulturskole%2C%20Jos%20mie%20toh%C4%91in%2022.12.2009.pdf
En tieđä jos tohtisin silmästä kans. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Porsanger%20kulturskole%2C%20Jos%20mie%20toh%C4%91in%2022.12.2009.pdf
Entinen johtaaja, Eskild Johansen, heitti virassa 31. septemperikuuta. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Entä mistä met saama sen timanttikuvion? http://www.laronia.com/runo.html
Entäpä saatethaanko nämät muistikuvat kehittyyt ajatukseksi? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Kainun%20institutti%20Mauno%20maitovalas%20Handout%2023%2006%2010%20kvensk.pdf
Enämen ko kerran oltais nuoret haluttu ennen pyyttäät kallaa ja tehdä muita sommii assiita ko haasita. http://www.kvenskinstitutt.no/
Enämen kuvvii löyttyy Flickristä. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Enämen tietoa: http://www.kvenskinstitutt.no/2012/12/tulisielut-tyossa/
Enämen tietoa tästä tullee vielä hiljemin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Kainun%20institutti%20Infobrev%20om%20utviklingen%20av%20kvensk%20skriftspr%C3%A5k%20kvensk%20og%20norsk%2021072011.pdf
Enämen tiettoo saat täältä: http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/onnistunnu-memory-boxes-kokkous-reggio-di-calabriassa-italiassa/
Enämen tiettoo saat täältä: institutin johtaaja Hilde Skanke tlf. 46 54 88 70. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/met-hajema-kieli-ja-kulttuurityontekkiijaa-100-virkhaan-01-01-31-12-2015/
Enämpikö ymmärrät. http://www.laronia.com/runo.html
Erikoisesti hänen kuvvaus Pohjas-Ruijan ankarasta luonnosta ja ihmisestä joka assuu valttaavitten voimiin kansa, voimiin mikkä saatethaan olla rakkhauđeliset ja vihamieliset. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Erikoista tässä tilassa oon se ette päivää jälkhiin tapattuu tapaturma likelä mökkii. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Eriksen oon opettannu kväänin eli kainun kieltä ja kulttuuria jo kauvoin, ja hän oon ollu myötä luomassa kväänin kirjakieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/06/kivivaki-kesanayttelyssa-fotoutstillingen-steinfolket/
Eriksen oon 24 vuotta… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Erik tykkäsi kuunela isoäitisä äitin, Kallioisen Tiltan, praateja. http://erikwahlberg.se/om-erik-wahlberg/esa-kannala.html
Eriliikaisesti met freistaama saađa kiini väenorganisašuuniita ja semmossii paikkalaissii ihmissii, jokka työtelhään paikan kielen kans, ja sitte kans muita ihmisroikkii, joile paikan kieli oon tähđelinen. http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
Erot oon kuitenki niin pienet, ette mithään estettä ei olis rakenttaat näile kaikile yhtheisenki kirjakielen. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Erotus Raisin, Porsangin ja Vesisaaren dialektiitten välilä oon suunnille sama ko kainun kielen erotus kokonaisuuđessa oon meänkielen dialektiista. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Eräänä päivänä minun täti ja eno tulthiin Vesterålista. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Esimerkiksi nykisin löyttyy 10 saamen kielisentterii Ruijassa. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Esitykset mikkä oon kainuksi saatethaan sitte tulkita skandinaaviksi. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
- Etheenpäin se mennee, ko ei moiti. http://www.kvensk.no/fraasit/regler.html
Ethän jätä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/B%C3%B8rselv%20skole%2C%20Eth%C3%A4n%20j%C3%A4t%C3%A4.pdf
‘ Ethän jätä ‘, ‘ Boŋk, boŋk, boŋk ‘, ‘ Sun kanssa tahtoisin mie tanssia ‘, ‘ Go násttit ganjaldit ‘, ‘ Ii mihkkige-almmái ‘, ‘ Mánnui láide mu ‘, ‘ Voinko toivoa ‘, ‘ Dieđe in ‘, ‘ Váillahit ‘, ‘ Rukses ruvssut ‘, ‘ Holy Diver ‘, ‘Kuule kuule ‘ ja ‘ Piä huolen ‘. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/oversettelser/
Etkös sieki piä, ette hän oon kaunis? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
”Et piđä moittiit, poka – se mennee hyvin”, huuttaa pappa tuvasta. http://www.kvensk.no/aika/lesmer.html
– Et sie nyt, Aapo, houraa! http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Ette met hopusti heti kesäfeeriän pörästä pääsemä viehmään suunitelmaa etheenpäin, met pyyđämä ette tet lähätättä teiđän mahđoliset ehđotukset ennen tämän vuođen aukustikuun 15. päivää. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Ette saattaisimma lukkeet, kokkeet, kassoot päälä, tuntteet ja elläät. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/02/met-olema-menettanheet-yhden-ystavan-muistosanat-alf-nilsen-borsskogile/
Että eikö siitä tulisi joku kirja rahvaile ihmisille. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Että ensimmäisestä luokasta en muista en mithään, toisesta muistan vähän ja kolmannesta sitte alkoi maailma paranemhaan –. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Että nyt menthiin sytheen ja savheen. http://www.laronia.com/runo.html
Että valittis, kyllä kiitos, kyllä oma elämä. http://www.laronia.com/runo.html
Euroopparaati oon kans itte keräny tiettoo. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Dep%20Euruupparaatin%20arvelus%20minuriteettikielist%C3%A4%2016%2011%2009.pdf
Euruupan kielimaisema oon kokonhansa muuttumassa. http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
FAD lanseeraa elektroonisen opetusprogramin alkupöräiskansoista ja kansalisista minoriteetiistä, minkä oon tarkoitettu staatin työntekkiijöile. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/5/
FA-departementti ehđottaa 5,3 miljoonaa kruunuu Kainun institutin toiminthaan. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Faari oli kirvesmiehenä töissä krannin uuđela hirsihuonheela. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Faari sannoo, ette met olema oma kansa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Facebookin käytetyimät sanat ja toiminot oon nyt käänetty kväänin eli kainun kielele. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/11/facebookin-kaytetyimat-sanat-kvaanin-eli-kainun-kielela/
Facebook-laiđan “Dagens kvenske ord” avula haluthaan nostaat esile kväänin kieltä ja innostaat ihmissii oppimhaan kieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/5/
Fakta oon se, ette hän heitti fotografeeraamisen jo vuona 1971, ko meinas ette kuvat ei olheet ennää sama korkkeekvaliteettissii ko aijemin. http://www.kvenskinstitutt.no/
Fierva ei ulottunnu silloin niin kauvas ko tääpänä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Filmin näytethään Lemmijoven kulttuurisalissa tiistaina 6. maikuuta klo 19. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/4/
Finmarkin Fylkinbiblioteekki esittellee omista kokhoonpanoista uussii ja vanhoita kväänin- ja suomenkielissii tevoksii molempina päivinä. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/08/konferansi-kvaanikulttuuri-ja-kvaaninkainun-ja-suomen-kieli-lastentarhaasta-tyoelamhaan-vesisaaressa-30-09-01-10/
Finmarkun arkiivit arkiivit oon arkiivifaakilinen verkosto Finmarkussa. http://finnmarksarkivene.no/?cat=185
Finmarkunarkiivit kokkoonttuu kerran vuođessa. http://finnmarksarkivene.no/?cat=185
Finmarkun arkiivit työtelee näitten etheen: http://finnmarksarkivene.no/?p=3052
Finmarkun arkku oon fylkin privaattiarkiivitten yhtheinen arkiivikataloogi. http://finnmarksarkivene.no/?cat=185
Finmarkun fylkinkäräjät oon 29.10.2014 käsitelly assiita ”Assuujiin ehđoitus nostaat kväänin kielen tasalta II tasale III Eurooppalaisessa ala- tahi minoriteettisopimuksessa” (Innbyggerinitiativ… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/
Fiskariila oon monenlaiset kulttuuriset tavustat, muutammat heistä oon merisaamelaiset, muutammat kainulaiset ja toiset ruijalaiset, vaikka ei sitä sanota tekstissä. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Forlaaki Iđut AS saapi 70 000 kruunuu jotta se saattaa julkaista kirjailiija Alf Nilsen-Børsskogin poeemikirjan äänikirjana. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/01/500-000-kruunuu-kahtheen-kieliprosekthiin-kmd-departementista/
Forlaaki saapi kans 140 000 kruunuu millä se julkaissee Alf Nilsen-Børsskogin viiđenen rommaanin “Elämän alku – Varhaiset vuodet”. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/01/500-000-kruunuu-kahtheen-kieliprosekthiin-kmd-departementista/
Fraasisanakirjassa löyttyy sannoi ja fraasii joita vanhainkođin työtelijät tarvithaan joka päivä. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/
Freistaama kovota yhtheen langat eri revitaliseeraamistoimista ja puhela siitä, kunka saattaisimma paremasti koordineerata tulleevaa työtä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Fristi ilmoittaat ittensä oon 1. juunikuuta. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Giellatekno ja Kväänin kieliteknologiaprosekti oon yhistänheet kaksi kväänin sanalistaa. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Grammatiikin markeerathaan tapattumassa, jolla heitethään Kielivuođen 2013. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kielivuoden-2013-markeerinki-kvaanin-eli-kainun-kielen-grammatiikin-esitelhaan/
Gunnar Kieri oon kirjoittannu mm…. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/5/
Gunnar Lillebo ehotti, ette käyvhään läpi regiuuniraatin säänöt. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/M%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%20Aviovaara%2006%2001%2009.pdf
Gymnaasin jälkhiin Idar Kristiansen päätti ette hän opiskellee opettaajaksi. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
HIIRI MENI NUKKUMHAAN. http://www.kvensk.no/leikit/kissaiso.pdf
H.M. Kuningas oon antanu opetusjohtaaja Aaronin Jussan Terjele Kuninkhaalisen Ruiđan Pyhän Olavin Ensimäisen Ritarin arvon hänen työstä säilyttäät ja kehittäät… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Haasiminen oon kovvaa työtä. http://www.kvenskinstitutt.no/
Haasitolppii hän ei tarvitte joka vuosi panna ylös, ko net seisothaan hänen kentälä vuođen ympäri. http://www.kvenskinstitutt.no/
Haastheita löyttyy kyllä. http://www.kvenskinstitutt.no/
Hakemuksen lähätethää tänne: http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/met-hajema-kieli-ja-kulttuurityontekkiijaa-100-virkhaan-01-01-31-12-2015/
Hallitus anttaa kuurttoo kvääninkielisheen äänikurshiin, kväänin kielikurshiin lapsile ja kvääninkielisen animašuunifilmin manuksen tekemisheen. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Hallitus anttaa vuona 2014 kuurttoo 620 000 kruunuu Omasvuonon kielikeskukselle ja 505 000 kruunuu Haltiin kväänisentterille. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/01/500-000-kruunuu-kahtheen-kieliprosekthiin-kmd-departementista/
– Hallitus halluu kuurota kväänin kielen ja kulttuurin vahvistamista ja kehittämistä. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Hallitus halluu vahvistaat työtelyy kväänin kielen ja kulttuurin kans. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/kmd-enamen-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Hallitus oon antanu resurssii tälle prosjektile yhđessä Isovuonon komuunin, Tromssan fylkinkomuunin ja Saametingan kansa. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Halluutko sie oppiit kväänin eli kainun kieltä Tromssan universiteetissa syksylä? http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/
Halluutko työtelä kväänin kielityötä yhđessä fantastisen ja kreatiivisen roikan kans? http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Haltiin kveenikulttuurisentteri IKS ja Kveeninuoret – Kvensk Ungdomsnettverk kuttuthaan Ruijan 18-30 -vuotissii kvääninuorii osalistumhaan kväänin- ja meänkielisheen kielileirhiin, minkä järjestethään Pajalassa… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Haltiin kväänisentterille annethaan kans sentterin toimhiin 500 000 kruunuu. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/kaksi-miljoonaa-kruunuu-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Haltiin kväänisentterin työtelijä Tove Reibo oli myötä kieliteknologian työpajassa, minkä järjestethiin 19.-21. juunikuuta… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Halti kväänikulttuurisentteri IKS kautta, mikä laitethaan ylös vuona 2009. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Oversettelse%20Kvenske%20tiltak%20RVA%20PM%2011%2006%2009.pdf
Halti kväänikulttuurisentteri oon saanu prošektirahhaa 250 000 kruunua. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Oversettelse%20Kvenske%20tiltak%20RVA%20PM%2011%2006%2009.pdf
Haluatkos sieki lähteä myötä? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Haluthaan kans tehđä helpomaksi sen, ette vielä usseemat opittais kväänin kielen. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/07/kuurttoo-kvaanin-eli-kainun-kieli-ja-kulttuuriprosektiile/
Hamsunhiin ja Moberghiin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Porsanger%20kommune%2C%20%C3%85rets%20kulturprisvinner.invitasjon%2C%20kvensk.pdf
Hans oli itte laittanu siihen sneeseilin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Heikki, joka ei koskhaan ole nähny mertä, oon saannu unen minkä hän halluu tođelistaat matkala Pohjas-Ruijhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Heikki sannoo: http://www.kvensk.no/saa/regler.html
Heilä oon omat järjestöt ja kulttuurifestivaalit. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Heilä oon polttopuut myötä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Hei, minun nimi oon Fre-hiwet, ja mie olen Sofien ystävä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Hei, minun nimi oon Sofia ja mie olen 12 vuotta vanhaa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Hei, minun nimi oon Sofie, ja mie olen 12 vuotta vanhaa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Heittäkkää pojat pois houraamasta. http://www.kvensk.no/saa/regler.html
Heitäkkää pois pojat taajomasta! http://www.kvensk.no/saa/regler.html
Helmeri kirjotti vielä preevin ja lähätethiin sen preevin ja viimen tuli sitte sieltä vastaus, että OK. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Helse Nord oon nyt päättäny siirttäät DPS:n Kaarasjokheen, mikä oon tyhä kaksikielinen komuuni. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/ruijan-kveeniliitto-aukinainen-preevi-kvaaninkieliset-palvelut-havithaan/
Henry Osima oon Kväänin kielitingan jäsen. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kielivuoden-2013-markeerinki-kvaanin-eli-kainun-kielen-grammatiikin-esitelhaan/
Het aijothaan järjestäät kielikursin paikalislaakitten lapsile. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/07/kuurttoo-kvaanin-eli-kainun-kieli-ja-kulttuuriprosektiile/
Het annethiin minule kirjan, jonka mie lukisin jos halluisin. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Heti valmis, ođota vain puoli minuttii. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Het laulethaan kans sađetlaulun. http://www.kvensk.no/saa/anttu.pdf
Het olthiin suomalaiset jokka siirythiin Tornionlaaksosta Ruiđhaan tuhatkaheksansata luvulla. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Het olthiin usseeman päivän aijan Prännässä ja korjathiin venhettä, mistä muutampi lauta oli särkyny. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvordan%20min%20oldefar%20kom%20og%20ble%20bofast%20i%20Brenna%2C%20kvensk.pdf
Het oon käymässä Kallijovessa, missä oon heän ämmin Nelly Hurun lapsuuenkoti. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Het otethiin voimakhaila käsilä kiini venheestä ja kiskothiin sen kuivale maale. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Het pelathaan ja laulethaan kväänin kielelä, Tornionlakson meänkielelä, ruottiksi ja norjaksi. http://www.kvenskinstitutt.no/
Het perustethiin uusia kouluja ja kirkkoja, joitten avula vahvistethiin ruijan kieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Het saathiin rangaistuksen ko het puhuthiin kväänii, ja meni vuossii ennen ko kvääninkieliset lapset ymmärethiin mitä opettaaja puhui. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/ruijan-kveeniliitto-aukinainen-preevi-kvaaninkieliset-palvelut-havithaan/
Het syöthiin, ja sitte Pjörki lähti ajamhaan Ruotthiin taas. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Het syöthin, ja sitte Pjörki lähti ajamhan Ruotthin taas. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Het söit, ja sitte Pjörki lähti ajamhaan Ruotthiin taas. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Het söivät, ja sitten Pjörki lähti ajamhaan Ruotthiin taas. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Het tykäthiin, ette se oli eriliikaisen soma kuula kursista ja työpajasta, jossa opithaan tekemhään digitaalissii muisteluksii. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/onnistunnu-memory-boxes-kokkous-reggio-di-calabriassa-italiassa/
Het viljothiin pottuja ja elläimille ruuhoa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Heät, jokka ei pärjänheet itte, lähätethiin takasin sinne mistä het olthiin tulheetki. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Hiiri meni nukkumhaan. http://www.kvensk.no/leikit/kissa.pdf
Hilde. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/alf-nilsen-borsskog-saapi-kvaanin-litteratuuripalkinon/
Hildur huolestu ja arveli, ette pojile oli häytyny tapahtua jotaki. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Historier%20fra%20sj%C3%B8en%20fortalt%20av%20Tormod%20Larsen%2C%20kvensk.pdf
Hilja Huru oon ollu johtaaja vuođesta… http://www.kvenskinstitutt.no/
Hiljemin illala met istuima sisälä hytässä minun tykönä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Hokkuni tuli kesällä lentokonheella Uslusta lomalle Raishiin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Hokkuni tuli kesälä flyyilä Uslusta feeriälle Raishiin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Hokkuni tuli kesälä flyyilä Uslusta feeriöittemhän Raishin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Hokkuni tuli kesälä flyyilä Uslusta feeriöittemhään Raishiin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Hokkuni tuli kesälä ilmalaivala/lentokonheela Uslusta luvale/semesterile Raishiin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Huomena met jatkama matkaa Ruijhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Huuttaa: http://www.kvensk.no/paikannimet/pikkukaarina.pdf
Hyppymäjelä oli koko ihmistokka. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Hytän met olima rakentanheet roskamateriaalista, mitä met olima löytänheet ”skittippeniltä”. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
- Hyvin se mennee. http://www.kvensk.no/fraasit/regler.html
- Hyvvii joului, Aimari! http://www.kvensk.no/aika/anttu.pdf
Hyvvii muisteluksii kuiten tullee, kummalaki kielelä. http://www.kvenskinstitutt.no/
– Hyvvää päivää. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
– Hyvvää päivää, Aapo. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
- Hyvvää päivää, Aimari! http://www.kvensk.no/paikannimet/26.pdf
- Hyvvää päivää, lammas! http://www.kvensk.no/paikannimet/26.pdf
Hyvästi! http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
HÄN OON KYMMENEN VUOTTA VANHA. http://www.kvensk.no/perhe/oppgavp.pdf
Häftin lähätethään kouluile, institušuuneile, komuuneille, läänin- eli fylkinkomuuneille ja departementile. http://www.kvenskinstitutt.no/2011/08/status-kvaanin-kirjakielen-kehitystyossa-oonhan-meila-viela-kieli/
Hän aloitti kväänin eli kainun kielen opetuksen Tromssan universiteetissa vuona 2006. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kielivuoden-2013-markeerinki-kvaanin-eli-kainun-kielen-grammatiikin-esitelhaan/
Hän arveli, ette met kyllä kerkkiisimmä kothiin ennen ko yltyis hirveen huono sää. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Hän ei enhään hymmyily, vaan näytti kiristelevän leukaperrii. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Hän ei tykkää sanasta kvääni. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Hänele oli yhä vihrinen hamet päälä. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Hänelä oli kansa paljon kontaktii suomalaisten konstintekkiijöitten kansa. http://www.kvenskinstitutt.no/
Hänelä oli paljon tiettoo kväänin kielestä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Hänelä oon pääpersoonale uskomattomii muisteluksii Pohjas-Ruijasta, jotaki mikä anttaa vauhttii Heikin ajatuksiile. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Hänelä oon ruijalainen mies ja ruijalais-suomalaiset lapset ja hän oon nähny tarpheeksi monta söttendemaita. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Hänen häytyi hihđata ja ajjaa poroilla. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Hänen kirja kyllä yllätti paljoi, sillä ko lukkiijat olthiin ensisti tottunheet Kristiansenhiin lyyrikkönä. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Hänen kirjat oon uniikit ja tärkkee apu kväänin kielen dokumentašuunissa ja kehittämisessä. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/alf-nilsen-borsskog-saapi-kvaanin-litteratuuripalkinon/
Hänen kuvat oon koskettanheet monnii ihmissii, ja hänelä oon… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/
Hänen kuvat oon koskettanheet monnii ihmissii, ja hänelä oon tärkkee status ruijalaisessa fototradišuunissa. http://www.kvenskinstitutt.no/
Hänen matka Ruijhaan oon eeventyyrinen, ja hän jouttuu uskomattomhiin tapattumhiin ja kohtaa mystissii ihmissii matkala. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Hänen nomineerathiin kans 1980 Pohjalan Raađin Litteratuuripalkinnole, mutta hän ei voittanu palkinttoo. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Hänen poeemiitten maanlikheinen kieli koskettaa muitaki ko tyhä niitä joitten äitinkieli oon kväänin kieli. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/alf-nilsen-borsskog-saapi-kvaanin-litteratuuripalkinon/
Hänen rakastettu, Inkeri, päättää mennä takasin Suomheen heiđän yhtheisten lasten kansa. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Hänen romaanisarjasta oon valittu kaksi tekstii. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Hän häytyi hihđata ja ajjaat poroila. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Hän hääty hihata ja ajjaa poroila. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Hän ja hänen peret häyđythiin mennä pakhoon vaarhaan ja löyttäät suojaa vaarareijästä ennen ko het 1944 päästhiin Tromssan fylkkhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Hän kylvää maata kotitalala Inkeri-rakkhaan kansa. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Hän kävi fotograafin kouluu Tyskässä, mutta heitti koulun tyhä yhđen vuođen jälkhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/
Hän muistelee kainulaisten histooriaa mitä ennen ei ollu kirjotettu. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Hän muutti skriptiä niin, ette se toimii kaikila kielilä, ja hän oon tehny skriptin kans kväänin kieliväršuunia varten. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/11/facebookin-kaytetyimat-sanat-kvaanin-eli-kainun-kielela/
Hän oli hänen muorin ja faarin matkasa Suomesta tullu pikkupoikana. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Hän oli hänen muorin ja faarin matkassa Suomesta tullu pikkupoikana. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Hän oli kovin kriittinen omale työle, piian muutamisti liianki kovin. http://www.kvenskinstitutt.no/
Hän oli kuitenki yksi niistä kirjailiijoista joista kirjotethiin enniimitten Pohjas-Ruijan aviisiissa 1980-luvun alussa. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Hän oli kvääni ja saattoi suomen kieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/
Hän oli sillon valmis opettaajan koulusta ja työteli opettaajana. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Hän oli tässä kotona hänen faarin ja muorin tykönä, ko mie tulin tänne. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Hän oli tässä kotona hänen faarin ja muorin tykönä, ko mie tulin tännet. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Hän oli 90 vuotta vanhaa ja mie olin neljä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/04/lemmijovessa-naytethaan-filmin-under-en-annen-himmel-6-5-klo-19/
Hän oon aijemin julkassu häftin Piu pau paukkuu. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/06/kivivaki-kesanayttelyssa-fotoutstillingen-steinfolket/
Hän oon kalastajapuuna, ja hänelä oon pieni talo Kallijovessa, vuonon rannala. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Hän oon syntyny Mouruniemessä, Porsanginvuonon öystäpuolela. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/06/kivivaki-kesanayttelyssa-fotoutstillingen-steinfolket/
Hän otti assiin ja auttoi minnuu. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Hän piilottaa hänen nuoren ijän ja sannoo ittensä Jaakoksi. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Hän ryyppäs ja usheen oli hän niin köyhä ette kohta ei ollu varraa häärätä niin paljon tyyrhin kuvateknikin kans ko olis halunu. http://www.kvenskinstitutt.no/
Hän saapi silloin panna knapin mihiin vain. http://www.kvensk.no/leikit/miila.pdf
Hän saattoi tyhä pikkuisen minun kieltä, ja mie saatoin vielä vähemän hänen kieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/04/lemmijovessa-naytethaan-filmin-under-en-annen-himmel-6-5-klo-19/
Hän studeerasi opettaajaksi, ja työteli opettaajana kiini vuotheen 2013. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Hän tekkee omia lauluja, joita oon käänetty kans kväänin kielele. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Hän tuli 52 vuotta vanhaaksi. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Hän työteli kielitingan johtaajanna kiini kuolemhaan saakka. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Hän viskais hamheen paiju¬pensaasheen ja ajatteli anttaat sölkhään pojale. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Hän ymmärtää suomea, hän ymmärtää lapin kieltä. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Häyđymä pittäät kväänin kielen! http://www.kvenskinstitutt.no/
Häyđyt kans osata jakkaat tiettoo kväänin kielestä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/kvaanin-kielen-virka-kainun-institutissa/
Hään hääty hihata ja ajjaa poroila. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Hään oli tässä kotona hänen isän ja äitin tykönä, ko mie tulin tänne. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Idar Kristiansen kuoli januaarissa 1985. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Idar Kristiansen oli kiini saamen ja kainun kulttuuriista. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Idar Kristiansen oli produktiivinen kirjailiija. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Idar Kristiansen oli syntyny Vookissa (Honningsvågissa) Finmarkussa 1932. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Ihminen joka aikoo siirtyä tänne, löytää paljon hyövyllistä tietoa kunnan kotisivuilta. http://www.nordtromsportalen.no/bo.311667.fi.html
Ihmiselle tämä saattaa olla vaikkee ymmärttäät. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Kainun%20institutti%20Mauno%20maitovalas%20Handout%2023%2006%2010%20kvensk.pdf
Ihmiset siirythiin likemäs merta ja kauvemas öysthään, eriliikaisesti Varenginvuonhoon. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Ihmisillä oon kans suuri intressi työtelä sen etheen ette saatais enämen kolmikielisiä tiekylttejä, ja se tullee kans kuvissa esile. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/12/tulisielut-tyossa/
Illala met kävelimmä jovele, ja sieltä näjimä ette jovessa oli paljon lohhee. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Ilmoita ittesti täälä: http://www.kvenskinstitutt.no/wp-content/uploads/2013/06/P%C3%A5meldingsskjema_kvaani.pdf
Inger Birkelund pittää kursin Kainun institutin työntekkiijöile 11.-13.2. institutissa. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Ingerillä oon oma ihana!-firma, ja kursila hän opetti meile kunka tehđään digitaalissii… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Institutin alla työtelee Kainun kieliraati, jonka moolina oon yhtheisen kainun kirjakielen rakentaminen. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Institutin johtaaja Hilde Skanke ja opetuksenjohtaaja Terje Aronsen muistelhaan… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Institutin johtokunnan kokkous piđethään Kainun institutissa 13.12. klo 10. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Institutin kesänäyttely: http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Institutin kesänäyttely muistelee siitä kuinka minoriteettinuoret valmistethaan teatteriesityksen. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Institutin styyrin johtaaja Oddbjørn Samuelsen, styyrin jäsen Solveig Samuelsen, ministeri Rigmor Aasrud og opetuksenjohtaaja Terje Aronsen institutissa 2010. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/07/kuurttoo-kvaanin-eli-kainun-kieli-ja-kulttuuriprosektiile/
Institutin tehtävänä oon kainun kielen ja kulttuurin revitaliseeraaminen, ja sielä tehđhään muun joukossa oppimateriaalii kainun kielen kouluopetuksheen. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Institutin työntekkiijät näytethiin kans filmin Pyssyjovesta. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/onnistunnu-memory-boxes-kokkous-reggio-di-calabriassa-italiassa/
Institutti aikkoo kovota enemän eri aloitten sannoi kvääninkielisheen sanapuohiin, josta sitte… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/4/
Institutti aikkoo kovota enemän eri aloitten sannoi kvääninkielisheen sanapuohiin, josta sitte tehđään sanakirjan. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/01/500-000-kruunuu-kahtheen-kieliprosekthiin-kmd-departementista/
Institutti alkaa heti tekemhään kväänin kielen… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Institutti halluu kehittäät kulttuuritkonsseptii, jossa… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Institutti halluu kehittäät kulttuuritkonsseptii, jossa työtelhään lasten ja nuorten kans. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/met-hajema-kieli-ja-kulttuurityontekkiijaa-100-virkhaan-01-01-31-12-2015/
Institutti näytti filmin, jossa nuoret laulethaan laulun ”Hyvän illan”. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kvaaniin-leikki-ja-musikkitradisuuni-neljanessa-memory-boxes-kokkouksessa-bulgariassa/
Internetti luo uussii mahđolisuuksii. http://www.kvenskinstitutt.no/
Isotingan Peret- ja kulttuurikomitea käypi Kainun institutissa 27. januaarikuuta klo 14.30. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Isovuonon komuuni saa 500 000 kruunua kielisentteriä varten. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Oversettelse%20Kvenske%20tiltak%20RVA%20PM%2011%2006%2009.pdf
Isovuonossa pruukathiin järjestää joulun jälkhiin markkinat joita kans Kväänimarkkinoiksi kuttuthiin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Issoimat kainulaispaikat oon Etelä-Varenki, Vesisaari, Teno, Porsanki ja Alattio Finmarkussa, Naavuono, Raisi, Kaivuono, Isovuono ja Yykeä Tromssan fylkissä. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Isä ja mie olema hihtanheet heti jo kaks viikkoa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Isäntä krappais päätä ja funteerais vähän. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Isä oli laittanu mulle pyssyn vällyitten alle ja kuivattua lohta. https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/5943/index.html
Iđut AS saapi 150 000 kruunuu jotta se voipi julkaista Alf Nilsen Børsskogin neljänen romaanin. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/kaksi-miljoonaa-kruunuu-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
JA KYSYI ELLÄIMILTÄ: http://www.kvensk.no/leikit/kissaiso.pdf
Ja Silje, siehän kolmevuotisena, sanoit nämät fantastiset sanat: http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja Tore oon itteki oppinu paljon. http://www.kvenskinstitutt.no/
Jaa-a, mitäkhään se tuopi tulevaisuus tulleshaan Hopule? http://www.akkihoppu.fi/praatit.php
Ja aina muori alko itkemhään. https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/6467/index.html
Jaa pappa, että hän tykkää siitä. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Jaa, sieltä mie olen kotoisin – ja iloinen ämmi. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Ja ei siitä tullu mithään enämen puhetta sillon. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja ensi vuojet koulussa, se – ne oli ihan pahhiimet, ko kielettä alkkaa koulhuun ja, eikä ymmärrä mithään. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Ja erittäinki olema ylppeet siitä ette meilä kirjoitethaan kans kainun kielelä. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Ja ihmiset elethiin yhessä ja hyvin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Ja ihmiset elethiin yhđessä ja hyvin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Ja ihmiset elethin yhesä ja hyvin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Ja ihmiset elivät yhđessä ja hyvin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Ja ilo tullee perässä. http://www.laronia.com/runo.html
Ja itea syntyi, mie aloin hunteerahaan, mitä nyt tehen ja mie hoksasin sitten näin, ette ko saamelaisila oli semmoinen mahðolisuus sillon, ette saaðhaan virkavappaa – permisjuunii, ette opiskela ommaa saamen kieltä. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja jotta se olis aivan sikkari, niin mie asetuin asumhaan tunturhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Ja – kaikistä tärkkein – siiheen tarvithaan paljon ihmisresurssii. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Ja kaikki turhaan? http://www.laronia.com/runo.html
Ja kiitokset menhään kansa meiðän pojale, Jörgenile, ja meiðän tyttärele, Siljele, ette het tasan oon olheet positiiviset kainulaisuutheen. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja kohta emmä hoksaakkaan. http://www.laronia.com/runo.html
Ja kohta olema innostunheita. http://www.laronia.com/runo.html
Ja kuka muisteli muisteluksii? http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Ja lisäksi oli kylmä ja met olima märät. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Ja meilä oli kauheen paljon silloin, filmi ja kaikki, mutta ei ole ollu nyt jälkheen niitä filmii. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Ja met itte hehkuma ja loistama ja itkemä välilä. http://www.laronia.com/runo.html
Ja met jokka olema määränheet ette met olema kainulaiset, tet toiset hyväksykkää sen meiðän määräyksen. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja met olisimma tyhä muutaman meetterin päässä rannasta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Ja met tiesimä, missä kohin hän asu. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Ja mie. http://www.laronia.com/runo.html
Ja mie halluisin sannoot sen sinule, kasvotusten. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/02/met-olema-menettanheet-yhden-ystavan-muistosanat-alf-nilsen-borsskogile/
Ja mie heitän kansa sanomala "kiitoksii paljon" meiðän kuningas Haraldile joka nyt oon nimittäny minun ritariksi Pyhä Oolaffin kunnan kautta, ja fylkesmanni Gunnar Kjønnøyile joka antoi minule mitaalin tääpänä. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja mie opiskelin sitte suomee Oslon yliopistossa – universiteetissä – ja vuonna 1978 mie aloin opettahaan suomen yleiskieltä Pyssyjoven koulussa, kahðeksenkymmentä koululaista, jokka alethiin opiskelehään. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja mie tieđän sen, ette minnuu vain, sie rakastat. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Porsanger%20kulturskole%2C%20Jos%20mie%20toh%C4%91in%2022.12.2009.pdf
Ja mie vastasin sitte näile kolmele tyttärele näin, ette: http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja minula oli huono kamera ja mie olen amatööri. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja montaki aina välilä. http://www.laronia.com/runo.html
Jan Dahleng (oikkeele) Kipparifestivaalissa Pyssyjovessa, kesälä 2015. http://www.kvenskinstitutt.no/
Ja net otethiin joka kerta minun myötä. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Ja niin Maiala aukasi oven, ja samala hän sano vihasella äänelä: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Ja niinhän siinä kävi. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Ja niin minusta tuli Kaisa-äitin kuoleman jälkheen Särestön isäntä. https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/5943/index.html
Jan ja Ole saathiin paniikin ja alethiin parkumhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Jannen vierhaat ei kuiten tarvittee työtelä liikkaa. http://www.kvenskinstitutt.no/
Janne näyttää ja selittää, mikkä vehkheet piđethään ja mikä oon niitten nimi kväänin kielelä – harava, vikatet, hanko jne. http://www.kvenskinstitutt.no/
Janne oon iloinen, ette sai oppiit paljon kotikylän kieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/
Janturissa oon 24 tiimaa. http://www.kvensk.no/aika/tidsuttrykk.pdf
Januaarikuussa 2015… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/
Ja nyt Hansi sano, ette hän aikkoo kothiin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Ja nyt tänä syksynä 2005 siitä syntyi Kvänsk Institutt. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja nämät kolme tytärtä olthiin hetki saanheet sen ajatuksen sieltä, ette, no heiðän kielele tahi meiðän omalle kielele kans piti saaða opetusta, ko tyttäret tiethiin sen, ette kieli oon kväänin kieli tahi sillon sanoima suomen kieli. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja paljot menethiin oman äitinkielen, sen kielen mikä oli heiðän työkalukieli, heiðän syðämenkieli, heiðän pyhäkieli ja heiðän kaikki tässä mailmassa. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja se meni likele vuosi, ja se meni yli vuosi, meni toista vuotta, se tuli sitte vastaus, ette ei löyðy rahhaa tähään meiðän kysymyksheen, meiðän permisjuunisöknaathiin. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja siinä kaikki ressyrsit oon kiinni siitä, mitä nyt departementti meinaa ette pitäisi anttaat, ja sillä meilä ei ollu iso ilo justhiin sillon. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja silloin mie lähđin pois. http://www.kvensk.no/luonto/varisja.pdf
Ja sinnuu, mie kaippaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/B%C3%B8rselv%20skole%2C%20Eth%C3%A4n%20j%C3%A4t%C3%A4.pdf
Ja sitten ko met olema alkanheet julkaisehaan, ei se kuitenkaan riitä se. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja teile saamelaisile jokka joka paikassa matkitta sitä meistä ette "tethän oletta saamelaiset tetki!" http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja tieđätkö, kuka sinun kans nyt puhhuu? http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Ja tieđätkö kuka sinun kanssa nyt puhhuu? http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Ja tiäkkö kuka sinun kans nyt puhhuu? http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Ja ti’äkkö kuka sinun kansa nyt puhhuu? http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Ja toivossa oon, ette yhtheinen kirjakieli paranttaa kans kainulaisten yhtheistä identiteettii – niin ko toivoma, ette Kielitingan työki jo sitä paranttaa. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Ja tulevaisuuđessa pian saama rakenetuksi meänkielen ja kainun kielenki yhtheisen kirjakielen, missä rakentamisessa Pohjais-Suomenki ihmiset saatethaan olla myötä. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Ja tämä, ette mie sain, se antoi sitte kvääniileki sen maholisuuðen, ette hakkeet permisjuunin oman kielen opetuksheen. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ja tämä siitä huolimatta, ette kirjakieli perustuu kohta vain yhđele dialektille eli Koutokeinon dialektille. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Ja ushein lapset kysythiin: http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Ja yhđestä assiista mie olen kohta varma: http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Jeee ja kiitos maailma ja tet kaikki! http://www.laronia.com/runo.html
Joka hetki voi olla se viiminen. http://www.laronia.com/runo.html
Joka pellaaja tarttee yhđeksen knappii. http://www.kvensk.no/leikit/miila.pdf
Joka tottuus mennee läpi kolme tassaa: http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
“Jokhaan se oon mamma?” http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Jokhainen institutti, joka oon myötä tässä prošektissa, mobiliseeraa oppijoita. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/10/institutti-oon-myota-memory-boxes-oppiprosektissa/
Jokhaisen minoriteetin histoorian muistelhaan lyhykäisesti, alkkain 1500-luvulta ja kiini tähän päivhään. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/staatin-tyontekkiijat-opithaan-saamelaisista-ja-kansalisista-minoriteetiista/
Jokhoon tullee? http://www.kvensk.no/saa/regler.html
“Jokohan se on äiti?” http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
“Jokohan se oon mamma?” http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Joo, mie sanon, ko niin on assiit, mie o’otan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Joo, mie sanon, ko niin oon assiit, mie ođotan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Joo, potelissa kyynelii met myymä Baden-Badenhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Baden%20baden%20kvensk%20og%20samisk.pdf
Joo, vähän puhui suomea ja vähän lapin kieltä, monta sanaa. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Jos ajattelema tämän alan, tämän regioonin ja tämä maanosan histooriasta, se oon paradoksi ette met Ruijassa ensi kerran olema aukaisemassa monikielistä kielisentterii. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
– Jo se vain passaa. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Jos kattoma vaikka pohjaissaamen kieltä, se pohjaissaamee puhuthaan kolmessa eri riikissä, Ruottissa, Ruijassa ja Suomessa, ja tornionsaamen Ruottissa ja varenginsaamen Itä-Finmarkussa erotus oon kuitenki yhtä iso eli isompi, ko mitä erotus oon kainun ja meänkielen dialektiitten välilä. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Joskus vihhaa tarvithaan, se voi jopa auttaa. http://www.laronia.com/runo.html
Jos met rukatamma, niin piian met olema huomena Ruijassa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Jos sie halluut lukkeet enämen tästä ja anttaat kuurttoo Ailin assiile, mene tähän nettisivhuun: http://www.kvenskinstitutt.no/
Jos sie olet kiinostunnu oppimhaan kainun kieltä, se ilmoita ittesti juunikuun 1. päivhään. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Jos sie tykkäät työtelä lasten ja nuorten kans, ja halluut työtelä kulttuuriprošektitten kans joissa fokus oon kielessä, niin söökkaa tätä virkaa! http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/met-hajema-kieli-ja-kulttuurityontekkiijaa-100-virkhaan-01-01-31-12-2015/
Jos sie vielä lisäksi olet työtely lasten tahi raavhaitten opettajaana, niin sie olet justhiin oikkee persoona tähän työhön! http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/kvaanin-kielen-virka-kainun-institutissa/
Jos sitte taas kattothaan Pohjaiskalotin kielten sanavarraa, se aivan perussanavara oon kohta sama ko muittenki suomen dialektiitten. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Jos studenttiita tullee paljon – niin ko met uskoma ja toivoma – ja näjemä ette kainun kieli ja kulttuuri kiinostaa, se sitte yhđenvuotisen opinon saatethaan jatkaat niin, ette siitä tullee kainun kielen ja kulttuurin bachelor. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Jos tet tunnetta toissii ihmissii eli aktööriitä, mikkä pitäis saađa tämän ympäripreevin, se olkkaa niin hyvät ja lähättäkkää sen etheenpäin niile. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Jos ämmi laulaa, laul – tämmöisen: http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Jotaki kuitenki. http://www.laronia.com/runo.html
Joten sen plaanin met häyvyimä unheettaa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Jotta saama ihmiset enämen käyttämhään kieltä, tarvittemma paikalisten miljöitten aktiviteettii. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/01/500-000-kruunuu-kahtheen-kieliprosekthiin-kmd-departementista/
Jotta voit käyttää Facebookia kväänin kielelä, sie tarvittet vasituisen skriptin joka tekkee muutoksia nettisivula. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/11/facebookin-kaytetyimat-sanat-kvaanin-eli-kainun-kielela/
Joukko oon laulanu ja pelanu monta kerttaa erilaisissa tapattumissa, muun myötä silloin ko Aaronin Jussan Terje sai ritarimitalin 16. marsikuuta 2015. http://www.kvenskinstitutt.no/
Joukossa oon nyt heti 300 jäsentä, jokka saađhaan joka viikko oppiit lissää kväänin kieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/
Jo vain. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
- Jo vain, nyt oon jouluaatto. http://www.kvensk.no/aika/anttu.pdf
Jo 1949, 17-vuotisena, hän publiseerais poeemii Tromsan opettaajakoulun studentiin jouluhäftissä. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Juhani ei muistelu, mitä oli tapattunnu Haukilahdessa, mutta jälkhiin se ei koskhaan pyytäny haukkii. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Juhanin vanha muori muisteli, ette se sai peđosta kymmenen kiloo haukipihvii ja kuus literii voimakasta kalakeittoo. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Juhani pani venheesheen selkärepun, jossa olthiin tähelisiimmät ruokatavarat: leippää, voita, kinkkuu, kaffii, sokkerii ja flasku pontikkaa, minkä sen kranni Anna oli tehny. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Justhiin'ko pääsin Kehumasta 'Naisia-Viikola' - *Het' Näytti Tapansa*...! http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_07_01_archive.html
Justhiinsa 31 vuotta aikkaa hän oli myötä perustamassa maailman ensimäistä kainulaisseuraa, Pyssyjoven kainulaisseuraa. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Jälkhiin sitä olema nähnheet positiivissii tekemissii kainulaisileki. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Jäsen jossaki kunnassako? http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Jäämeren rannoile, kiini Pohjais-Tromsshaan ja Finmarkkhuun saakka. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20Press%20Release%2C%20kvensk%2025.03.2011.pdf
Jää tervheenä! http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
KIELIKAFEA KAINUN INSTITUTISSA Keskiviikkona 3. juunikuuta klo 18.00 Piian löyđämä uuđet kväänin sanat ko olema yhđessä? http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/
KIRJOITTANNU: http://www.kvensk.no/leikit/kissaiso.pdf
KISSA KYSYI SITTE LAMPHAILTA: http://www.kvensk.no/leikit/kissaiso.pdf
KONFRANSIPROGRAMI: http://www.kvenskinstitutt.no/2013/08/konferansi-kvaanikulttuuri-ja-kvaaninkainun-ja-suomen-kieli-lastentarhaasta-tyoelamhaan-vesisaaressa-30-09-01-10/
Kaarasjoven komuuni: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%20m%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%2028%2005%2010.pdf
Kaffii, kakkoi ja lottii myyhđään. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Vanhoi%20Pyssyjoven%20kuvvii%20pressemelding.pdf
Kaffivalkkee pallaa siljola, ja Jannela oon keksui, kaffii ja saftii anttaat heile. http://www.kvenskinstitutt.no/
Kahestoista fepruaari yheksäntoista sattaa ja seittemäntoista oli semmonen tormi ympäri Finmarkkua. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kvenske-dialekter/dialektprover/
Kaiken uuđen tieđon kuvista kovothaan Porsangin Musehoon. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Vanhoi%20Pyssyjoven%20kuvvii%20pressemelding.pdf
Kaikila ihmisilä oon oikkeus omhaan äitinkielheen. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Kaikin olthiin yhtä mieltä siittä, ette het käsitelhään möötissä kahta assiita: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%2C%20m%C3%B6%C3%B6ttireferaatti%2C%20styyrim%C3%B6%C3%B6tti%2006.01.09.pdf
Kaikissa tekstiissä oon prinsiippinä ollu sen, ette niihiin ei ole otettu myötä semmoissii haamui, mitä ei löyđy kainun kielen dialektiista. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Kaikki Porsangin museon kuvat Pyssyjovesta oon 1900-1960 -luvulta. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/kevhaan-viimisen-museumikafean-pidethaan-maikuussa/
Kaikki Porsangin museumin kuvat oon vuosilta 1900-1960. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/03/museumikafea-pyssyjovessa/
Kaikki elektriset virta-tahi patteriproduktit. http://www.fimil.no/uploads/2/0/5/4/20547254/sorteringsguide_kvensk.pdf
Kaikkiin tärkkiin oon kuitenki koko aijan se, ette kieltä käytethään. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Kaikki kalat oon puhunheet. http://www.kvensk.no/luonto/kalloin.pdf
Kaikki kalenteritekstit oon kvääniksi, saameksi ja ruijaksi. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/12/tulisielut-tyossa/
Kaikki kväänit kaapista ulos! http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Kaikki lapset kuulthiin hänele. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Kaikki nämät minoriteettikielet oon suomalais-ugrilaissii kielii, ja tähään asti tätä kielijoukkoo oon tutkittu aivan liian vähäsen, ko kattoma sitä tutkimusalaa, mikä tunnethaan mailmala. http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
Kaikki nämät tekstit oon sitte kirjoitettu uuđesti viiđelä eri prinsiipillä: http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Kaikki tieđot ja pröövit oon anonyymit. http://www.kvenskinstitutt.no/wp-content/uploads/2012/06/Saminor-Infoskriv-kvensk.pdf
Kainulainen ei koskhaan anna ylöön! http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Kainulaiset ei saanheet mithään opetusta suomen kielessä ja heiltä oon vailunu suomen media ja kontakti nykysuomheen. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Kainulaiset oon asunheet heiđän omissa kylissä ja kontaktit toishiin kylhiin oon olheet vähäiset. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Kainulaiset oon suomensukuinen kansa, jokka asuthaan enniimitten Pohjais-Ruijassa, Finmarkun ja Tromssan fylkiissä. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Kainulaisia oli enämen ko ruijalaisia. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Kainulaissii oli enämen ko ruijalaissii. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Kainulaissii oli enämen ko ruiđalaissii. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Kainulaissii oli enämpi ko ruijalaissii. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Kainulaissii oon käsketty kans ruijansuomalaisiksi ja heiđän kieltä suomeksi. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Kainulaisten ensimäinen yhtheinen organisationi Norske kveners forbund – Ruijan kveeniliitto perustethiin vasta vuona 1987, eikä sekhään ole vähäisten ekonomisten resurssiitten ja ihmisresurssiitten takia päässy kassuumhaan kovin suureksi tahi väkeväksi. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Kainun institutin Vuosimuistelus 2013 oon nyt valmis, ja heti sen lähätethään kaikile meiđän yhtheistyöpartneriile. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Kainun institutin aukastiin viralisesti kaksi vuotta siitä jälkhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/5/
Kainun institutin johtaaja Hilde Skanke presenteeraa kirjan. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Kainun institutin johtokunta kokkointuu Pyssyjovessa perjantaina 1. fepruaarikuuta. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Kainun institutin perustethiin vuona 2007 ja sillä oon našunaali eđesvastaus kehittäät kväänin kieltä Ruijassa. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kielivuoden-2013-markeerinki-kvaanin-eli-kainun-kielen-grammatiikin-esitelhaan/
Kainun institutin prošektinjohtaaja Kaisa Maliniemi oon ollu myötä kokkouksissa ja paneelidiskušuunissa kesätapattuman ”Kieli oon ihmisen kaikki / Mother language means… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Kainun institutissa kello 17.00 Aaronin Jussan Terje saapi Kuninkhaalisen Ruiđan Pyhän Olavin Ensimäisen Ritarin arvon Kaksi Laksoo Päivän puhheet Met… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/
Kainun institutissa piđethään johtokunnan kokkouksen 12. septemperikuuta klo 10. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Kainun institutista olthiin myötä Kaisa Maliniemi ja Mervi Haavisto. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/4/
Kainun institutti. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Kainun institutti Kosööri: http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/
Kainun institutti – Kvensk institutt, 9716 Børselv tahi e-posthiin: hilde.skanke(a)kvenskinstitutt.no. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/met-hajema-kieli-ja-kulttuurityontekkiijaa-100-virkhaan-01-01-31-12-2015/
Kainun institutti – Kvensk institutt oon kääntäny 200 tärkeintä sannaa ja toimintoa tätä skriptiä varten . http://www.kvenskinstitutt.no/2012/11/facebookin-kaytetyimat-sanat-kvaanin-eli-kainun-kielela/
Kainun institutti – Kvensk institutt oon laittanu uuđen kulttuuripalkinon, Kväänin litteratuuripalkinon. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Kainun institutti, Samisk språk- og kultursenter ja RiddoDuottarMuseat piđethään tärkkeenä ette Porsangin komuunin kolmen kulttuurin välinen yhtheistyö oon esilä Glad… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Kainun institutti, Vesisaaren museumi ja OPUS Vesisaari järjestethään yhđessä Ruijan Kveeniliiton kans konferansin “Kväänikulttuuri sekä kväänin/kainun ja suomen kieli lastentarhaasta… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/5/
Kainun institutti, Vesisaaren museumi ja OPUS Vesisaari järjestethään yhđessä Ruijan Kveeniliiton kans konferansin “Kväänikulttuuri sekä kväänin/kainun ja suomen kieli lastentarhaasta työelämhään” Rica Hotelissa Vesisaaressa 30.09.-01.10.2013. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/08/konferansi-kvaanikulttuuri-ja-kvaaninkainun-ja-suomen-kieli-lastentarhaasta-tyoelamhaan-vesisaaressa-30-09-01-10/
Kainun institutti ja Omasvuonon kielisentteri aijothaan tehđä kväänin äänikursin internettii ja raatioo varten, ja tähän prošekthiin het saađhaan 150 000 kruunuu. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/07/kuurttoo-kvaanin-eli-kainun-kieli-ja-kulttuuriprosektiile/
Kainun institutti julkaissee heti kväänin eli kainun kielen grammatiikin, jonka oon kirjoittannu Eira Söderholm. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kielivuoden-2013-markeerinki-kvaanin-eli-kainun-kielen-grammatiikin-esitelhaan/
Kainun institutti järjesti samala epäviralisen kokkouksen, jossa Kieltinka, FAD, KUD, KD ja Språkrådet kohđatelthiin. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/monta-kohattelluu-kielitingan-kokkouksessa/
Kainun institutti näytti kaksi leikkii, ”Kaikki minun lapset” ja ”Kili, kilipukki”. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kvaaniin-leikki-ja-musikkitradisuuni-neljanessa-memory-boxes-kokkouksessa-bulgariassa/
Kainun institutti oli myötä kolmanessa Memory boxes-kokkouksessa, minkä järjestethiin Reggio di Calabriassa, Italiassa 8.-12. maikuuta 2013. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Kainun institutti oon myötä Grundtvig-prošektissa, jonka nimi oon “Memory boxes”. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/10/institutti-oon-myota-memory-boxes-oppiprosektissa/
Kainun institutti oon myötä nostamassa esile kväänin kieltä ja kulttuurii… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Kainun institutti oon saanu 61 000 kruunuu jotta se saattaa järjestäät konferansin ”Kvensk kultur og kvensk og finsk språk fra… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Kainun institutti presenteerasi sen… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Kainun institutti presenteerasi sen työn, minkä se oon tehny Lietuvan kokkouksen jälkheen. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/onnistunnu-memory-boxes-kokkous-reggio-di-calabriassa-italiassa/
Kainun institutti saapi yhtheensä 500 000 kruunuu kahtheen kieliprošekthiin. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/01/500-000-kruunuu-kahtheen-kieliprosekthiin-kmd-departementista/
Kainun kieleksi mie kuttun tässä sitä suomensukuista kieltä, mitä puhuthaan Pohjais-Ruijassa eli Pohjais-Norjassa. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Kainun kielele kääntänheet: http://www.kvensk.no/luonto/iivari.pdf
Kainun kielele oon viimi vuossiin aikana tapattunnu enämpi ko sitä ennen monhiin vuosisathoin. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Kainun kielelä ja meänkielelä oon molemilla vähän puhhuujiita, meänkielelä muutama kymmenen tuhatta, kainun kielelä vielä vähemän. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Kainun kielelä oon issoi probleemiita: http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Kainun kielen grammatikin julkaisthaan desemperikuussa viikola 51. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/
Kainun kieli ja kulttuuri oon jo kauvoin ollu oikhein pahassa vaarassa. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Kainun kieli ja kultuuri oon jo kauvoin ollu oikhein pahassa vaarassa. http://site.uit.no/ubkvensk/files/2014/06/Kvenseminar_hausten_2014_1_ymp%C3%A4ripreevi.pdf
Kainun kieliraati oon laittanu muutamppii esimerkkitekstii Kainun kielitingan työtä varten. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Kainun kieltä oon alettu kans opettamhaan Tromssan universiteetissa. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Kainun kulttuuri oon mistanttaanu ambassadöörin ja kirjailiijan, Pyssyjoven kylä oon mistanttaanu «äijin», ja met… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/4/
Kainun kulttuuri oon mistanttaanu ambassadöörin ja kirjailiijan, Pyssyjoven kylä oon mistanttaanu «äijin», ja met olema mistanttaanheet ystävän. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/02/met-olema-menettanheet-yhden-ystavan-muistosanat-alf-nilsen-borsskogile/
Kainun ortografiiksi oon helppo valita sama ortografii, mitä käytethään suomen kielessä, meänkielessä ja kohta kaikissa muissaki öystämerensuomalaisissa kielissä. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Kainu näyttää kuitenki olleevan se vanhaa oma nimi kielele, ja sillä mie käytän tässä sitä sannaa. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Kainun öystänpuolen dialektit eli niin käsketyt Varengin dialektit taas oon likkiimpänä Suomen Lapissa puhutuita Kemin dialektiita. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Kaisa. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/05/uuet-laulut-yhtheiskonsertti-lemmijovessa-20-5-uuet-laulut-felleskonsert-i-lakselv-20-5/
Kaivuono/Gáivuotna/Kåfjord: http://www.kvenskinstitutt.no/2012/05/uuet-laulut-yhtheiskonsertti-lemmijovessa-20-5-uuet-laulut-felleskonsert-i-lakselv-20-5/
Kaivuonosta saakka. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
”Kaksi Laksoo” tuli joukon nimi, ko laulaja Cillelä ja kitaristi Jannela oon kohta sama pöränimi – Dahl ja Daleng, ja ‘dal’ oon ‘lakso’ kväänin kielelä. http://www.kvenskinstitutt.no/
Kaksi vasthaanpanniijista mestathiin jälkhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Kaksi viikkoo joulhuun, pimmee ulkona. http://www.kvensk.no/aika/lesmer.html
Kalenteri ‘Pohjaisen ihmissii – Olbmot davvin – Mennesker i nord’ oon Merisaamen tietosentterin ja Kainun institutin yhtheistyöprošekti. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Kansalinen vähemistö oon joukko ihmisiä, joila oon joko eri etnisyys, kieli, kulttuuri ja/tahi uskonto ko enemistölä, ja joila oon jo pitkhään ollu yhtheys siihen maahan missä het asuva. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/12/kiitoksia-kumpaaki-musikki-ja-kansaliset-minoriteetit/
Kansalisten minoriteetitten kuurto-oorningista annethaan kans 450 000 kruunuu Ruijan Kaiku-aviisille. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/01/500-000-kruunuu-kahtheen-kieliprosekthiin-kmd-departementista/
Kans faaki-ihmisille saattaa olla paljon hyöttyy tästä sivusta. http://www.kvenskinstitutt.no/
Karfhu nukkuu ittensä pesässä. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Karkuri ei halunu kuula ja ajoi korkkeimalla giirila ohi. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Kataloogissa oon kaikki net suunile 1000 eri arkiivii, jotka Finmarkun arkiivit omistaa ja säilyttää. http://finnmarksarkivene.no/?cat=185
Kataloogissa oon tiettoo tästä: http://finnmarksarkivene.no/?cat=7
Katovuođet tulhaan pöräkkäin, ja hän ja Inkeri puhuthaan uuđesta vajeluksesta Pohjas-Ruijhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Katto Programikategoria 01.40 Nasjonale minoriteter Staatinbudšetissa . http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Kauppamiehet matkustethiin kans Ruijassa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Kaupungissa met kohattelima lensmani Ursfjordin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Kaupungit ja fiskuväärit kasuthiin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Kautokeinon komuunhiin, ja komuuni oon sekretariaatin työnanttaaja. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%2C%20m%C3%B6%C3%B6ttireferaatti%2C%20styyrim%C3%B6%C3%B6tti%2006.01.09.pdf
Kautokeinon komuuni: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%20m%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%2028%2005%2010.pdf
Kauvimpana suomen kirjakielestä: http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Kehittäät yhtheissii faakilissii standardiita ja hunteerata magasiini- ja depot-tillaa. http://finnmarksarkivene.no/?p=3052
Kelhään ei ollu mithään sanomista kokhoonkuttumispreivhiin ja möötti alotethiin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%20m%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%2028%2005%2010.pdf
Kello oli jo varmhaan likempänä yhtä yölä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Kello oli nelje, vähän yli, niin Oskari ringaiski, ja kyssyy sitte Hokkunilta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Kello oli nelje, vähän ylittet, se Oskari ringaiski, ja kyssyy sitte Hokkunilta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Kello oli neljä, vähän yli, niin Oskari ringaski, ja kyssyy sitte Hokkunilta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Kello oli neljä, vähän yli, niin Oskari soittiki ja kyssyy sitte Hokkunilta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Kello oli neljä, vähän yli, niin Oskari soittikin, ja kyssyy sitten Hokkunilta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Kenelä oon pikkusisar/isoveli? http://www.kvensk.no/perhe/sporsmal.pdf
Kenenkhään ihmisen syämmessä ei ole tillaa minun murheille. http://www.laronia.com/runo.html
Kerran kranni Juhani tahtoi freistata pyyttäät pettoo kylän issoimmilla hauenrauđoilla, minkä se sai lainaksi Erkki-sepältä. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Kesälä mieki menen heän pörässä sinne. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Kevväilä 2013 alkkaa sitte se yhđenvuotinen opinto. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Kevväilä 2006 alkoi ensi kerran kainun kielen opetus Tromssan universiteetissa; sitä saattaa studeerata aivan bachelor-graadhiin asti. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Kevväilä 2007 alkoi kans työtelemhään Kainun kieliraati, jonka meininkinä oon planeerata kainun kieltä eli ehđottaat, mihiin laihiin kainun kieltä häytyis kirjoittaat, minkälainen grammatiikki sillä pitäis olla ja kunka sen sanavarraa olis rakenettava ylös. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Kielelinen identiteetti kans oon toinen ko suomalaisten. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Kielelinen identiteetti saattaa olla kiini hirmu pienistä detaljiista. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Kielelinen toleranssi oon matala. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Kielen elämälle ei tärkkein ole se, minkälainen se kirjakieli oon, mutta se, ette sitä käytethään, kans kirjalisesti. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Kieli: http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23musiikkiteos_rs1_0061
Kieli ei kuitenkhaan ole tyhä lingvistinen assii. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
– Kieli ja kulttuuri oon tärkkee ihmisen indentiteetile. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/kmd-enamen-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Kielimestari – oppiija –modelli apuna kväänin eli kainun kielen oppimisessa Ko studeeraa minoriteettikielii niin ko kväänin kieltä, saattaa olla kovin… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/
Kieli oonki melkhein likelä suomen kielen pohjaisdialektiita ja kaikkiin likkiimpänä se pian oon Ruottissa puhuttuu meänkieltä, minkä kans oon kattottu suomen kielen dialektiksi. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Kielipulitiikin ja koulaamissysteemiitten muuttuminen, ihmisten siirtyminen maasta toisheen jms. muutethaan kans niitä rollii ja tehtäviitä, missä kielii käytethään staattiin, našuuniitten ja etnisten joukkoin välissä ja niitten sisässä. http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
Kieliraati/Språkrådet, Observatoriegata 1… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Kieliraati funkeeraa Kainun institutin alla, ja Kainun institutti oon nimeny siiheen ihmissii, jokka oon kielen ammattilaissii. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Kieliraati halluu saađa… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/5/
Kieliraati oon valinu työn pohjaksi kolme tekstii, mitä se sitte oon muuttanu viiđen eri prinsiipin jälkhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Kieliraađin ensimäisessä kokkouksessa maikuussa 2007 kieliraati päätti tehđä joukon tekstii eri variantiila, jokka se sitte esittää Kielitingale, ko se toivottavasti vuođen 2008 alkupuolelela ensimäisen kerran kokkoonttuu. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Kielisentterin työnä oon kainun, suomen, saamen ja ruijan kielet. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Kielitingala oli kokkous Oslossa. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/monta-kohattelluu-kielitingan-kokkouksessa/
Kielitingan jäsenii oon mahđolisuus ehđottaat Ruijan Kveeniliiton eri kainulaisseuroila ja Norjan Suomi-seurojen liiton jäsenseuroila. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Kielitingan kokkous Tromssassa 31.10.-1.11. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Kielitingassa met kans muistelimma omista lapsuuđen kokemuksista kväänimiljöössä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Kielitingassa oon meininkinä olla myötä representanttiita koko kainunkieliseltä alalta Pohjais-Ruijasta, ja muilta aloilta kans, missä assuu enämpi kainulaissii. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Kielitinka kiittää departtimenttiitä hyvästä kokkouksesta! http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/monta-kohattelluu-kielitingan-kokkouksessa/
Kielitinka kokkoonttuu Tromssassa 6.-7.6. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/5/
Kielitinka opastu kans eteläsaamen kielityöhön. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/monta-kohattelluu-kielitingan-kokkouksessa/
Kielitinka tekkee päätöksii jokka liitythään kväänin kielen normeerinkhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kielivuoden-2013-markeerinki-kvaanin-eli-kainun-kielen-grammatiikin-esitelhaan/
– Kielivuođen 2013 aikana met halluuma eriliikaisesti kuurota kvääniin kielityötä. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/kaksi-miljoonaa-kruunuu-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Kielivuođen 2013 markeerinki: http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/5/
Kieltä oon pruukattu käskeet kans kveenin eli kväänin kieleksi. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Kiillotethaan ommaa kilpeä. http://www.laronia.com/runo.html
Kiini tähän päivhään oon tätä työtä tehty ilman ette se oon saanu kuurttoo ulkopuolelta. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/01/500-000-kruunuu-kahtheen-kieliprosekthiin-kmd-departementista/
Kiitoksia, kumpaaki! http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Troms%C3%B8%20Museum%20-%20Kiitoksia%20kumpaaki%2C%20Ja%20takk%20begge%20deler%2C%20kvensk%2012.01.2011.pdf
Kiitoksii museokafean eđestä! http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/5/
Kiitoksii paljon, rakas Björgi, ette olet ollu kärsivälinen koko tämän pitken aijan ko mie olen hourannu tämän kainulaishomman kansa. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Kiitosko olet olemassa. http://www.laronia.com/runo.html
Kiitämä kans kaikkii aktiivissii ihmissii, jokka olthiin myötä. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Kiitämä kans kaikkii ihmissii jokka oon avittanheet meitä kuvitten… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/5/
Kilpailun voitti 11 vuotta vanhaa Gustav Reibo Raisista. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Kirjailiijala oli sekä saamelais- ette kainulaistausta. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Kirjailiija muisteli jälkhiin ette hänelä oli halu muistela esivanhimmitten histoorian, histoorian mikä oli eläny suulisena perheessä. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Kirjailiija sai kovan kritikin siitä ette hän oli kirjottanu kainulaisheroismista, mikä merkittee sitä ette hän oli kuvvailu kainulaiset epärealistisela ja mystiselä tavala. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Kirjakielen tekeminen vaattii paljon resurssii, sekä ekonoomista ette ihmisresurssii. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Kirjan julkaisthaan SKST-kirjaraiđossa, missä oon tietheelissii kirjoi. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/
Kirjan nimi oon Aittiruto. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Kirjan oon kirjoittannu apulaisprofessoori Eira Söderholm, ja hän… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Kirja oon pieni ja… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/
Kirjat oon kans myötä näyttelyssä, ja kirjalisuuen tutkiija Kaisa Maliniemi oon kirjottannu kirjoihin johattelun. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/06/kivivaki-kesanayttelyssa-fotoutstillingen-steinfolket/
Kirjoittannu: http://www.kvensk.no/saa/anttu.pdf
Kirjottannu: http://www.kvensk.no/paikannimet/26.pdf
Kissa kysyi sitte lamphailta: http://www.kvensk.no/leikit/kissa.pdf
Kivijärvi ei kuiten ollu tyhä kielirikas, mutta ensinä hyvin seppä ja kreatiivinenki fotograaffi. http://www.kvenskinstitutt.no/
Kjell H.Sæther ehotti Klemet Erland Hættaa styyrinjohtaajaksi. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/M%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%20Aviovaara%2006%2001%2009.pdf
Kjell H.Sæther ehotti Mona Skankea styyrin toiseksi johtaajaksi. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/M%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%20Aviovaara%2006%2001%2009.pdf
Klasin eđessä oli porstuun katto, ja sieltä oli vain puolikolmatta meetterii maahaan. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Klemet Erland Hætta valithiin yksiäänisesti. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/M%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%20Aviovaara%2006%2001%2009.pdf
Ko Alfi, sie olit: ystävällinen, soma, tietorikas ja hymmyileevä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/02/met-olema-menettanheet-yhden-ystavan-muistosanat-alf-nilsen-borsskogile/
Ko Annan joukko (obj.) http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Ko Annan joukon (obj.) http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Ko Idar Kristiansen oli kahđeksen vuotta vanhaa, tyskälaiset okkupeerathiin Ruijan. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Ko Janne oli lapsi ja kasus ylös, puhuthiin kaikin hänen ympärillä kväänin kieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/
Ko Nilla pääsi poijes fankilasta, niin hään tuli takasin Alattihoon. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Ko Nilla pääsi pois fankilasta, niin hän tuli takasin Alattihoon. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Ko Nilla pääsi pois fankilasta, se hän tuli takaisin Alattihoon. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Ko Nilla pääsi pois fankilasta, se se tuli takasin Alattishen. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Ko assiita kattothaan puhthaasti lingvistiikan läpi, se se oonki tosi: http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Kohan ei käsiksi käy, niin eikä heitä milhään. http://www.laronia.com/runo.html
Ko hän kuoli, romaanimaanus, Nådekvalpens dal /Armonpenikän lakso , oli puolivalmhiina hänen kirjotuspöyđälä. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Ko hän laski yhdelä sivakalla pötäjän¬ juurheen juuri kahđenkymmenenkahđeksen meetterin merkin eđessä, se häneltä katkeis sivakka, housut revethiin, hattu katois ja suusta lähti etuham¬mas. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Ko hän oli seittemen vuotta vanhaa, hänen piti reisata pois kottoo Pyssyjokheen. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Ko kainulaissii kuitenki oon kovin painettu alas Ruijassa, se kvääni-sannaaki oon moni pitäny haukkumasanana, ja sillä sitä ei kaikin ollenkhaan hyväksytä. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Kokemukset niistä saamen kielisentteriistä oon ette net tulhaan olemhaan tärkkeet saamen kielen voimasentterit ja tärkkeet kieliareenat yhtheiskunnan saamenkielisile. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Kokemus näyttää ette kielisentterit tehđään hyvvää työtä kväänin kielen revitaliseeraamisen etheen. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/kmd-enamen-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Kokhoonkuttuminen: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/M%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%20Aviovaara%2006%2001%2009.pdf
Kokkoontumissii oon syksylä kolme. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Kokkouksen yhtheisennä teemana… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/4/
Kokkouksessa käsitelhään näitä asioita: http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Kokkouksessa oli Kainun kielitingala mahđolisuus praattiit niitten departtimenttiin kans, jokka oon myötä Kielitingan kielityössä. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/monta-kohattelluu-kielitingan-kokkouksessa/
Kokkouksessa oli mahđolisuus jakkaat tiettoo meiđän kielityöstä, eli miksi met olema valinheet tehđä niin ko met tehemä ja kunka met sen tehemä. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/monta-kohattelluu-kielitingan-kokkouksessa/
Kokkouksessa viimeistelhään grammatiikin ja suunitelhaan… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Kokkoukset oon ollu Lemmijovessa, Kautokeinossa, Vesisaaressa, Tromssassa ja Kirkkoniemessä. http://finnmarksarkivene.no/?cat=185
Kokkous… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Kokkous alkkaa 22.3. klo 14.00. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Kokohnaan uusi tie tehthiin tuone Alakitkajärven itäpuolele. http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_08_01_archive.html
Koko homma mennee näin, ette kysythään mitä yksi sana tahi yksi sätninki merkittee, ja muut saađhaan olla myötä löytämässä synonyymii ja käänöksii. http://www.kvenskinstitutt.no/
Ko kolmas osa romaanisarjasta oli valmis, Kristiansen voitti Aschehougin litteratuuripalkinnon. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Ko koulut aukaisthiin augustikuun puolivälissä, Pyssyjoven koulun pihala ei ensimäistä kerttaa monheen, monheen vuotheen näkyny jännittynheitä oppilhaita. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Ko krannin navetan katto tuli lenttäin ilman läpi meiđän talon ohi, koira suuttui ja alkoi haukkumhaan ja se aikoi mennä ulos. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Kollajärvi lähätethiin takasin 8 viikon vanhaan lapsen kans vuona 1870. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Kolme ihmistä oon söökanheet kielityöntekkiijän virkkaa. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/
Ko met olima kävelheet muutaman sata meetteriä, niin met tulima kummitustalon tykö. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Ko minun annethan olla rauhassa, niin mieki annan muitten olla. https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/6467/index.html
Kommuniseeraamisessa het käytethään puutikkui, joita het hangathaan yhtheen. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Kainun%20institutti%20Mauno%20maitovalas%20Handout%2023%2006%2010%20kvensk.pdf
Kompromissi dialektiitten välilä: http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Komuunissa asuthaan paljon kväänii ja saamelaissii, ja eriliikaisesti merisaamelaissii. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/ruijan-kveeniliitto-aukinainen-preevi-kvaaninkieliset-palvelut-havithaan/
Komuunissa puhuthaan kväänii, saamee ja ruijaa. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/ruijan-kveeniliitto-aukinainen-preevi-kvaaninkieliset-palvelut-havithaan/
Ko mä menin koulhuun, se en puhunu mithään muuta ko kväänin kieltä, ja mie niinko huomannu että muutki ei ymmärtänheet yhthään mithään norjaa, että – meilä oli k .. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Konferansi “Kväänikulttuuri sekä kväänin/kainun ja suomen kieli lastentarhaasta työelämhään” Vesisaaressa 30.09.-01.10. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/5/
Konferansi oon yksi niistä seittemestä tapattumasta, joita järjestethään Kielivuođen… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Konferansissa freistathaan antaa toelisen kuvan kväänin kielen tilasta tääpänä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Dep%20Nasjonal%20konferanse%20for%20revitalisering%20av%20kvensk%20spr%C3%A5k%202010%20kvensk%20og%20norsk%20%282%29.pdf
Konferansissa haluthaan vahvistaat ja tuođa esile kväänikulttuurii ja kväänin/kainun ja suomen kieltä Tromssassa ja Finmarkussa. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/08/konferansi-kvaanikulttuuri-ja-kvaaninkainun-ja-suomen-kieli-lastentarhaasta-tyoelamhaan-vesisaaressa-30-09-01-10/
Kontaktit: http://www.kvenskinstitutt.no/2012/06/kivivaki-kesanayttelyssa-fotoutstillingen-steinfolket/
Ko nyt olema olheet valmistamassa näitä tekstii, se olema huomanheet, ette erotus ei kyllä tule suuri näitten variantiitten välile. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Ko olin tullu sinne, ensistä mie pesin kartanon, sitte mie kävelin ulos. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Ko oon kysymys majoriteetti-ihmisestä, sillä ei ole paljon muuta mahđolisuutta ko hyväksyyt sen kielen, minkä sille annethaan. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Ko oon puhe raavhaista ihmisistä, jokka saatethaan suulista kainuu, ei se pian ole niin tärkkeekhään, ette kaikki kirjotettais justhiin sammaa varianttii. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Ko pellaajala oon tyhä kolme knappii jäljelä, hän saapi hyppiit. http://www.kvensk.no/leikit/miila.pdf
Ko puhuma kainun kielestä, saatama sannoot ette «piđä oikkeen kielen suussa». http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Ko sattaa ja paistaa, kassuu heinä(ä) vielä kengäniltin pääleki. http://www.kvensk.no/saa/regler.html
Ko sie nyt menet Ruotthiin, niin pi’ät tulla sitte Uslun kautta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Ko sie nyt menet Ruotthiin, ni piđät tulla sitte Uslun kautta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Kotoissii histoorioita, kaunhiita diktii, pienii arkipäivän muisteluksii. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/02/met-olema-menettanheet-yhden-ystavan-muistosanat-alf-nilsen-borsskogile/
Kotona oli yhtä hyvä olla. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Kouluissa kainun kieli oli kieletty, sitä ei ilman rankaisematta saanu puhhuut vapaa-aijalakhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Koulukirjoissa tekstit olthiin sekä ruijaksi ja suomeksi. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Koutokeinon tragedian hän mainittee usheissa hänen romaaniissa. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Ko vielä minkhäänlaista kainunkielistä massamediaa ei ole ollu, se het ei juuri ole tienheet paljon toinen toisesta, ja yhtheinen identiteetti oon jääny syntymättä. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Krampuohin… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Krimmiromaani oli viiminen romaani minkä hän kerkiis publiseeraamhaan hänen elämässä. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Kritikin pohjana oli ođotus siitä minkälainen pohjasruijalainen litteratuuri litterääristen trendiin jälkhiin olis pitäny olla siiheen aikhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Kronikissa hän kirjoittaa kunka ilkkeeltä koko päivä tunttuu.… http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Kuinka oon mahđolista saađa oman kielen esile omassa joukossa, kylässä tahi kaupungissa? http://www.kvenskinstitutt.no/2014/11/kieliraati-jarjestaa-minoriteettikielipaivan-oslossa-26-novemperikuuta/
Kuinka saatat kehittyyt kielelisesti? http://www.kvenskinstitutt.no/2014/11/kieliraati-jarjestaa-minoriteettikielipaivan-oslossa-26-novemperikuuta/
Kuitenki Kainun kieliraati oon nyt alkanu valmistamhaan ehđotuksii kainun yhtheiseksi kirjakieleksi. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Kuitenki kaikki pohjaissaamelaiset käytethään sammaa kirjakieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Kuitenki kainunmiljöössä ja kans suuressa osassa yhtheiskunttaa muutoinki oon oikhein halu pittää huolta kainun kulttuuriarvasta ja vieđä sitä etheenpäin. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
“Kuka mie olen?” http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/5/
Kuka se oon? http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
- Kuka teilä passaa lehmii nyt ko oletta koulussa? http://www.kvensk.no/kotielaimet/rim.html
Kukhaan ei kuuntele. http://www.laronia.com/runo.html
Kulttuuridepartementti ehđoittaa ette Kainun institutti saapi kuurttoo 5,4 miljoonaa kruunuu. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Kulttuuridepartementti ehđottaa, ette Ruijan Kaiku saapi 1,1 miljoonaa kruunuu. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Kulttuuri- ja kirkkodeparttimentiltä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Kulttuurinmuistopäivii 2014 feirathaan Porsangissa, ja silloin aukaisthaan Kainun institutissa, Pyssyjovessa kaksi näyttelyy. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Kulttuuripalkinon 2010 jakotillaisuutheen. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Porsanger%20kommune%2C%20%C3%85rets%20kulturprisvinner.invitasjon%2C%20kvensk.pdf
Kun Nilla pääsi pois fankilasta, niin hän tuli takaisin Alattihoon. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Kuningas kuunteli, mitä Nilla hänelle muisteli, ja luki kans Talmulahđen papin preivin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
”Kunka se mennee?” http://www.kvensk.no/fraasit/regler.html
Kunka sie matkustat? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Kunka sie olet tullu? http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Kunka teksti olis Aikamatkan kielelä. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Kunka teksti olis, jos aina valittais semmoinen haamu, mikä löyttyy kainun kielestä mutta ei suomen kirjakielestä. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Kunka teksti olis, jos se kirjoitettais niin liki meänkielen kirjoitustappaa ko kainun dialektiitten pohjalta oon mahđolinen. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Kunka teksti olis, jos se kirjoitettais niin liki suomen kirjakieltä, ko kainun dialektiitten pohjalta oon mahđolinen. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Kursila käyđhään läpi aijankohtaissii lakipykälii ja säänttöi, jokka koskethaan saamelaissii ja kansalissii minoriteettiita. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/staatin-tyontekkiijat-opithaan-saamelaisista-ja-kansalisista-minoriteetiista/
Kursin moolina oon jakkaat tiettoo alkupöräiskansoista ja… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/5/
Kursi oon suunile 45 minuttii, ja moolina oon ette staatin työntekkiijät opithaan enämen saamelaisista ja kansalisista minoriteetiistä eli juutalaisista, rom-kansasta, kvääniistä/ruijansuomalaisista, mettäsuomalaisista ja romanikansasta/taattariista. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/staatin-tyontekkiijat-opithaan-saamelaisista-ja-kansalisista-minoriteetiista/
Kuulema kans muisteluksii ja kattoma filmii. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/kevhaan-viimisen-museumikafean-pidethaan-maikuussa/
Kuurto-oorningista jaethaan sekä peruskuurttoo kansalisten minoriteettiin järjestöille ja rahhaa erilaisile prošektiille. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Kuurttoo annethaan kans Kainun institutile kväänin kielen ja kulttuurin konferanssii varten (61 000 kr) , Alattion museolle näyttelyy varten, jossa oon esilä materiaalii mitä Samuli Paulaharju oon kovonu sođan aikana (20 000 kr), ja Kvääninuorile nuorten kielileirin järjestämistä varten (70 000 kr). http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/kaksi-miljoonaa-kruunuu-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Kuurttoo annethaan m.m. kielisentteriin toiminthaan, kvääninkielisen romaanin julkaisemisseen, kväänin dokumenttifilmhiin ja nuorten kielileirhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/kaksi-miljoonaa-kruunuu-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Kuuđenen Memory boxes –kokkouksen, mikä kuuluu Grundtvig-oppiprošekthiin, järjestethiin Taipalsaaressa ja Helsingissä 26.05-01.06. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Kuva on saatu Kväntunetilta. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Kuvatekstit oon kirjoitettu öystä-variantila ja muut tekstit vesta-variantila. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/12/tulisielut-tyossa/
Kuvat oon julkastu kirjoissa Kummitus ja Tähtipoika / Spøkelset og Stjernegutten 1 og 2 (2011), ja net oon mailman ensimäiset kvääninkieliset lastenkirjat. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/06/kivivaki-kesanayttelyssa-fotoutstillingen-steinfolket/
Kuvviin stämninki oon usheen pimmee ja synkkä, ja ihmiset likheiset ja kaukhaiset yhtäaikkaa. http://www.kvenskinstitutt.no/
Kveenikulttuuri-tapahtumassa Raisissa 26.04.2012 Kaisa Maliniemi piti esitelmän kukoistavasta kveenikirjallisuudesta. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Kveenimaanyhistyksen jäsenet oon Ruottista, Suomesta ja Norjasta. http://www.suonttavaara.se/dokument/Forsok%20till%20historisk%20sammandrag.html
Kveeninuoret oon saanheet kuurttoo jolla het kuljethaan kahđen viikon aijan Tromssan ja Finmarkun jatkokouluissa. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Kvensk: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Baden%20baden%20kvensk%20og%20samisk.pdf
Kvinne / Vaimo: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Kvääneilä oon aikojen kuluessa ollu monta eri roolia. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Kvääni/Kainu (öystä) ja Kvääni/Kainu (vesta) . http://www.kvenskinstitutt.no/2012/11/facebookin-kaytetyimat-sanat-kvaanin-eli-kainun-kielela/
Kvääni Kulleselvalaiset nuoret pelathaan jalkapalloa lumituiskun jälkhiin Pohjais-Varengissa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Kvääni Kvääninuoret eri puolilta Tromssan lääniä oon tulheet Raishiin opastumhaan omhiin juurhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Kvääni Lemmijokilainen Monicka Hove laulaa ja pellaa kitaraa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Kvääni Mailman ensimäinen Kvääni-idoli -kilpailu järjestethiin Raisin Paaskifestivaalila. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Kvääni Merisaamelaiset fieruassa keskiyönauringon aikhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Kvääni Nuoret ympäri Pohjais-Kalotin osalistuthaan Kautokeinon vesicrosshiin, missä ajethaan skootterilla veen päälä Kautokeinojovessa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Kvääni Pojat puttoussuojan kans Alattion Jovensuussa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Kvääni Siri Beate Persen esittellee keramiikkaa, minkä hän oon itte suunitellu. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Kvääni Uuet laulut-konsertissa Lemmijovessa nuoret laulethiin Pohjais-Kalotin minoriteettikielilä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Kvääniassiit saađhaan yhtheensä miljoona kruunuu enämen ko viimi vuona. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/institutti-saapi-pikkuisen-lissaa-rahhaa-vuona-2015/
Kvääniin toimet saađhaan yhtheensä miljoona kruunuu enämen ko ennen. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Kväänikansan eli kainulaiskansan päivä 16.3. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/4/
Kväänikansan eli kainulaiskansan päivää vietethään Ruijan kväänit – Pyssyjokilaiset / Norske kvener – Børselv 30-vuotisjuhlassa Kainun institutissa. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/4/
Kväänikansan päivää – Kainulaiskansan päivää vietettiin 16. marsikuuta kolmanen kerran täälä Ruijassa, etelässä ja pohjaisessa: http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Kväänimiljöössä oon monta hyvvää prošektii, ja mie olen iloinen ette met saatama kuurota hyvvii toimii tämän Kielivuođen aikana, sannoo fornyings-, administrasjons- og kirkeminister Rigmor Aasrud. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/07/kuurttoo-kvaanin-eli-kainun-kieli-ja-kulttuuriprosektiile/
Kväänin eli kainun kielen grammatikki, Kainun kielen grammatikki, tullee ulos desemperikuussa 2014. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Kväänin eli kainun kielen kieliteknologiaprosekti se tyhä kassuu! http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Kväänin eli kainun kielen tunnustethiin omaksi kieleksi Norjassa, tasala II, 26.4.2005. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/5/
Kväänin eli kainun kieli sai oman kielistatuksen vuona 2005. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kielivuoden-2013-markeerinki-kvaanin-eli-kainun-kielen-grammatiikin-esitelhaan/
Kväänin kans ei kukhaan tohi taajoa, sannoo hän. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Kväänin kieli ja kulttuuri häyttyy olla paremin esilä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
13.30 Kväänin kieli ja kulttuuri ja suomen kieli koulussa ja lastentarhaassa – missä met olema, mitä met halluuma? http://www.kvenskinstitutt.no/2013/08/konferansi-kvaanikulttuuri-ja-kvaaninkainun-ja-suomen-kieli-lastentarhaasta-tyoelamhaan-vesisaaressa-30-09-01-10/
Kväänin kieli – kunka se näkkyy ja kuuluu? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Dep%20Kvenskprogram%20030610%20p%C3%A5%20kvensk.pdf
Kvääninkielinen aviisi Ruijan Kaiku oon saanu kuurttoo tästä postista jo monen vuođen aijan. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/kaksi-miljoonaa-kruunuu-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Kväänin kielisamfynni tarvittee lissää semmoissii ihmissii niin ko Tore, joka itte ottaa initiatiivii ja eđesvastausta kielestä. http://www.kvenskinstitutt.no/
Kväänin kielisentteri Varenkhiin? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Dep%20Kvenskprogram%20030610%20p%C3%A5%20kvensk.pdf
Kväänin kieli – suomen kieli, se oon minun äidinkieli. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Kväänin kieliteknologiaprošektin esitelthiin kansalisten minoriteettiin ja hallitusherroin väliselle Kontaktifoorumille Oslossa 27. maikuuta. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Kväänin kieliteknologiaprošekti saapi kurttoo, jotta se saattaa tehđä kväänin kieltä varten elektrooniset työkalut, jokka toimithaan internetissä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/01/500-000-kruunuu-kahtheen-kieliprosekthiin-kmd-departementista/
Kväänin kielitinka ja Kainun institutti halvaava jakkaa tietoa kväänin kirjakielen kehityksestä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Kainun%20institutti%20Infobrev%20om%20utviklingen%20av%20kvensk%20skriftspr%C3%A5k%20kvensk%20og%20norsk%2021072011.pdf
Kväänin kielitinka kokkoonttuu Tromssassa tuorestaina 31. oktooperikuuta ja perjantaina 1. novemperikuuta. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Kväänin kielityön avula haluthaan kehittäät kirjakielen, minkä pohjana oon kväänin kielen eri dialektit. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kielivuoden-2013-markeerinki-kvaanin-eli-kainun-kielen-grammatiikin-esitelhaan/
Kväänin litteratuuripalkinon 2013 saapi Alf Nilsen-Børsskog. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/alf-nilsen-borsskog-saapi-kvaanin-litteratuuripalkinon/
Kväänin sanapuohin ja sananrakenus-prošektin aloitethiin Tromsassa. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Kvääni oon minun äidinkieli. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Kväänit asuthaan ympäri Ruijaa, ja eriliikaisesti nyt ko kväänin kieli oon heikossa tilassa, oon tärkkeempi ko koskhaan ette ihmiset kohđatelhaan toisten kansa. http://www.kvenskinstitutt.no/
Kväänit oon luonolinen osa ruijalaista yhtheiskuntaa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Kyllä met pärjäämä. http://www.laronia.com/runo.html
"Kyllä mie arvaan kuka se täälä oon käyny juorumassa." http://www.kvensk.no/luonto/varisja.pdf
- Kyllä nyt tullee sađe. http://www.kvensk.no/saa/anttu.pdf
- Kyllä se nyt tullee sađe. http://www.kvensk.no/saa/anttu.pdf
Kyllä sie tiät. http://www.laronia.com/runo.html
Kyllä siihen Leenaki saa ottaa ossaa - 'Se' alako jo eilen illala...! http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_07_01_archive.html
Kymmenen ihmistä oon söökanheet kieli- ja kulttuurityöntekkiijän virkkaa, mikä oon 100% virka Kainun institutissa… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/
Kymmenen vuotta oon menny siitä saakka ko hän jätti Vesisaaren. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Kynnari asui kans Raisissa, mutta toinen poika Hokkuni Uslussa. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Kynnari asu kansa Raisissa mutta toinen poika Hokkuni Uslussa. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Käytethään kansalissii työkallui silloin ko registreerathaan ja julkaisthaan internetissä. http://finnmarksarkivene.no/?p=3052
Käyđhään läpi kans sitä, minkälaissii minoriteettiassiita assiinkäsitteliijä saattaa jouttuut käsittelemhään omassa työssä ja kuinka työtelä etheenpäin näitten assiitten kans. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/staatin-tyontekkiijat-opithaan-saamelaisista-ja-kansalisista-minoriteetiista/
Kåre Kivijärvi oon ensimäisenä tässä seeriässä Kuukauđen kvääni. http://www.kvenskinstitutt.no/
Kåre Olli alko johtamhaan mööttiä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%20m%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%2028%2005%2010.pdf
Kåre Ollin valithiin möötin johtaajaksi ja Leif Halosen valithiin kirjottamhaan protokollan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%20m%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%2028%2005%2010.pdf
Kööpenhaminhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
"Laksolaiset" laulamassa. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Lapsena hänelä oli kans toinen ilkkee kokemus mikä leimais hänen elämän ja litteräärisen työn. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Lapsena minula oli peili. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
– Lapset… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
– Lapset ja nuoret oon net jokka varmistethaan kväänin eli kainun kielen tulevaisuuđen. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/07/kuurttoo-kvaanin-eli-kainun-kieli-ja-kulttuuriprosektiile/
Lapset olthiin häpheissä ja suruliset ko ei ollut lupa puhhuut ommaa kieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/ruijan-kveeniliitto-aukinainen-preevi-kvaaninkieliset-palvelut-havithaan/
Lapset tykäthiin kans tierata haassiin välissä, ja oli hirmuisen soma kuula kaikki muistelukset mitä toiset muistelthiin. http://www.kvenskinstitutt.no/
Lars Levi Læstadius alotti lestadiolaisuuen 1800-luvula Tornionlaaksossa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Lasten opettamisheen ja heiđän opettaajiitten opettamisheen tarvithaan normin, muutoin oon kieltä ja sen grammatiikkii huono opettaat ja oppiit. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Laulukafeja Pyssyjovessa. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Lehti/aviisi tullee ulos/ilmestyy joka viies viikko. http://ruijan-kaiku.no/om-ruijan-kaiku-ruijan-kaijustaruijan-kaiusta/
Lemmijoven Bærtua lastentarhaassa oon joka vuosi kväänin teemaviikot. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Lemmijoven ja Pyssyjoven kvääniyhđistysten representantit olthiin… http://www.kvenskinstitutt.no/
Lennämä ja nautima! http://www.laronia.com/runo.html
Liine mennee Mätikkhöön. http://www.kvensk.no/paikannimet/pikkukaarina.pdf
Likimpänä suomen kirjakieltä: http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Likkiin hamina oli 2-3 miilan takana Suolovuonossa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvordan%20min%20oldefar%20kom%20og%20ble%20bofast%20i%20Brenna%2C%20kvensk.pdf
Lingvistisesti kaikkiin enniitten tämä näkkyy modernissa sanavarassa, ko suomen kirjakielheen oon tehty aina vain uussii ja uussii ommii sannoi, ja meänkielessä ja kainussa nämät sanat oon häytyny puhheessa lainata majoriteettikielestä; moderniista assiista kirjoittaminen oon aivan uutta, ja sillä kielistä vailuu fasta moderni sanavara. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Lissää nettilaijala yr.no: http://muonionlohiviikot.fi/saa/katkasuvanto/
Lissää tiettoo saat täältä: http://www.kvenskinstitutt.no/2013/08/konferansi-kvaanikulttuuri-ja-kvaaninkainun-ja-suomen-kieli-lastentarhaasta-tyoelamhaan-vesisaaressa-30-09-01-10/
Lista siitä nettilaijan yr.no säädaatasta, minkä sie saat ilman. http://muonionlohiviikot.fi/saa/katkasuvanto/
Lisäksi Kjell H. Sæther oon styyrin jäsen. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/M%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%20Aviovaara%2006%2001%2009.pdf
Lisäksi Ruijan Kaiku saapi 130 000 kruunuu prošektirahhaa jolla se saattaa kehittäät aviisin virtuaalista redakšuunii, niin ette työntekkiijät jokka oon eri paikkakunnissa, saatethaan tehđä redakšuunityötä. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/kaksi-miljoonaa-kruunuu-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Lisäksi met haluama tua esile kväänin- eli kainunkielen moninaisuutta, ja sen tähen olema kirjoittanheet kalenterin kvääninkieliset tekstit kahela eri variantila. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/12/tulisielut-tyossa/
Lisäksi oon FA-departementti antanu aviisille 450 000 kruunuu. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Lisäksi sen koivet pitävät se lujasti jalat maassa -lehmänä. http://www.laronia.com/runo.html
Lisäksi se oon saanu tiettoo minoriteetin omilta insitušuuniilta ja organisašuuniilta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Dep%20Euruupparaatin%20arvelus%20minuriteettikielist%C3%A4%2016%2011%2009.pdf
Lisäksi tässä oon kans sama probleemi, minkä mie sanoin olleevan probleemina meänkielisten ja kainulaisten yhtheisen kirjakielen rakentamiselle: heikko organiseeraantuminen. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Lisätä tiettoo merisaamen kielestä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Litteratuuripalkinon jakkaa Kainun institutti – Kvensk institutt. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/alf-nilsen-borsskog-saapi-kvaanin-litteratuuripalkinon/
Lohi praamaa: http://www.kvensk.no/luonto/kalloin.pdf
Lohi tullee esile ja muistellee: http://www.kvensk.no/luonto/kalloin.pdf
Lopulisesti Tingan representantit nimmee kuitenki Kainun institutti. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Lopulta olema yksin sen kuvion kans. http://www.laronia.com/runo.html
Luje enämen prosektistä täältä. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/5/
Luje enämen prošektista uussiin tiettoin kans SlideSharesta. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Luje enämen täältä: http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/kaksi-miljoonaa-kruunuu-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Luje lissää työtehtäävistä ja muista vaatimuksista ruijaksi täältä . http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/met-hajema-kieli-ja-kulttuurityontekkiijaa-100-virkhaan-01-01-31-12-2015/
Luje tästä Ruijan Kveeniliiton ruijankielisen preevin . http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/ruijan-kveeniliitto-aukinainen-preevi-kvaaninkieliset-palvelut-havithaan/
Luonnonlaki. http://www.laronia.com/runo.html
Lähin antamhaan vasikala maittoo. http://www.kvensk.no/kotielaimet/rim.html
Lähđet: http://www.kvenskinstitutt.no/2014/11/kieliraati-jarjestaa-minoriteettikielipaivan-oslossa-26-novemperikuuta/
Lähđetkö myötä Tornionlakshoon? http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Löyđät “Kuka mie olen?”-näyttämäpelin meiđän Youtube-kanaalista. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/5/
MEILÄ OON KISSA. http://www.kvensk.no/perhe/oppgavp.pdf
MENNÄ KOTHIIN. http://www.kvensk.no/leikit/kissaiso.pdf
MINULA OON MAMMA, PAPPA, VELI JA SISAR. http://www.kvensk.no/perhe/oppgavp.pdf
MINUN SISAREN NIMI OON MARIA. http://www.kvensk.no/perhe/oppgavp.pdf
Maanrajat ja valtiot, niin ko met tääpänä net ymmärämmä, ei olheet vielä olemassa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Maiala ei sanonu sannaakhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Maiala ei sittenkhään ollu niin vaaralinen, ko mitä met olima luulheet. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Maitovalhaan joiku –näyttelyssä pääsemä kattomhaan mailmaa maitovalhaan vinkkelistä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Kainun%20institutti%20Mauno%20maitovalas%20Handout%2023%2006%2010%20kvensk.pdf
Mallinen oli nähny meän venheen ajelehtivan kohti Varenginvuonoa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Mamma / Muori: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Mamma lämmittää verestä maittoo ja pannee pruunisokkerii minun kupphiin, --- nokka näyttää paljon parempi. http://www.kvensk.no/aika/lesmer.html
Maria Lyngmo Seppälä Isovuono/Stuorravuotna/Storfjord: http://www.kvenskinstitutt.no/2012/05/uuet-laulut-yhtheiskonsertti-lemmijovessa-20-5-uuet-laulut-felleskonsert-i-lakselv-20-5/
Mathias Kåven oli suunile 35 vuotta vanhaa, ja sanothiin, ette hän oli seppä kapteini. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvordan%20min%20oldefar%20kom%20og%20ble%20bofast%20i%20Brenna%2C%20kvensk.pdf
Mathias oli Johan Kåvenin – jota kans Porsangin noitamieheksi kuttuthiin – nuorempi veli. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvordan%20min%20oldefar%20kom%20og%20ble%20bofast%20i%20Brenna%2C%20kvensk.pdf
Mathias oli justhiin joutunu leskimieheksi, ko tämä tapattu. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvordan%20min%20oldefar%20kom%20og%20ble%20bofast%20i%20Brenna%2C%20kvensk.pdf
Matkaa ei ollu ko suunile kaksi miilaa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Matkalaiset yövythiin taivasalla ja hankithiin ruan kalastamalla ja pyytämällä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Matkala mie funteerasin paljon, koska minula oli hyvät muistot sieltä. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Matka oli ollu raskas, ja met olima joksheenki märät koko sakki. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Matkasta Pohjas-Ruijhaan tuli tälläki kerrala eeventyyri. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Matka takasin oli pitkä, 65 miilii. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Matti: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Matti, aijotko sie lähteä myötä Ruijhaan? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Mattias: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Matti, huomena oon sinun vuoro noutaa puita. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Meile, jokka olima hänen kans kielitingassa myötä, oli Dagny suuri inspiraattori ja motivaattori. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Meilä ei ole yhthään kuvvaa siitä, minkälaista elämä oli Pyssyjovessa ja öystäpuolela jälkheen vuođen 1970. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/kevhaan-viimisen-museumikafean-pidethaan-maikuussa/
Meilä häyttyy olla pieni toivo kväänin kielen tulleevaisuuđele, emmä saa anttaat kipenhen sammuut. http://www.kvenskinstitutt.no/
Meilä kainulaisila oon justhiin samat ihmisoikkeuðet ko tieläki oon. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Meilä on oma pelipaikka ja sen hommat. http://www.laronia.com/runo.html
Meilä oon eniten abonnenttii / tillaajia Ruijassa/Norjassa, Suomessa ja Ruottissa, mutta kans muissa maissa. http://ruijan-kaiku.no/om-ruijan-kaiku-ruijan-kaijustaruijan-kaiusta/
Meilä oon ilo esitellä teile koko roikan tulisieluisia ihmisiä jokka työtelevä kielen ja kulttuurin säilyttämisen etheen. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/12/tulisielut-tyossa/
Meilä oon kaikila se ihmisoikkeus ette met itte saatama määrätä olemako met kainulaiset vain emmäkö ole. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Meilä oon kans meininkinä pyyttäät myötä semmoissii ihmissii, joila oon tiettoo ja kompetanssii muitten kielten revitaliseeraamisesta, ette het muisteltais ittensä kokemuksista meile. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Meilä oon kans usseita frilanserii ja muita kirjoittaajii. http://ruijan-kaiku.no/om-ruijan-kaiku-ruijan-kaijustaruijan-kaiusta/
Meilä oon nyt uussii kirjoi ja uutta musikkii. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Meinaama ette seminaarin ensimäisen päivän saattaisimma käyttäät siihen, ette selvitämmä kunka kauvas hommassa oon tultu, ja kans informasuunin jakamisheen. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Meininkinä ei ole, ette lähđettäis misthään konfliktimallista (niin ko ette kielet kilppailhaan keskenänsä tahi ette monikielisyys olis indiviidile tahi yhtheiskunnale joku psykoloogilinen tahi ekonoomilinen takka), mutta semmosista malliista, mikkä fokuseerathaan yhtheiskunnan interaktiivisuutta ja sitä ette ihmiset toimithaan yhđessä. http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
Meininkinä ei ole tutkiit, kunka ihmiset käytethään niitä kielii, mikkä het opithaan koulaamisen läpi, niin ko engelskaa ja franskaa, mitä majoriteettikieliset ihmiset opithaan našunaalisissa kouluissa. http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
Meininkinä oon ette ensistä annethaan 10 opintopoengii pohjaopetusta kainun kielessä, sitte jatkethaan yhđenvuotisilla kielen ja kulttuurin opinoila. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Meininkinä oon, ette nämät tekstit autettais Kielitingan jäsenii, ko het päätethään kainun kielen normipohjasta tingan ensimäisessä kokkouksessa. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Meininkinä oon saađa kans median ja opettajiitten representantit Kielitinkhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Meininkinä oon sitte, ette saisima rakenetuksi semmoisen kirjakielen, jonka kaikki kainulaisjoukot saatettais hyväksyyt. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Meitä nauratti kumpaaki. http://www.laronia.com/runo.html
Meiðän tuvalle tulthiin ja otethiin minun aina myötä. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Meiđän prošektitelefooni oon 404 90 467 ja e-posti: http://www.kvenskinstitutt.no/wp-content/uploads/2012/06/Saminor-Infoskriv-kvensk.pdf
Melkheen puolet asukhaista olthiin tulheet Suomesta ja Tornionlaaksosta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Melkkein heti sen jälkhiin ko Terje Aronsen oli saanu kuninkhaalisen Pyhän Olavin ensimäisen klassin ritarimerkin – Ruijan kolmaneksi korkkeiman kunniamerkin – olema saanheet nähđä kunka häntä ja muita kainun kielen työtelijöitä oon freistattu iskeet veittelä sölkhään. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Melkkein kaikki Ruijan Kaiun artikkelit oon uniikit ja Ruijan Kaijule / Ruijan Kaikua varten kirjoitetut. http://ruijan-kaiku.no/om-ruijan-kaiku-ruijan-kaijustaruijan-kaiusta/
"Mene sitte", sannoo trolli. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Pyssyjoven%20koulu%2C%20Pikkupukki%20Pruuni%2013.03.2011.pdf
Merethe Kristiansen presenteeraa Alf Nilsen-Børsskogin litteratuurii Finmarkun kanssoinvälisessä litteratuurifestivaalissa. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Meri ei ole äänetön ja merta oon kans kuuneltu jo tuhanssii vuossii. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Kainun%20institutti%20Mauno%20maitovalas%20Handout%2023%2006%2010%20kvensk.pdf
Merisaamen tietokeskus työtelee näitten assiitten eestä: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Met ajama Koutokeinon, Palojoensuun ja… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Met elämä paratiisissa. http://www.laronia.com/runo.html
Met emmä jaksa manipuloimisia. http://www.laronia.com/runo.html
– Met emmä ole niin eriliikaisen tytyväiset jos saama tyhä… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
– Met emmä ole niin eriliikaisen tytyväiset jos saama tyhä 122 000 kruunuu enämen, sannoo institutin johtaaja Hilde Skanke. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/institutti-saapi-pikkuisen-lissaa-rahhaa-vuona-2015/
Met emmä ole tehneet vuen 2014 kuvakalenteria, siksi ko olema prioriteeranheet mm. kieliteknologiatyötä ja oppimateriaaleja. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Met emmä pane painoo ette mikä tavusta sinula oon. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/met-hajema-kieli-ja-kulttuurityontekkiijaa-100-virkhaan-01-01-31-12-2015/
Met emmä tieđä kunka keskelä suuta Ruijan kveeniliiton johtaajan Hilja Hurun kieli oli ko hän piti kaikkiin aikkoin ensimäisen uuđenvuođen puhheen… http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Met hajema innokasta persoonaa työtelemhään kväänin kielen faakilisten assiitten kans. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/kvaanin-kielen-virka-kainun-institutissa/
Met hajema kreatiivistä ihmistä joka tykkää työtelä ihmisten kans ja eđistäät kväänin kieltä kulttuurin avula. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/met-hajema-kieli-ja-kulttuurityontekkiijaa-100-virkhaan-01-01-31-12-2015/
Met häytyisimmä päästä hopusti sisäle talhoon, muutoin met paleltuisima hengiltä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Met häyðymä heittäät poijes tämän meiðän kiistan. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Methään emmä olheet juuri niin kaukana rannasta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Met istuima puolheen vyötä ja saarnasimma. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Met istuima puolheen yötä ja saarnaisimma. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Met istuima puolheen yötä ja saarnasimma. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Met istuima puolhen vyötä ja saarnaisima. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Met itte. http://www.laronia.com/runo.html
Met juoima kaffii ja syömä vaffelii. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Met kaikki tiesimä, mitä tulis tapahtumhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Met kainulaiset olema osa Ruiðan kansasta, ja sentähðen meilä oon kaikki net ihmisoikkeuðet mikkä kaikila muila ruiðalaisilaki oon; oikkeus omhaan kielheen, kulttuurhiin, histoorihaan ja yhtheisolhoon kainulainen kainulaisen kansa. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Met kokkooma ideoita ideepankkhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/11/kieliraati-jarjestaa-minoriteettikielipaivan-oslossa-26-novemperikuuta/
Met kuitenki uskoma, ette Kielitingassa tulhaan hyvin paljon diskuteeraamhaan näistä tekstiistä, ja toivoma kans, ette Kielitinka päässee assiista konsensuksheen, ette niin hopusti ko mahđolinen saama kielen käytthööön oppikirjoissa ja muissa oppiijoille meinatuissa tekstiissä. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Met kärsimä itte eniten - väärästä jonaki olemistesta. http://www.laronia.com/runo.html
Met kävimä monta kertaa fierualla kattomassa jos vesi olis jo laskenu. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Met lähätämmä suuren kiitoksen Kevin Scannellile Amerikkhaan, ko hän oon työtely vähemistökielitten ja uusien medioitten etheen. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/11/facebookin-kaytetyimat-sanat-kvaanin-eli-kainun-kielela/
Met meinaama tässä sekä seminaarin sisälystä ette organisatoorista raamii. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Met muistelima institutin suunitelmista kielen revitaliseeramisen etheen, ja kunka met luoma infrastruktuurii kväänin kielele. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/monta-kohattelluu-kielitingan-kokkouksessa/
Met olema iloiset, ette Dagny sai olla myötä tekemässä kväänin kielen grammatiikkii. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Met olema joulufeeriellä perjantaista 20. desemperikuuta alkaen ja takaisin työssä tuorestaina 2. januarikuuta. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/5/
Met olema kans präntänheet paittoi jossa oon vasituinen poeemi, minkä… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Met olema kääntänheet prošyyrin missä muistelhaan kuinka piđät sortteerata roskii, ja sen pränttää Finnmark Miljøtjeneste. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Met olema matkala Ruijhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Met olema monheen laihiin tulokset kulttuurikohtauksista missä monta tradisuunii ja kieltä oon elänheet vieritysten. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Met olema myynheet kvääniaiheissii tavaroita jo vuođesta 2008 alkkain! http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Met olema myötätuntosia ittele ja toisile. http://www.laronia.com/runo.html
Met olema saanheet… http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Met olema viimiset jokka puhuma kväänin kieltä, kuiten ennen ko uusi sukupolvi oppii puhumhaan kieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/
Met olema yhtä hyvät ja samanarvoiset ihmiset metki niin ko kaikki muutki ihmiset koko mailmassa oon. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Met olema yhtä vanhaat. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Met olema ylppeet siitä ette olema auttanheet kainun kieltäki etheenpäin. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Met olima 'apu-kuvvaaja' Maija-Leenan kansa tuola Siuruajoela 30.6.1979. http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_06_01_archive.html
– Met olisimma ođottanheet ja toivonheet institutile pikkuisen enämen lissäystä ko tyhä 3,8%. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Met ootama. että yhteiskunta hoitaa ja vaalii ja luppaa ja määrittellee meän asiat ja keksii jopa hauskuuvvet meille? http://laronia.com/ilo.html
Met ossaama kyllä teeskennellä innostusta. http://www.laronia.com/runo.html
Met piđämä huolen sinun turvalisuuđesta. http://www.kvenskinstitutt.no/wp-content/uploads/2012/06/Saminor-brosjyre-kvensk.pdf
Met puhuima lapin kieltä, suomen kieltä ja norjan kieltä. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Met puhuima yhä kväänin kieltä kotona. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Met pyyđämä ette tet jo nyt merkittettä teiđän kalenterhiin, ette 9. ja 10. oktooperikuuta tet oletta myötä kainun revitaliseeraamisseminaarissa. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Met seuraama heitä ko het siirythään kahta tärkkeintä histoorialista vajelusväylää pitkin pohjasheen; Tornionlaksosta Tromsshaan ja Pohjais-Suomesta Varenkhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/institutin-kesanayttely-tiet-ruijhaan-vegen-til-ruija/
Met suurityttäret emmä ole ekspärttiä emmäkä ammattikyraattoria, mutta met kuuntelemma ja peppaama minkä saatama. http://www.tjejjouren.se/fler/meankieli-tornedalsfinska
Met tarjooma kaffii ja kakkoi! http://www.kvenskinstitutt.no/2014/04/lemmijovessa-naytethaan-filmin-under-en-annen-himmel-6-5-klo-19/
Met tarvittemma kuvvii, joissa näkkyy kunka tavaliset ihmiset olhaan kotona tahi työssä. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/kevhaan-viimisen-museumikafean-pidethaan-maikuussa/
– Met tarvittemma usseemppii kielityöntekkiijöitä Kainun institutissa. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/institutti-saapi-pikkuisen-lissaa-rahhaa-vuona-2015/
Met tiesimä, ette saaressa asusti yksi ihminen. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Met toivomma uuet siirtyjät ja takaasinsiirtyjät tervetulheiksi meiän regiuunhiin. http://www.nordtromsportalen.no/bo.311667.fi.html
Met toivotamma teät tervettulheiksi kattomhaan näyttämäpeliä “Kuka mie olen?”. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/5/
Met tulema kaipaamhaan Dagnyy, ja met tieđämä ette suurin kaippaus oon nyt hänen lasten, lastenlasten, perheen ja Yngven tykönä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Met tärisimmä kauhusta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Mettätyö, kruuvatyö ja kalanpyytö oli tavalisesti miehitten työtä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Met täälä Pyssyjovessa olema olheet niin ittepäiset ette emmä ole perustanheet siitä mitä herraskansa sanoi. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Meän häätyy olla vain ihan itte sitä nauttimista. http://www.laronia.com/runo.html
Meänkieli: http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Meänkielissii ja kainulaissii olthiin muuttamassa ruijalaisiksi ja ruottalaisiksi, eikä yhtheissii assiita nähty – eli ei uskalettu nähđä, ko silloin oli pölkö stigmatiseeraamisesta, erilaisuuđesta. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Meän krampuohi-kaupasta saatat taas ostaat t-paittoi missä oon präntättynnä Pyssyjovensuvanot! http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Meän krampuohissa oon nyt uussii produktiita! http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Meän krampuohista löyđät kans joululahjoi. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
MiTä MeT TuTkiMa? http://www.kvenskinstitutt.no/wp-content/uploads/2012/06/Saminor-Infoskriv-kvensk.pdf
– Mie aijon ostaat sinulta lehmän, ette emäntä sitä saattaa lypsäät. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Mie asun minun muorin ja pikkuveljen kans pienessä talossa Tornionlaaksossa, Pohjais-Ruottissa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Mie asun minun äitin, isän ja viien nuoreman sisaruksen kans toisela puolen Tornionväylää. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Mie en antanu Bellan mennä ulos, sillä ko se sattais olla hengenvaaralinen. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mie en juuri tieđä mistä piđän alkkaat. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/02/met-olema-menettanheet-yhden-ystavan-muistosanat-alf-nilsen-borsskogile/
Mie en kohta jaksa enhään. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Mie en moiti vain olloo tässä, minula ei ollu hättää. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Mie en ollu harjaintunnu olheen merelä huonola säälä ja aloin jo pölätä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Mie en tie, miksi ne pölkkäävät kveeninkieltä niin kauheesti. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mie, että mie olen eistyksen mies ja kuljen evoluutiossa etheenpäin. https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/5943/index.html
Mie hajin rahhaa sitte, tehin prosjektin – hajin rahhaa. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
"Mie hakkaan tämän puun!" http://www.kvensk.no/luonto/varisja.pdf
Mie halluun ette tetki oletta ylppeitä siitä, opittako tahi puhuttako tet kainuu, saamee, ruijaa tahi suomee. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Mie halluun kansa sannoot jotaki ruiðan viralisile; staatissa, fylkissä ja komuunissa: http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mie halluun kansa sannot jotaki meile kainulaisile. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mie halluun kansa sannot jotaki saamelaisile, ja erittäin Saametingale. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mie halluun mainita Kanun institutin Pyssyjovessa ja Haltin kainunsentterin Raisissa. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Mie häyđyin hakkeet vettä naapurilta. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Mie häyđyin lähteet Raishiin. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Mie itte. http://www.laronia.com/runo.html
Mie ja sie itte olema ihania. http://www.laronia.com/runo.html
Mie julistan nyt ette Isovuonon kielisentterin oon aukaistu, ja toivon teile kaikile onnee tulleevale työle! https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Mie kans uskon, ette kirjoitettu kieli sitä enämen tassaanttuu, mitä enämen sitä kirjoitethaan ja mitä enämen ihmiset sitä lujethaan. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Mie kerran olin surulinen, rahaton. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Baden%20baden%20kvensk%20og%20samisk.pdf
Miekhän en anna. http://www.laronia.com/runo.html
Miekhän vielä senthän noin pörrö ole, niinko työ suuret viissaat sielä eteläsä luulemhan käynheet! http://www.kolumbus.fi/rauno.kurvinen/joulu/joulupukkitiedottaa.html
Mie kiitän kansa teitä jokka ehðotitta minnuu, Tromssan universiteetti, Ruiðan kirkko, Ruiðan kveeniliitto ja Porsangin komuuni. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mie kyllästyn usheen siihen ko tyhmyyđen ja kielipolettiijan piiskat löyđhään. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Mie kyllä vähän sitä systematiseerasin ja freistasin tehđä reekeliitä yksinkertaisemmaksi. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Mie käyn useasti lestadiolaisten kokkouksissa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Mielikuva Ruijasta oli mielikuva uuesta tulevaisuuesta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Mie luulen, ette piian sillä oli morssii oottamassa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Mie menin Helmerin tykö ja sanoin, ette nyt met hajema uuðesti. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mie muistan'ko olthiin Saarajokivarresa heinänteosa 1950-luvula. http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_07_01_archive.html
Mie näin, ette Hans oli ottanu suunan kohti Prännää. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Mie näjen, ette pojat oon löytynheet. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Mie näjin, ette Hans meni vakavaksi. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Mie näjin, ette ei se Hansikhaan enhään pahemin naureskellu. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Mie olen Suomen murteiden taajuussanaston (1992) avula selvittänny, kunka 800 suomen dialektiitten frekventiintä sannaa löyđythään meänkielestä ja kainun kielestä, ja minun räkningiitten jälkhiin rappeesti yli 90% näistä frekventiimiistä sanoista löyttyy sekä kainun kielestä ette meänkielestä. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Mie olen aina iloinen ämminä, ko lapsenlapset tulhaan, ja yritän niille opettaat sitte kväänin kieltä. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Mie olen ajatellu tänä päivänä, missä mie olen oppinu. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
– Mie olen iloinen, ja näile prošektirahoile oon suuri tarvet meiđän kielityössä, sannoo institutin johtaaja Hilde Skanke. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/01/500-000-kruunuu-kahtheen-kieliprosekthiin-kmd-departementista/
Mie olen keräny paljon, paljon kulttuurimateriaalii, lorruii, sananlaskui, muisteluksii, kaikki semmoista. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mie olen melkeen vanhaa ihminen! http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mie olen ollu optimisti 58 vuotta ja mie uskon, mie tulen vieläki olehaan optimisti muutaman vuoðen etheenpäin. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
– Mie olen paksu ja vahva. http://www.kvensk.no/luonto/kalloin.pdf
- Mie olen santikka. http://www.kvensk.no/luonto/iivari.pdf
Mie olen selvittänny dialektometristen räkningiitten avula kans tätä kainun dialektiitten välistä erotusta ja huomanu, ette erot ei kyllä ole suuret. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Mie olen selvittänny tätä assiita dialektometristen räkningiitten avula ja huomanu, ette Suomessa puhutut peräpohjalaiset dialektit erothaan paljon enämpi etelämpänä puhutuista suomen dialektiista ja kirjasuomesta ko kainun kielestä tahi meänkielestä. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Mie olen sen tähđen iloinen ette hallitus saattaa kuurota sekä kväänin kielisentteriitten toimintaa ja erilaissii prošektiita, sannoo staatinsekretääri Anders Bals Kommunal- og moderniseringsdepartementin pressemellingissä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/01/500-000-kruunuu-kahtheen-kieliprosekthiin-kmd-departementista/
- Mie olen tiuso. http://www.kvensk.no/luonto/iivari.pdf
Mie olen täälä! http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mie olin Oslossa departementissa sillon, ko met saima tämän tieðon. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mie olin viientoista vuen, ko tulin tännet. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Mie olin viiđentoista vuođen, ko tulin tänne. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Mie olin viiđentoista vuođen, kun tulin tänne. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Mie olin vii’entoista vuo’en, ko tulin tänne. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Mie olin yheksentoista, ko kävin vihilä, ja se oli neljenkolmatta, se oli sen verran vanhempi. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Mie olin yheksännelä, ko minun enovainaja minun nouti siitä. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Mie olin yhđeksennelä, ko minun enorukka minun nouti siitä. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Mie opin jammisti kunka sannoi saattaa kirjottaat. http://www.kvenskinstitutt.no/
Mie piđän ette hän muisteli tähđistä, mutta mie en ole aivan sikkari. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/04/lemmijovessa-naytethaan-filmin-under-en-annen-himmel-6-5-klo-19/
Mie päätä krappaan mistä saisin eđes yhđen setelin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Baden%20baden%20kvensk%20og%20samisk.pdf
Mie rukkoilin Jumalaa, että jos solet olemassa niin anna äitin ellää Särestöön asti ja tapa se vasta sielä ko on muitaki ihmisiä ympärillä. https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/5943/index.html
– Mie se tarvitten itteleni emänän. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Mie tahtoisin, ette mie asuisin Komagvärhiin likempänä. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Mie tahðon nyt ette tetki viralisesti hyväksyttä sen, ja ette tetki joila oon niin iso valta, tuletta meile aphuun ko met tarttema sitä. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mie toivon ette tämä auttaa nostamhaan ylös kväänin kielen ja kulttuurin, sannoo Sanner. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/kmd-enamen-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
- Mie tulen Ruottiista. http://www.kvensk.no/fraasit/regler.html
Mie tulin sekunti liian hiljain. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mie tässä vielä pari sannaa sanon Sulle: http://www.laronia.com/runo.html
Mie uskon, ette jos näissä maissa ei olis ollu ruottalaistamispolitiikkii ja ruijalaistamispolitiikkii, jos meänkieliset ja kainulaiset oltais saanheet läpi historiin oppiit suomen kieltä ja jos heilä olis olheet suomenkieliset koulut ja massamedia, jos het oltais saanheet olla myötä suomen kirjakielen rakentamisessa ja kehittämisessä ja kielen status olis ollu joka tavala parempi, se kyllä suomen kirjakieli olis sopinu heile aivan yhtä hyvin ko pohjaissuomalaisile. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Mie uskon ette paljot pohjaset yhtheiskunnat tultais kokonaisuuđelisemaksi jos saamen ja kainun kieli ja kulttuuri olis saanheet tärkkeen osan yhtheiskunnan eđistyksessä. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Mie uskon hyvin tämän sentterin tulleevaisuutheen. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Mie ylipuolela sanoin, ettei se ole niin nuuka, vaikka raavhaat ihmiset kirjoitettais eri laihiin ja omala variantilla, kohan tyhä ortografii oon sama ja yhtheinen. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Mihiin sie olet matkala? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Mikkelsen halusi tiettäät enämen hänen kvääni-ämmin tähtitaivhaasta, ja niin alkoi pitkä ja jännittäävä matka Pyssyjovesta, Anni-ämmin pikku siljolta, kauvas mailmalle. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/04/lemmijovessa-naytethaan-filmin-under-en-annen-himmel-6-5-klo-19/
Miksei yhtheistä kirjakieltä kainule ja meänkielele? http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Miksi? http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Miksi aina meile näin pittää käyđä? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/B%C3%B8rselv%20skole%2C%20Eth%C3%A4n%20j%C3%A4t%C3%A4.pdf
Miksi aina meistä julmempi voittaa? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/B%C3%B8rselv%20skole%2C%20Eth%C3%A4n%20j%C3%A4t%C3%A4.pdf
Miksi aina olen julma? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/B%C3%B8rselv%20skole%2C%20Eth%C3%A4n%20j%C3%A4t%C3%A4.pdf
Miksi aina olen kälmi? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/B%C3%B8rselv%20skole%2C%20Eth%C3%A4n%20j%C3%A4t%C3%A4.pdf
Miksi aina sinnuu kiussaan? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/B%C3%B8rselv%20skole%2C%20Eth%C3%A4n%20j%C3%A4t%C3%A4.pdf
Miksi aina sinnuu piinaan? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/B%C3%B8rselv%20skole%2C%20Eth%C3%A4n%20j%C3%A4t%C3%A4.pdf
Miksi aina sinule huusin? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/B%C3%B8rselv%20skole%2C%20Eth%C3%A4n%20j%C3%A4t%C3%A4.pdf
Miksi aina ulos sinut potkin? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/B%C3%B8rselv%20skole%2C%20Eth%C3%A4n%20j%C3%A4t%C3%A4.pdf
-Miksi hän viippyy niin kauvoin? http://www.kvensk.no/kotielaimet/sarjakuva.html
"Miksi kvääninkieli kirjakielenä". https://fiu-vro.wikipedia.org/wiki/Kveeni_kiil
Miksi se oon tärkkee minoriteettikielile? http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Miksi sillä ei opetusta ko saamen kielelä, mikä ei ole kylän kieli, mutta oon näitten toisten pieniin kylliin kieli, mikkä oon pohasemppaa Pyssyjovesta? http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Miksi sitte ei suomen kirjakieli kelppaa käytettäväksi Ruijassa ja Ruottissa? http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Mikä oon järjestön eli organisasionin rooli kielen elästyttämisessä? http://www.kvenskinstitutt.no/2014/11/kieliraati-jarjestaa-minoriteettikielipaivan-oslossa-26-novemperikuuta/
Mikä sai Toren alkamhaan tämän joukon? http://www.kvenskinstitutt.no/
– Mikä se sirkus oikhein oon? http://www.kvensk.no/leikit/anttu.pdf
Mikä sie haluat olla tulevaisuuessa? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Mikä sinun nimi oon? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
– Milläs assiila se Aapo oon liikkheelä ko kufferttiki oon myötä? http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Minkä kans järjestöt tarvithaan appuu tässä työssä? http://www.kvenskinstitutt.no/2014/11/kieliraati-jarjestaa-minoriteettikielipaivan-oslossa-26-novemperikuuta/
– Minkä laulun nyt pitäis ämmi laulaat sinulle? http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Minoriteettikielipäivän avula Kieliraati halluu eđistäät Norjan kansalisten minoriteettiin yhtheistyötä ja auttaat minoriteettikielijoukkoin kielityötä. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Minoriteettikielisopimuksen – vuona 1993, ja se alkoi toimimhaan 1. marsikuuta 1998. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Dep%20Euruupparaatin%20arvelus%20minuriteettikielist%C3%A4%2016%2011%2009.pdf
Minula alkoi niin käsi vapisemhaan, ko mie piđätin mikrofoonin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Minula oon iso ilo olla myötä kielisentterin aukaisemisessa täälä Isovuonossa, ja mie olenki saanu sen ison kunnion viralisesti aukaista Isovuonon kielisentterin. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
- Minula oon kaksi veljee. http://www.kvensk.no/perhe/sporsmal.pdf
- Minula oon kaksi äijii. http://www.kvensk.no/perhe/sporsmal.pdf
- Minula oon kaksi ämmii. http://www.kvensk.no/perhe/sporsmal.pdf
Minula oon moninkertainen kielitausta, ruija, saame ja suomi. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Minula oon nälkä! http://www.kvensk.no/kotielaimet/sarjakuva.html
- Minula oon pikku-/isoveli. http://www.kvensk.no/perhe/sporsmal.pdf
Minula oon pitkät vaaleet hykset. http://www.kvensk.no/perhe/oppgavp.pdf
Minula oon siniset silmät. http://www.kvensk.no/perhe/oppgavp.pdf
- Minula oon (yksi) nepu. http://www.kvensk.no/perhe/sporsmal.pdf
- Minula oon (yksi) sisar. http://www.kvensk.no/perhe/sporsmal.pdf
- Minula oon (yksi) täti/kaksi tättii. http://www.kvensk.no/perhe/sporsmal.pdf
- Minula oon (yksi) veli. http://www.kvensk.no/perhe/sporsmal.pdf
- Minula oon (yksi) ystävä. http://www.kvensk.no/perhe/sporsmal.pdf
- Minula oon (yksi) ämmi ja äiji. http://www.kvensk.no/perhe/sporsmal.pdf
Minun faari ja isoveli oon matkustanheet Ruijhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Minun isoisoisoämmi siirty tänne Tornionlaaksosta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Minun kielelinen eđistys ei ole ollu mikhään yksinkertainen ja suora prosessi. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Minun kieli – Minun… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Minun mielestä näitten kielten turvaaminen tulleevaisuuđessa oon kaikista tärkkein kulttuurin arvon ja tieđon antamisessa tulleevile sukupolvile. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Minun nimi oon Mattias, ja mie olen Sofien nepu. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Minun nimi oon Matti ja mie olen Sofian nepu. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Minun selvä ambisjuuni oon ette tästä tulis pyssyyvä kielisentteri. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Minun suku oon asunu täälä, siinä, mikä nyt oon tullu Norjaksi jälkhiin, 1690 luvulta. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Minun sulhanen oon Suomen puolelta Soankylästä pois. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Minun veli ja hänen peret lähđethiin. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Minun äiji oli arvanu, mitä poika ajatteli tehđä. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Minun äitinkieli oon kväänin kieli. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Minun äiti puhui lapin kieltä ja minun isä puhui suomea, suomen kieltä. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Minun ämmi ja äiji elethiin täälä ennen ko mie olin syntyny. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Minun ämmi puhui vain suomii, mutta hän ushein sanoi meile norjaksi: http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Minusta näyttää kyllä, että ei meilä ole sijjaa niin monele kielele Ruijassa vielä. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
- Minusta saattaa laittaat oikhein makkeeta ruokkaa. http://www.kvensk.no/luonto/iivari.pdf
Missä kuukau’essa? http://www.kvensk.no/aika/tidsuttrykk.pdf
Missä kylässä Terjen suku asui ennen kuin se pääsi Pyssyjoelle? http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mistä sie olet pois? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
- Mistä sie sen tieđät? http://www.kvensk.no/saa/anttu.pdf
Mistäs se Aapo kuffertin kans tullee? http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Mistäs se sie tulet? http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Mistäs se sie tulet, ko kufferttiki oon myötä? http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Mitä hyöttyy oon kieliteknologiasta? http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Mitä häppee! http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mitä kainun kielelä meinathaan? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Dep%20Kvenskprogram%20030610%20p%C3%A5%20kvensk.pdf
Mitä kello oon? http://www.kvensk.no/aika/tidsuttrykk.pdf
– Mitä kieltä puhut kavereitten kanssa? http://www.finsk.no/index.php/fi/ruotsi/joitakin-pajalan-oppilaita
Mitä, missä, milloin. http://www.laronia.com/runo.html
Mitä olet ollu. http://www.laronia.com/runo.html
Mitä se minusta, se hakkee rikhaman. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Mitä se minusta, se hakkee rikkhaaman. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
"Mitä sie kattot tätä puuta niin?" http://www.kvensk.no/luonto/varisja.pdf
Mitä sie muistat vanhaasta Pyssyjovesta? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Vanhoi%20Pyssyjoven%20kuvvii%20pressemelding.pdf
”Mitäs met nyt tekisimmä?” http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Mitä tehit sie, Alfi? http://www.kvenskinstitutt.no/2014/02/met-olema-menettanheet-yhden-ystavan-muistosanat-alf-nilsen-borsskogile/
Mitä tet täälä teettä? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Moderniista Euroopan kaupungiista vailuu se lämmin ja likinäisyys mikkä löyđythään Pohjas-Ruijassa. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Monesko päivä tääpänä oon? http://www.kvensk.no/aika/tidsuttrykk.pdf
Monet haluthiin diktit ja histooriat kainun kielelä, ittehen syđämenkielelä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/02/met-olema-menettanheet-yhden-ystavan-muistosanat-alf-nilsen-borsskogile/
Monet kielet ja kulttuurit oon suuri resurssi, mistä häytyy hyvin pittää vaarin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Dep%20Raimo%20Valle%20tale%20Baaski%20020610%20rva%20kvensk.pdf
Monet kväänit oon saanheet traumoi,… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Monet kväänit oon saanheet traumoi, mikä näkkyy kans psykiatrian puolela. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/ruijan-kveeniliitto-aukinainen-preevi-kvaaninkieliset-palvelut-havithaan/
Monet muutki oon kuuronheet tätä produkšuunii, ja sen näytethään NRK:ssa vuođen 2013 aikana. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/kaksi-miljoonaa-kruunuu-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Monet nälkiinythiin hengiltä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Monet olthiin niin ko piestyt, mutta muutoin ehjät. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvordan%20min%20oldefar%20kom%20og%20ble%20bofast%20i%20Brenna%2C%20kvensk.pdf
Monet vähemistökielet, niin ko kväänin kieli, ei kuulu niitten 100 viralisen Facebook-kielen joukkhoon. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/11/facebookin-kaytetyimat-sanat-kvaanin-eli-kainun-kielela/
Moni kainulainen tykkääki, ette hänen kieli ei ole suomen kieltä mutta oma kieli. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Moni oon meinanu, ette Pyssyjoven dialekti oon liian erikoinen, ette se erroo liikkaa muista dialektiista. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Morttina mennee Vaarhaan. http://www.kvensk.no/paikannimet/pikkukaarina.pdf
Muistakkaa, moninaisuus lujenttaa! https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Muistakkaa umpusolmen puushiin! http://www.fimil.no/uploads/2/0/5/4/20547254/sorteringsguide_kvensk.pdf
Muistattako tet syksyy 1925, ko Haraldin pötäjämettä katois jokheen? http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Muisteluksissa kerrothiin, ette merisaamelaiset joiuthiin valhaita. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Kainun%20institutti%20Mauno%20maitovalas%20Handout%2023%2006%2010%20kvensk.pdf
Muistelustila oon fiskariitten kokkous yhđessä mökissä. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Mulla oon tässä tilaisuus pyyttäät toisilta komuuniilta pohjasessa ette netki mahđolisesti piđetäis tehđä samanlaista työtä. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Muori kans tuli lomhaan ja tarjois Aapole vellii, kaffii ja muuta syömistä. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Museokafeassa met halluuma opastuut ihmisten kans ja muistela museosta pyssyjokilaisile. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/kevhaan-viimisen-museumikafean-pidethaan-maikuussa/
Museumila ei ole vielä kuvvii, joissa näytethään elämää Pyssyjovessa ja öystäpuolela jälkhiin vuođen 1970. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/03/museumikafea-pyssyjovessa/
Musikista Janne perustaa paljon, ja hänelä oon oma joukkoki, ”Kaksi Laksoo”, jossa hän pellaa kitaarii. http://www.kvenskinstitutt.no/
Musikkitradišuunin yhtheyđessä Kainun institutti halusi nostaat esile nuorison musikkii. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kvaaniin-leikki-ja-musikkitradisuuni-neljanessa-memory-boxes-kokkouksessa-bulgariassa/
Mut' syđän itkkee. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/B%C3%B8rselv%20skole%2C%20Eth%C3%A4n%20j%C3%A4t%C3%A4.pdf
Mutta… http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Mutta Hans tyhä nauro ja sano, ette suoraa linjaa myöten oon lyhhyin matka. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Mutta Kväntunet on kaikki tämät kolme. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mutta Nillapa se alkoiki vastustamhaan Pahhaa Amtmanii. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Mutta Nillapa se alkoiki vastustamhaan Pahhaa Amtmannia. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Mutta Nillapa se alkoki vastustamhaan Pahhaa Amtmania. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Mutta Nillapa se alkoki vastustamhaan Pahhaa Amtmanii. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Mutta Nillapa se alkoki vastustamhan Pahhaa Amtmanii. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Mutta eihän kainulaisila ole tasan ollu niin helppo elämä. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mutta ei kaikin!!! http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mutta ei sitä tullukhaan ennää mennoo takaisin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Mutta – hän häytyi hihđata faarin työpaikan ohi! http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mutta hän kiusais kainulaissii vielä enämen ko ennen. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Mutta hän kiusas kainulaissii vielä enämen ko ennen. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Mutta kaikila, koko perheelä, oli pakko auttaat, muutoin saattais vailuut elläimiltä ruokkaa ennen ko talvi oli sivvu. http://www.kvenskinstitutt.no/
Mutta kainun kielele ei ole nokko se, ette sitä käytethään ihmiset, jokka sitä jo saatethaan. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Mutta ko oma kieli oon näissä maissa freistattu tappaat ja väkisin oon pakotettu ihmisille tyhä majoriteetin kieltä, se kieli oon erkkaintunnu yhä enämpi suomen kielestä. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Mutta krannin huonheen eđessä hän kuuli, ette faari huusi: http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mutta kuitenki oon se päiväki tullu tänne ette usheet meistäki olema antanheet ylöön. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mutta kukka elethiin täälä ennen? http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Mutta kummikalossit olthiin pehmeet, ja siinä ko hän laski luokkaa alas, se toinen sivakka irtois. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mutta met halluisimma tietenki olla enämpi aikkaa sinun kans. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/02/met-olema-menettanheet-yhden-ystavan-muistosanat-alf-nilsen-borsskogile/
Mutta met kyllä iloittemma ette kväänit ylipäätänsä saađhaan lissää rahhaa!, sannoo Kainun institutin johtaaja Hilde Skanke. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Mutta mie aijon tulla takasin tänne. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Mutta mie ajattelin vain, että otethaan kuvvi, laitethaan teksti ja kattothaan sitten, mitä siitä tullee. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mutta mie ajattelin vain sitä, että jos tästä kielestä tulisi kirjakieli, se oon sitte tärkkee, että joku alkkaa tekehän jotaki. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mutta minule syntyi itea – ajatus siitä, että eikö se ole niin, että nämät tyttäret ko tulhaan kysyhään kylän kieltä, että eikö se pitäs olla koulussa? http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mutta mitä met oikhein tiämä näistä merten asujista? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Kainun%20institutti%20Mauno%20maitovalas%20Handout%2023%2006%2010%20kvensk.pdf
Mutta muistelukset heistä elethään. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Mutta niitä saattaa ottaat kans yksittäisainheena eli enkkeliainheena. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Mutta nyt kuulhaan kilpailun johtaajan ääni: http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mutta olemako koskhaan huomanheet sinun ja antanheet sinule kunniaa sinun fantastisen persoonan tähđen? http://www.kvenskinstitutt.no/2014/02/met-olema-menettanheet-yhden-ystavan-muistosanat-alf-nilsen-borsskogile/
Mutta oli jo kevät, ko hän pääsi kuninkhaan tykö ja sai muistela hänen assiin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Mutta oli jo kevät, ko hään pääsi kuninkhaan tykö ja sai muistela hänen asian. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Mutta se ei ole tyhä pitkä ja viisas elämä, mikä tekkee ihmisestä sankarin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Havets%20helter%2C%20Forord%2C%20kvensk.pdf
Mutta se kiusais kainulaissii vielä enämpi ko ennen. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Mutta se mikä nyt tänä päivänä oon Norjan valtakunta, täälä minun suku oon asunu, no kuitenkin 13-14-15 sukupolvee. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mutta semmoinen revitaliseeraamistyö ottaa paljon aikkaa ja vaattii paljon voimii. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Mutta se oon kans antanu hänele voimaa työtelä kväänin kielen ja kulttuurin etheen. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Mutta se oon kuitenki histoorialinen ja tärkkee tapattuma. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Mutta seuraavala kevväilä Ariniemen ranthan tuli kuninkhaan laiva Kööpenhaminasta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Mutta seuraavalla kevväilä Ariniemen ranthaan tuli kuninkhaan laiva Kööpenhaminasta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Mutta seuraavalla kevväälä Ariniemen ranthaan tuli kuninkhaan laiva Kööpenhaminasta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Mutta seuraavana kevväänä Ariniemen ranthaan tuli kuninkhaan laiva Kööpenhaminasta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Mutta seuraavanna kevväänä Ariniemen ranthaan tuli kuninkhaan laiva Kööpenhaminasta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
– Mutta silti se lammas kelpais hyvinki ämmile ja äijile. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Mutta vanha muori ei tieny. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Mutta vesi ei laskenu niin paljon, ette met olisimma pääsheet kuivin jaloin pois saaresta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Mutta vielä löyttyy paljon tyyhii tolppii. http://www.kvenskinstitutt.no/
Mutta vielä oon toinen, kuitenki yhtä tähđelinen assii, mikä oon tehny, ette meänkielestä ja kainun kielestä oon tullu oma kieli. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Mutte ei meile noussu minkhäänläista illoo siinä. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Muutammat niistä oon melkkeen kummitusmuistelukset, missä kastamattomat kuolheet lapset alethaan kummistelemhaan kyläläisile. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Muutampi meistä haluaa asua kunnan- tai regiuunikeskuksissa jossa kaikki on lähellä. http://www.nordtromsportalen.no/bo.311667.fi.html
Muutampi taas haluaa asua syrjäisemmin ulkokylissä. http://www.nordtromsportalen.no/bo.311667.fi.html
Muutamppaa vuotta jälkhiin peret muutti Tromssan Kaivuonhoon, missä hän asui issoimen osan elämästä. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Muut kaksi, jokka oon antanheet ulos pienemppii kirjoituksii, oon Terje Aronsen ja Agnes Eriksen, ja het oon kans Pyssyjokilaiset. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Muutki kvääniprošektit saađhaan rahhaa. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/kmd-enamen-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Muut kokkouksen osalistujat tykäthiin, ette institutin työ oon eriliikaisen intresantti. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/onnistunnu-memory-boxes-kokkous-reggio-di-calabriassa-italiassa/
Muutoinhan skandinaaviset kielet oon yhtä dialektikontinuumii, ja krannidialektiitten välilä oon tyhä hyvin pieni erotus. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Muutoin het oon pelanheet usheesti Pyssyjoven Kipparifestivaalissa, ja sitte Pohjaiskalotin festivaalissa Naavuonossa, Salongfestivaalissa Trysilissä, Paskiviikoila usheeman kerran, Oslon Litteratuurihuonheessa ja sitte Kulttuuriyössä, ja usheimille kvääniforeeningile. http://www.kvenskinstitutt.no/
Myymä airoi Kaffi ja kakot ilman… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/
Myöntheisyys ja fleksibiliteetti oon tärkkeet tässä virassa. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/met-hajema-kieli-ja-kulttuurityontekkiijaa-100-virkhaan-01-01-31-12-2015/
MÖÖTTIREFERAATTI; http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%2C%20m%C3%B6%C3%B6ttireferaatti%2C%20styyrim%C3%B6%C3%B6tti%2006.01.09.pdf
Mäkätämä ittele ja kampitama, sekihän meiltä käy. http://www.laronia.com/runo.html
Möötin johtaaja: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/M%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%20Aviovaara%2006%2001%2009.pdf
Möötin sekretääri: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/M%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%20Aviovaara%2006%2001%2009.pdf
Mööttiaika: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%2C%20m%C3%B6%C3%B6ttireferaatti%2C%20styyrim%C3%B6%C3%B6tti%2006.01.09.pdf
Mööttipaikka: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%20m%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%2028%2005%2010.pdf
N'oli 40-50-luvula talotki TALOJA. http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_06_01_archive.html
NIILEKSEN JUSSAN ALFI 1928-2014. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/02/met-olema-menettanheet-yhden-ystavan-muistosanat-alf-nilsen-borsskogile/
NRK Nordnytt lähätti suoraa lähätystä Vesisaaren juhlasta ja Hilja Hurruu ja… http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Nanna anttaa maittoo vasikoile. http://www.kvensk.no/kotielaimet/sarjakuva.html
Navetan porstuussa olthiin minun ämmin kummikalossit – melkhein oikkeen kokkoiset, ja polttopuupuođin takana seisoi minun sykkelittöman täđin sivakkapari. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Nedtegnet av J. Beronka og J. Qvigstad. http://www.kvensk.no/luonto/varisja.pdf
Neljen aikana tiistaina tulthiin Stokholmhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Neljen aikana tiistaina tulthin Stokholmhin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Neljän tiimojen sen jälkhiin Juhani tuli takaisin - ilman tekohamphaita, mutta veneessä makais hauki. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Net kirjoittaa vähän kveenikultturista Joskus oon soma Kipparifestivaali ja semmoista, mutta muuten ei nävy aviisissa niin paljon. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Net met olema halkonheet ja kasanheet suureksi ringiksi. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Net olthiin niitten miehiin myötä, jotka rakennetthiin Finnmarkun ylös jälkeen palo. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Net olthiin suomalaiset. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Net oon kans kuulheet pomoriitten lauluu Vienanmerelä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Kainun%20institutti%20Mauno%20maitovalas%20Handout%2023%2006%2010%20kvensk.pdf
Net sanat, joita ei ole vielä käänetty kvääniksi, näkyvä silloin norjaksi eli ruijaksi. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/11/facebookin-kaytetyimat-sanat-kvaanin-eli-kainun-kielela/
Net valttaavat voimat johđathaan luonttoo ja hyvväilhään auringon ja kesän kautta, ja niitten vihamielisyys näkkyy ankaran luonnon ja tormisen sään kautta. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Net vanhukset jokka saatethiin kaikki sanat, oon menheet poijes, emmäkä met, jokka olema jäljelä, ennää muista kaikkii sannoi. http://www.kvenskinstitutt.no/
Niilä evhäilä meän piti ajela Kittilän Säresthöön asti. https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/5943/index.html
Niin ja mithään ystävyys-vastakirjaa met emmä pitäs. http://www.laronia.com/runo.html
Niin ko mie jo ylipuolela muistelin, ensimäinen ja kiini tähään asti ainua sanan täyđessä merkityksessä kirjailiija, Alf Nilssen-Børsskog, kirjoittaa omala Pyssyjoven dialektilla. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Niin ko paljot muut silloiset lapset, sota leimais hänenki ylöskasssuumista. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
- Niin ko sie tiät, oli minun velipuoli Hans minnuu seittemän vuotta vanhempi. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Niin mie pölkäsin emänän ja itteni puolesta. https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/5943/index.html
Niin oli helpompi soppeutua ruijalaisheen yhtheiskunthaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Niin oon helppo souttaat hopusti hyvälä venheelä, ja tiiman jälkhiin pyyttääjä oli Haukilahdessa. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Niinpä autoriteetit haluthiin, ette Ruijhaan siirtynheet soppeuvuthaan ruijalaisheen yhtheiskunthaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Niinpä ihmiset ei enhään halunheet Ruijhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Niinpä met suuntasimma merele. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Niinpä tässäki kalenterissa oon kväänin-, saamen- ja norjankieliset tekstit. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Niin se assii oli... http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Niin se oon. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Niin se tuli kova sää, ja hän pölkäis kovasti. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kvenske-dialekter/dialektprover/
Nilla hänele muisteli, ja luki kans Talmulahđen papin preivin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Nilla hänele muisteli, ja luki kansa Talmulahen papin preevin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Nillalet myötä ja käski, ette Nilla hääty anttaat sen amtmanilet. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Nilla matkusti läpi Ruottin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Nillan häytyi olla monta vuotta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Nillan mielestä Alattiisa oli hyvä elläät. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Nillan mielestä Alattiossa oli hyvä ellää. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Nillan mielestä Alattiossa oli hyvä elläät. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Nilla oli yksi kainulainen. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Nilla se oli yksi kainulainen. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Nilla se oli yks kainulainen. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Nilla tuli takaisin Alattihoon ja muisteli alattiolaisille, mitä Kööpenhaminassa oli tapahtunu. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Nilla tuli takaisin Alattihoon ja muisteli alattiolaisille, mitä Kööpenhaminassa oli tapattunnu. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Nilla tuli takasin Alattihoon ja muisteli alattiolaisille, mitä Kööpenhaminassa oli tapahtunnu. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Nilla tuli takasin Alattihoon ja muisteli alattiolaisille, mitä Kööpenhaminassa oli tapattunnu. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Nilla tuli takasin Alattiishen ja muisteli alattiilaisilet, mitä Kööpenhaminasa oli tapattunnu. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
"No eihän nyt täälä ole yksikhään, joka ossaa opettaat suomen kieltä." http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
No, ei nyt se ole niin nuuka, oonko ne ensimäiset tahi ... http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
No, en mie saanu, mutta Helmer Mikkelsen, joka oon minun nepu – jos ette tieðä, mikä nepu oon, se oon serkku – hän oli skuulesjääffi sillon ja tunnettu poliitikeri. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
No jokos Aapola oon emäntä? http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
No jokos Aapola oon lehmä? http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
– No mene tervheenä! http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
– No mitäs se Aapo nyt aikkoo? http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
No mutta nyt se tonttu? http://www.laronia.com/runo.html
Nordisk Forening for Leksikografi pittää 12. konferansin Pohjaismaitten leksikografiasta 13.-16. aukustikuuta 2013 Oslossa. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Norjaa. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Norjaa/ruijaa oon keskimäärin 50 prosenttii, kainuu/kväänii 25 prosenttii ja suomee 25 prosenttii. http://ruijan-kaiku.no/om-ruijan-kaiku-ruijan-kaijustaruijan-kaiusta/
Norjassa kielisopimuksen alle kuuluthaan saamen kieli, kväänin kieli, romanes ja romani. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Dep%20Euruupparaatin%20arvelus%20minuriteettikielist%C3%A4%2016%2011%2009.pdf
Normipohjalla mie tässä meinaan sitä, ette minkälaiselle prinsiippipohjale haluthaan, ette kainun kieltä tästä etheenpäin rakenethaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
No, salaisuus, salaisuus, en tieðä. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
No, sano kyllä elämälle, siinähän se tuli. http://www.laronia.com/runo.html
No, se sitte näytti siltä, ette sää oli muuttumassa ja Makrean yli laskeutu pimmeys. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
"No sie!" http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
- No sitte kysyn minä vuona olet syntyny? http://www.finsk.no/index.php/fi/ruotsi/joitakin-pajalan-oppilaita
Nuoret Isovuonosta, Porsangista, Kaivuonosta, Tromssasta, Kaarasjovesta ja Suomen Karigasniemestä osalistuthaan konsertthiin. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/05/uuet-laulut-yhtheiskonsertti-lemmijovessa-20-5-uuet-laulut-felleskonsert-i-lakselv-20-5/
Nyt hän assuu Oslon likelä, mutta mennee joka vuosi Finmarkkhuun ja rakkhaasseen Pyssyjokheen ja Hestaniemheen, missä hänelä oon pieni hyttä meren rannala. http://www.kvenskinstitutt.no/
Nyt hän oli fankilassa lohtalomassa, ja avvain oli avvaimenreijässä oven ulkopuo¬lela. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Nyt hän oon työtä vaila. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Nythään oon fiini sää. http://www.kvensk.no/saa/anttu.pdf
Nyt kello oli tullu jo viisi aamula, ja ulkona alko valjeta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Nyt ko se on viralinen kieli, se anttaa meile kokonaan muunlaiset mahðolisuuðet kehittäät sitä etheenpäin ja vaattiit sen kautta resssyrssii siiheen. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Nyt meren kalat oon puhunheet. http://www.kvensk.no/luonto/kalloin.pdf
Nyt met menemä kessää 2001 ja lomat painavat pääle. http://www.akkihoppu.fi/praatit.php
Nyt met työtelemmä kväänin sannoin ja sanapuohin kans. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Nyt mie häyđyn mennä. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Nyt mie näin, minkä tähen Hansin tunnethiin seppänä purjetmiehenä: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Nyt mie olen asunu Raisinvankassa kokonhansa vuen. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
” Nyt mie pitäisin muistela….” http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Nyt oli soma olla yksin ja mie aloin fundteerata minun ämmii, joka oli viisas ja soma nainen. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Nyt oon jouluaatto! http://www.kvensk.no/aika/anttu.pdf
Nyt oon molemat sanat, kainulainen ja kvääni, ihmisillä käytössä. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Nyt oon tila vähäsen paranemassa. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Nyt oon tullu paljon keskustelluu siitä, ette minkälainen se kainun kirjakieli pitäis olla, ette se sopis kaikile kainulaisile, asuthiin het missä tahansa ja oli heiđän kotidialekti minkälainen tahansa. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Nyt oon viimen fraasisanakirja valmis! http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/
"Nyt otan sinun", sannoo se trolli hirmuinen. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Pyssyjoven%20koulu%2C%20Pikkupukki%20Pruuni%2013.03.2011.pdf
Nyt paarot olthiin jo korkkeemat ja kovemat, ja venet sai kyyttii. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Nyt saatat ostaat uussii tavaroita institutin Meän krampuohista. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Nyt se eniten kuuluu teile näyttäät oonko prosjekti pyssyyvä. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
- Nyt sie, Aimari, kyllä taajot! http://www.kvensk.no/saa/anttu.pdf
"Nyt sie olet pienempi muori, ei ole tyhä käyđä ja juoruut." http://www.kvensk.no/luonto/varisja.pdf
Nyt sinula oon uniikki mahđolisuus jota et piđä anttaat mennä sivvu! http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/
Nyt sää oli jo niin huono, ette muutampi olthiin jo alkanheet rukkoilemhaan! http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvordan%20min%20oldefar%20kom%20og%20ble%20bofast%20i%20Brenna%2C%20kvensk.pdf
Nyt tämä institutin työ tullee olemhaan koko Memory boxes-prošektin modelli. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/onnistunnu-memory-boxes-kokkous-reggio-di-calabriassa-italiassa/
Näihin toimhiin met aijoma jakkaat miljoona kruunuu enämen vuona 2014, sannoo fornyings-, administrasjons- og kirkeminister Rigmor Aasrud. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Näin Kristiansen näyttääki toisen erikoiskulttuurihaamun Pohjas-Ruijassa: http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Näin sen tehđään! http://www.kvenskinstitutt.no/
Näin sortteeraat ruokarikkoi kvääniksi: http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Näin tapattui Idar Kristiansenileki. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Näin ymmärät yr.no nettilaijan ennustuksii. http://muonionlohiviikot.fi/saa/katkasuvanto/
Näitä assiita käsitelhään 1. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Näitä kolmea veljestä kuttuthiin nimelä ”Pojat”. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Historier%20fra%20sj%C3%B8en%20fortalt%20av%20Tormod%20Larsen%2C%20kvensk.pdf
Näjet ette siinä oon myötä sekä našunaalissii kielii ette pienemppiin alloin kielii ja minoriteettikielii, mitä kans käytethään rinnakkain enämpi internašunaaliitten välittääjäkieliin kans. 2) Kuvvaamisen pohjana oon interaktiivisuus ja konstruktivismi: http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
Nämät kolme prošektii oon saanu rahhaa tarkistetusta budšetista mikä oon 250 000 kruunuu. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/07/kuurttoo-kvaanin-eli-kainun-kieli-ja-kulttuuriprosektiile/
Nämät laulut valithiin siksi ko niissä tullee hyvin esile se, kunka musikkitradišuunii saattaa käyttäät eri yhtheyksissä. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kvaaniin-leikki-ja-musikkitradisuuni-neljanessa-memory-boxes-kokkouksessa-bulgariassa/
Nämät leikit passathaan hyvin kielenopetuksheen. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kvaaniin-leikki-ja-musikkitradisuuni-neljanessa-memory-boxes-kokkouksessa-bulgariassa/
Nämät oon olheet myötä tekemässä näyttelyä: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20Press%20Release%2C%20kvensk%2025.03.2011.pdf
Nämät porolappalaiset olthin saamelaiskansa. http://www.suonttavaara.se/dokument/Forsok%20till%20historisk%20sammandrag.html
Näytethään kan pikku filmiitä Pyssyjovesta, kuulhaan äänifiiliitä, ja neuvothaan kunka museumin portaalii Digital Museum saattaa käyttäät. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/03/museumikafea-pyssyjovessa/
Näyttely avathiin 2. aprillikuuta ja se päättyy Varenkhiin vuona 2012. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20Press%20Release%2C%20kvensk%2025.03.2011.pdf
Näyttely muistelee Pohjais-Ruijan suomenkielisen väjestön histooriasta ja eriliikaisesti kvääniin eli kainulaisten siirtymisestä Ruijhaan – Ruijan/Norjan Jäämeren rannoile. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Näyttelyn avathaan Kainun institutissa, Pyssyjovessa 4.juulikuuta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Kainun%20institutti%20kes%C3%A4n%C3%A4yttely%202011%20A%20%20Paulsen%20press.pdf
Näyttelyn muisteliijat oon nuoret Sofia ja Matti. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/institutin-kesanayttely-tiet-ruijhaan-vegen-til-ruija/
Näyttely oon esilä Kainun institutissa… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Näyttely oon esilä Kainun institutissa 5.12.2012 – 15.02.2013 arkipäivinä klo 9-15. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/12/kiitoksia-kumpaaki-musikki-ja-kansaliset-minoriteetit/
Näyttely oon yhtheistyöprošekti, jossa oon myötä Varengin Museumi IKS, Norrbottenin museumi, Lapin aluemuseumi, Pohjais-Tromssan Museumi ja Kainun institutti. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/institutin-kesanayttely-tiet-ruijhaan-vegen-til-ruija/
Näyttelyssä met saama tiettäät enämen siitä, ette miksi ja millä laila het matkustethiin; mitä heilä oli myötä – sekä materiaalista ette ei-materiaalista kulttuuriperinttöö – ja mitä het löyđethiin ko het tulthiin Ruijhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/institutin-kesanayttely-tiet-ruijhaan-vegen-til-ruija/
Näyttäis siltä, ette enniitten yhtheistä oon meänkielen läntisten dialektiitten ja kainun läntisten dialektiitten – Alattion dialekti poislukkiin – välilä. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Näyttämäpeli “Kuka mie olen?” http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/5/
Näyttämäpelin esitethiin Petroskoissa septemperikuussa. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/5/
Näyttämäpeli oon yhtheistyöprošekti jonka järjestää Kainun institutti, Kvääninuoret ja Kansoittenvälinen nuorisoklubi… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/5/
"Näytä kirvheen!" http://www.kvensk.no/luonto/varisja.pdf
Näytämä kans, kunka museoportaalii www.digitaltmuseum.no voi käyttäät. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/kevhaan-viimisen-museumikafean-pidethaan-maikuussa/
OONKO HIIRI TÄÄLÄ? http://www.kvensk.no/leikit/kissaiso.pdf
Odd Keskitalo valithiin yksiäänisesti. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/M%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%20Aviovaara%2006%2001%2009.pdf
Oishan se ko oppis kaiken. http://www.laronia.com/runo.html
Oishan se ko oppis rakhauet. http://www.laronia.com/runo.html
Olema kaikki. http://www.laronia.com/runo.html
Olema kaikki naurettavia. http://www.laronia.com/runo.html
Olema niinko emmä hoksaiskaan. http://www.laronia.com/runo.html
Olema vain mie ja sie. http://www.laronia.com/runo.html
Olema valinheet kolme tekstii, jokka oon puolestatoista laiđasta knapisti kolmheen laithaan pitukaiset. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Olenhan mie jo aika monta vuotta emänän ja isänän vaivoina maanukki. https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/6467/index.html
Olen, mie olen tosi kivihullu, koska siellä fiervassa oon niin paljon sommii kivvii. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Olen syntyny 1950. http://www.finsk.no/index.php/fi/ruotsi/joitakin-pajalan-oppilaita
Olen yhđen aijan maanu siinä ennen ko kostun sisäle kontaat. http://www.kvensk.no/aika/lesmer.html
- Olet Pyssyjoven Kväntunetin johtajana: http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Oletko sie ommelu sen aivan itte? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Olhaan ihan itte ystäviä kenen kans vain. http://www.laronia.com/runo.html
Olihan se jo vähän viimi-yön 'reisusa-rähäjääntyny'. http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_10_01_archive.html
Oli kaunis syyspäivä, taivas oli sininen ja aurinko pastoi lämpimästi. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Oli kevät ja fiini sää. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Olin internaatissa, ja siellä asuin – seittemän vuotta, kaikki kouluvuojet. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Olin joutunu intternaathiin. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Olin joutunu koulhuun. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Oli skonto Naavuonon vaarala, ja mie en nähny mithään tielä. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Oli soma olla ämmin kartanossa minun perheen kans. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
- Olitko internaatissa? http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Olli, mene noppeesti! http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Olli sannoo: http://www.kvensk.no/saa/regler.html
Oman ittensä etusijalle. http://www.laronia.com/runo.html
Oman luvan kans. http://www.laronia.com/runo.html
Omasvuonon kielisentteri saapi 620 000 kruunuu sentterin toimhiin vuona 2013. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/kaksi-miljoonaa-kruunuu-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Omituinen kainun kielen opinto oon siinä, ette siinä saattaa studentti itte määrätä, minkälaista kainun kielen varianttii hän halluu oppiit. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Ommaa kulttuuria tuohaan monela laila esile, ja se oon ihmisille tärkeä – siitäki huolimatta, ette vähemistöt oon aijemin kokenheet sortoa ja syrjintää. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/12/kiitoksia-kumpaaki-musikki-ja-kansaliset-minoriteetit/
Onkalon-Matti tullee alkupöräisesti pääpersoonan kotialoilta, mutta muutti Pohjas-Ruijhaan hakemhaan onnelisemppaa elämää. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Onko kvääni sinun äidinkielesi? http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Onko vaikeata saada rahhaa kveenitarkoituksiin? http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Onneksi Ruijala, valtakunnala ja yhtheiskuntana, oon uuđet näkökulmat. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Onneksi ei ollu tasan tyhä raskasta työtä. http://www.kvenskinstitutt.no/
Onneksi mie kuiten sain työllisyysvaroila tämän talonmiehen sijaisuuen. https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/6467/index.html
Onneksi minun ystävät autethaan minua ja käänethään. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Onni ja kritikki tulhaan usheen yhđessä. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Oon ehđotettu, ette kansaliset minoriteetit saađhaan 18,5% enämen rahhaa, yhtheensä 20,2 miljoonaa kruunuu. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Oon kans ehđotettu, ette kansalisten minoriteettiin kurto-oorningin nostethaan 9,2 miljoonhaan kruunhuun. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Oonko hiiri täälä? http://www.kvensk.no/leikit/kissa.pdf
Oonko sinula arkiivi tahi kuvvii joita sie halluut säilyttäät tulleevaisuutta varten? http://finnmarksarkivene.no/?cat=185
- Oon, minula oon kissa. http://www.kvensk.no/perhe/sporsmal.pdf
Oon, mull’ oon alt. http://www.kvensk.no/kotielaimet/rim.html
Oon, oon toisi vaikkee. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Oon tietenki hyöttyy, se ette kielestä viimen sanothaan, ette se oon oma kieli, se oon kieli. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Oon tietenki siitä hyvvää tullu, ko nyt oon meilä argumenttii siitä, ette meilä oon oma kieli. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Opetus oon osittain nettiopetusta, osittain kokkoonumma Tromsshaan opiskelemhaan yhđessä. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Opetusprogramin moolijoukko oon kaikki staatin työtekkiijät, sekä uuđet sekä muutki joila oon tarvet tiettäät enämen saamelaisista ja kansalisista minoriteetiistä. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/staatin-tyontekkiijat-opithaan-saamelaisista-ja-kansalisista-minoriteetiista/
Organisašuunit muistelhaan: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Dep%20Kvenskprogram%20030610%20p%C3%A5%20kvensk.pdf
Osalistujat Tyskästä, Lietuvasta, Italiasta og Ruijasta oon löytänheet fiinin soffan Fylkesbyggetin festisalissa, Reggio di Calabriassa. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/onnistunnu-memory-boxes-kokkous-reggio-di-calabriassa-italiassa/
Osalistujat praatithaan siitä, kunka heiđän pitäis tuođa esile paikalisen työn tuloksii. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/onnistunnu-memory-boxes-kokkous-reggio-di-calabriassa-italiassa/
Oskari oon Tyskässa, Hambyrgissa, oon nainu sinne ja assuu sielä. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Ossaatko sie laulaa? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Otama pohjaksi olemassaolleevat tekstit eli net tekstit, jokka perustuthaan Porsangin (Pyssyjoven) dialekthiin. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Ottakka käythöön kaikki minoriteettisopimukset mikkä oletta ratifiseeranheet. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
PROŠEKTIN OSALISTUJAT RUIJASTA, SUOMESTA, POLENISTA, BULGARIASTA, TUISKASTA JA LIETUVASTA YHĐESSÄ SHUMENIN VARAPORGERMESTERIN ZHIVKA TONEVAN KANS. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kvaaniin-leikki-ja-musikkitradisuuni-neljanessa-memory-boxes-kokkouksessa-bulgariassa/
Paaskiviikko, minkä kväänikulttuurisentteri Halti järjestää. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Dep%20Nasjonal%20konferanse%20for%20revitalisering%20av%20kvensk%20spr%C3%A5k%202010%20kvensk%20og%20norsk%20%282%29.pdf
Paha Amtmani sai kuninkhaan preevin, niin hän suuttu. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Paha Amtmani sai kuninkhaan preevin, se se suuttu. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Paljoissa täälä pohjasen kylissä oon saamelaiset, kainulaiset ja ruijalaiset asunheet vieritysten jo kauvon. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Paljon kainulaissii assuu kans muuvala Ruijassa, eriliikaisesti Uslussa. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Palkinon annethaan hänele siksi ko hän oon nostanu esile kväänin eli kainun kieltä, kulttuurii… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Palkinon annethaan hänele siksi ko hän oon nostanu esile kväänin eli kainun kieltä, kulttuurii ja histooriaa. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/alf-nilsen-borsskog-saapi-kvaanin-litteratuuripalkinon/
Palkinon annethaan semmoiselle ihmiselle tahi roikale, joka omala kirjalisela… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Palkinon jaethaan Kainun institutissa keskiviikkona 29. maikuuta klo 18. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/alf-nilsen-borsskog-saapi-kvaanin-litteratuuripalkinon/
Palkintosumma oon 50 000 kruunuu. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/alf-nilsen-borsskog-saapi-kvaanin-litteratuuripalkinon/
Pankkaa sen matkimisen poijes, ja hyväksykkää ette met olema kainulaiset. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Pappa, istu kelkkhaan! http://www.kvensk.no/paikannimet/pikkukaarina.pdf
"Paras s'oon vatkata pahđasta alas." http://www.kvensk.no/luonto/varisja.pdf
Paras sie itte! http://www.laronia.com/runo.html
Parissa vuođessa tästä oon tullu koko maan tapattuma. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Pari vuotta aikkaa tuli uusi oppiplaana, jonka mukhaan kainun kieltä saattaa Ruijan kouluissa opettaat niin käskettynä ”toisena kielenä”, mikä meinaa, ette kläpit saatethaan oppiit kainuu ensimäisestä luokasta alkkain. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
11.00 Paussi (25 min.) http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Dep%20Kvenskprogram%20030610%20p%C3%A5%20kvensk.pdf
Peruslakijuhlan yhtheyđessä lähtee seililaiva Anna Rogde purjettimhaan pitkin Ruijan rannikkoo. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Perustelut: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%2C%20m%C3%B6%C3%B6ttireferaatti%2C%20styyrim%C3%B6%C3%B6tti%2006.01.09.pdf
Petsamhoon. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Pian kaikkiin tärkkiimpänä mie kuitenki piđän sitä, ko vuona 2004 tuli ulos ensimäinen kainunkielinen romaani, Alf Nilsen-Børsskogin Kuosuvaaran takana. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Piian tämä joukko oon osa sitä pärjäämisakšuunii mitä halusin saađa aikhaan,” sannoo Tore. http://www.kvenskinstitutt.no/
Piian tämä olis meän viiminen matka? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Pitele kiini, vaikka tohan alta, huusi Hans tuulen läpi. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Pitkin tietä oli lamphaita. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Pittäät vaarin siitä, ette käyttääjät saađhaan uusiman tieđon arkiiviitten sisälyksestä ja säilyttämäpaikasta, ja ette arkiivilähtheet oon atraktiivit ja niissä oon joku meininki. http://finnmarksarkivene.no/?p=3052
Pjörki tahto, ette ämmi lähtee he’än myötä Ruotthiin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Poeemiin kirjottaminen oli kuitenki likkiimpänä hänen syđäntä. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Poeemissa nuori, moderni kirjailiija verttailee hänen kotialloi modeernhiin Euroopan kaupunkhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Poeemit näytethään ette Pohjas-Ruija oon hänen koti, ja sinne hän kuuluu. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Pohjais-Ruiđaa. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Pohjaisen ihmissii – Davvi olbmot – Mennesker i Nord –kuvakalenterin tämän vuen teemana oon kväänin ja merisaamen kielen ja kulttuurin revitaliseeraus. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/12/tulisielut-tyossa/
Pohjaisheen kuljethiin tavalisesti jokia ja järviä myöten. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Pohjaiskalotin suomensukuiset kielet erothaan hyvin vähän toinen toisesta. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Pohjaiskalotin suomensukuisten kontaktit olthiin kauvoin hyvin heikot. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Pohjaiskalottiperspektiivi oon tärkkee. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/met-hajema-kieli-ja-kulttuurityontekkiijaa-100-virkhaan-01-01-31-12-2015/
Pohjana meilä sitte oon koko se lamu spektrumi kunka kieltä kulttuurissa käytethään. http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
Pohjas-Ruijaa. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Poika oli yhen aikkaa vaiti ja sitte sannoo: http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Poika oli yhđen aikkaa hiljaa ja sitten sannoo: http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Poika oli yhđen aikkaa vaiti ja sitte sannoo: http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Poikariepu häytyi istuut sielä ja hän toivoi, ette olis jo raavas ja siirtyny pois kottoo. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Politikkarit, hallintatyötelijät, opettaajat ja kaikin joila oon intressi assiisseen saatethaan olla myötä. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/08/konferansi-kvaanikulttuuri-ja-kvaaninkainun-ja-suomen-kieli-lastentarhaasta-tyoelamhaan-vesisaaressa-30-09-01-10/
Politikkarit oon määränheet panna… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/
Politikkarit oon määränheet panna alas sekä koulun ja vanhoittenko đ in. http://www.kvenskinstitutt.no/
Politikkarit oon näjet… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/
Porsangin komuuni: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%20m%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%2028%2005%2010.pdf
Porsangin komuunin sananjohtaaja, kulttuuritoimi, kulttuurikoulu ja PIAS kuttuthaan kaikki Porsangin asukkhaat kulttuuri-ilthaan minkä järjestethään Lemmijoven kulttuurisalissa keskiviikkona 2. aprilikuuta klo… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/4/
Porsangin museumi (RiddoDuottarMuseat – Porsanger museum), Porsangin histoorialaaki ja Kainun institutti järjestethiin museumikafean 25. marsikuuta Kainun institutissa. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/4/
Porsanginvuonoo sisäle Sokkuvuonhoon. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvordan%20min%20oldefar%20kom%20og%20ble%20bofast%20i%20Brenna%2C%20kvensk.pdf
Porsangissa ja Vesisaaressa oon kans selvittämässä kielisenterii. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Porsankhiin oon kans hyvä kulkuyhtheys. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/ruijan-kveeniliitto-aukinainen-preevi-kvaaninkieliset-palvelut-havithaan/
Porsankhiin oon perustettu Kainun institutti, minkä meininkinä oon kainun kielen ja kulttuurin revitaliseeraaminen. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Porsanki/Porsáŋgu/Porsanger: http://www.kvenskinstitutt.no/2012/05/uuet-laulut-yhtheiskonsertti-lemmijovessa-20-5-uuet-laulut-felleskonsert-i-lakselv-20-5/
Porstuussa oli kenkähylly, mutta hihtamakenkkii ei löytyny. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Positiivinen suojelee hyvvää. http://www.laronia.com/runo.html
“Praatikkaa huomena lissää”, Hokkuni sano. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Praatikkaa huomena lissää, Hokkuni sanoi. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Pressemellinki 01/2012 ‘ Kuvatapattuma: http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/oversettelser/
Presten / Pappi: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Privaattiarkiiviitten yhtheinen arkiivikataloogi ”Finmarkun arkku” oon tehty yhtheistyössä Finmarkunarkiiviitten kans. http://finnmarksarkivene.no/?cat=185
Professori Einar Niemi: http://www.kvenskinstitutt.no/2013/08/konferansi-kvaanikulttuuri-ja-kvaaninkainun-ja-suomen-kieli-lastentarhaasta-tyoelamhaan-vesisaaressa-30-09-01-10/
Programinjohđattaaja oon historiikki Arvid Petterson Porsangin histoorialaakista. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/03/museumikafea-pyssyjovessa/
Programin moolina oon ette kainun studentit opittais paremin puhumhaan… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/
Programissa oon kans tiettoo histooriasta, yhtheiskunnalisista suhtheista, sekä lakipykälistä ja säänöistä. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/staatin-tyontekkiijat-opithaan-saamelaisista-ja-kansalisista-minoriteetiista/
Projektin pittuus oon kolme vuotta ja se alkkaa niin ko nyt oon tehty plaanat vuođen 2010 alusta. http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
Projektin resultaattiita tulhaan antamhaan ulos tietheelisissä foorumiissa (aikakirjoissa, konferenssiissa) ja kans projektin nettilaiđoila (net tulhaan heti) ja usheissa lamumalle publikumile meinatuissa kokkouksissa ja laittamiissa. http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
Projektin tapa tutkiit assiita on kuitenki kolmheen laihiin uusi: http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
Prosektikoordinaattoori Solrunn Hansen Tromssan universiteetistä toivottellee kaikin tervettulemaa tervheystutkimuksheen Porsangissa. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Prošektikuurttoo annethaan Kielivuođen 2013 yhtheyđessä. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Prošektin avula haluthaan vahvistaa ja tua esile minoriteettikieliä sekä kulttuurikouluissa ja muutoinki yhtheiskunnassa, ja laittaa uuen kulttuuriareenan nuorile. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/05/uuet-laulut-yhtheiskonsertti-lemmijovessa-20-5-uuet-laulut-felleskonsert-i-lakselv-20-5/
Prošektin järjestää Kainun institutti yhessä Pohjais-Norjan kulttuurikouluitten kans. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/05/uuet-laulut-yhtheiskonsertti-lemmijovessa-20-5-uuet-laulut-felleskonsert-i-lakselv-20-5/
Prošektin lopetethaan 31.desemperikuuta 2067. http://www.kvenskinstitutt.no/wp-content/uploads/2012/06/Saminor-Infoskriv-kvensk.pdf
Prošektin osalistujat… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Prošekti nostaa kielen oppimisen aivan uuđele areenalle. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/07/kuurttoo-kvaanin-eli-kainun-kieli-ja-kulttuuriprosektiile/
Prošektin seuraava kokkous oon maikuussa 2014, Polenissa. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kvaaniin-leikki-ja-musikkitradisuuni-neljanessa-memory-boxes-kokkouksessa-bulgariassa/
Prošekti oon kansoittenvälinen ja se kestää kaksi vuotta. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/10/institutti-oon-myota-memory-boxes-oppiprosektissa/
Prošektissa oon kans myötä Haltiin kväänisentteri, Radio Nordkapp ja Omasvuonon ja Porsangin kulttuurikoulut. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/07/kuurttoo-kvaanin-eli-kainun-kieli-ja-kulttuuriprosektiile/
Prošektissa oon myötä ihmissii Euroopan eri maista. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kvaaniin-leikki-ja-musikkitradisuuni-neljanessa-memory-boxes-kokkouksessa-bulgariassa/
Prošektit joita kuurothaan, oon myötä tekemässä kväänin kieltä ja kulttuurii eläväksi ja näkkyyväksi, sannoo fornyings-, administrasjons- og kirkeminister Rigmor Aasrud. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/kaksi-miljoonaa-kruunuu-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Puhuma kväänin kieltä, mitä met puhuma norjan kieltä? http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Puhutko sie ruijaa? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Puhuttelussa hän sanoi ette ko hän oli lapsi, raavhaat ihmiset hänen ympäri puhuthiin kainuu, mutta niin ko monetki hänen sukupolvesta, hän ei koskhaan oppinu tätä kieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Puhuttu kieli taas ei tarvittekhaan tassaanttuut, sehän oon sitä rikkhaampi ja somempi, mitä monemphaan laihiin sitä puhuthaan. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Punavihrinen hallitus ja mie, kruununsekretäärinä, olema erikoisti fokuseeranheet kielityötä saamen kielten ja kainun kielen avuksi. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Puoli tuntia het souethiin ja huuethiin, kunnes het löyethiin pojat. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Historier%20fra%20sj%C3%B8en%20fortalt%20av%20Tormod%20Larsen%2C%20kvensk.pdf
Pyssyjokilaiset vanhiimet itkeskelhään ja muretithaan ko lapset häyđythään istuut bussissa kaksi tiimaa joka päivä. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Päivä alkkaa norjan- ja… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/4/
- Päivää, mistä sie tulet? http://www.kvensk.no/fraasit/regler.html
Pääpersoona Heikki oon saannu yllättäävän vierhaan Ruijasta. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Pääpersoona huomaa ette ei kukhaan ole kiini siinä mikä oon syynä tapaturmhaan, oonkhoon se luonnon, meriraukan tahi halttiijan syy. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Pääpersoona tunttee ette hän velvolisesti häyttyy auttaat Anna-Kreettaa, ja siitä alkkaa pakhoonmeno Suomen rajale. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Pääpersoona tykkää ette elämä merelä oon niin ko olla sođassa. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Pål Vegard Eriksen oon Haltiin kväänisentterin uusi johtaaja. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Pölkkäävätkö? http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Pötäjäjuurikot pienithiin ja kasathiin tervahauaksi. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Qvæn Østlandet järjestää Kielivuođen 2013 yhtheyđessä tapattuman jossa Gunnar Kieri ja Alf Nilsen-Børsskog muistelhaan omasta kirjalisuuđesta. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/5/
RDM – PORSANGER MUSEUM. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/03/museumikafea-pyssyjovessa/
Raavhaana kirjailiija asui monta vuotta ja monta kerttaa muuvala Ruijassa, mutta kaippaus kothiin ja kotikylän rakkhaus johtais hänen kerta toisen pörästä takasin Kaivuonhoon. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Rahhaa kvääniin ja karjalaisten teatteriprošektille “Kuka mie olen?” http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Rakas Alfi Mie en juuri tieđä mistä piđän alkkaat. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/4/
Regiuunissa on laajasti rakennettua leveää nettiväylää. http://www.nordtromsportalen.no/bo.311667.fi.html
Reisivuonhoon. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Rica/Vårbrudd. http://www.kvenskinstitutt.no/wp-content/uploads/2013/08/Konf_program_kv%C3%A4%C3%A4ni_pdf.pdf
RiddoDuottarMuseat – Porsanger museum, Porsanger historielag og Kainun institutti – Kvensk institutt järjestethään yhtheisen kuvatapattuman Pyssyjovessa. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/04/museokafea-kainun-institutissa/
RiddoDuottarMuseat – Porsanger museum, Porsanger historielag og Kainun institutti – Kvensk institutt järjestethään yhtheisen kuvatapattuman Pyssyjovessa 14. maikuuta. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/kevhaan-viimisen-museumikafean-pidethaan-maikuussa/
RiddoDuottarMuseat – Porsangin museumi, Porsangin histoorialaaki ja Kainun institutti järjestethään museumikafean 25. marsikuuta Kainun institutissa. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/03/museumikafea-pyssyjovessa/
Rikas ei huoli köyhää. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Rikkhaat miehet Suomessa ja Ruijassa oon käytetty Anna-Kreettaa heiđän hyväksi. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Ristimatka Koutokeinoo vasten oli yksi niistä ensimäisistä muisteluksista mikä kuvais vasthaanpanon sosiaalisena ja etnisenä fenomeeninä ja kuvais lestaadilaisuuđen roolin vasthaanpanon alla. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Roikan tarkotus oon ”oppiit kväänin sannoi ja sätninkii, ja ette se pittää olla soma ja oppiva olla myötä pärjäämässä meiđän kielen. http://www.kvenskinstitutt.no/
Romaani kuuluu Børsskogin Elämän jatko –kirjaraitthoon, ja se oon kvääninkielinen. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/kaksi-miljoonaa-kruunuu-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Romaanin publiseerathiin heti jälkhiin hänen kuolemaa 1985. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Romaanin pääpersoona oon vaivuksissa ja jouttuu olhoin mihiin hän ei halluu ja mitä hän ei haje. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Romaanin tapattumat kirjailiija oli pannu lestaadialaiskylämiljööhöön Pohjas-Tromssan Kaivuonhoon. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Romaanisarjan ensi osa muistelee 15-vuotisesta Heikistä, joka jälkhiin ko oon kuulu uskomattomii muisteluksii Pohjas-Norjasta, päättää mennä pakhoon Suomen kurjuuđesta Vadshöön/Vesisaarheen. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Romaanisarjan viimi osa, Guds nåde nordpå/Jumalan armo pohjasessa (1981), saiki kyllä leiman siitä kritikistä mitä Kristiansen oli saannu. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Romaanisarjassa Kristiansen valitti kuvvaila ensi kainusukupolven joka oli vajeltanu Suomesta Norjhaan 1800-luvula. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Rommaaniissa hän muistelee paikalisesta kulttuurista, mutta samala rommaaniitten histooriat oon mailmanlaajuiset. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/alf-nilsen-borsskog-saapi-kvaanin-litteratuuripalkinon/
Ruijalaiset oonki aina käyttänheet sannaa kven niistä suomensukuisista, jokka oon asunheet Ruijassa. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Ruijalaisten ja kainulaisten kontakti oon sitte kuitenki yli tuhannen vuođen vanhaa. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Ruijan Kaijun omistaa Ruijan Kaiku AS. http://ruijan-kaiku.no/om-ruijan-kaiku-ruijan-kaijustaruijan-kaiusta/
Ruijan Kaiku. http://www.finsk.no/index.php/fi/ruotsi/joitakin-pajalan-oppilaita
Ruijan Kaiku -aviisi saa rahhaa omhaan toiminthaan. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/kmd-enamen-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Ruijan Kaiku oon ittenäinen kainulaisten, ruijansuomalaisten ja suomalaisten uutisaviisi/uutislehti Ruijassa/ Norjassa. http://ruijan-kaiku.no/om-ruijan-kaiku-ruijan-kaijustaruijan-kaiusta/
Ruijan Kaiku oon kirjoittannu kainulaisten ja ruijansuomalaisten assiista 20 vuođen aijan. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Ruijan Kveeniliitto: http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Ruijan Kveeniliitto/ Norske Kveners Forbund, Kveenimaayhistys/ Kvenlandsforbundet ja Norjalais-Suomalainen Liitto/ Norsk-finsk forbund. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/kaksi-miljoonaa-kruunuu-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Ruijan Kveeniliitto ja Kainun institutti haluthaan ette satsathaan kväänin kielipeshiin! http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Ruijan Kveeniliitto oon kirjoittannu kaikile aukinaisen preevin. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Ruijan Kveeniliitto saapi 70 000 kruunuu. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/07/kuurttoo-kvaanin-eli-kainun-kieli-ja-kulttuuriprosektiile/
Ruijan Kveeniliitto toivoo, ette Helse Nord käsittellee kaikkii Finmarkun minoriteettiita tasa-arvoisesti ja pyörttää päätöksen siirttäät alan psykiatrisen sentterin pois Porsangista. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/ruijan-kveeniliitto-aukinainen-preevi-kvaaninkieliset-palvelut-havithaan/
Ruijankieli oon vaikea. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Ruijan kruunu antoi – kovan tappelun jälkhiin – kainun kielele statuksen omana kielenä vuona 2005, ja kainun kieltä koskee nyt kans Euroopan minoriteettikielisopimus, mikä anttaa oikkeuđen käyttäät ja rakenttaat ylös ommaa kieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Ruijan kväänimuseossa (Vadsø museum – Ruija kvenmuseum). http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Ruijassa oli samhaan laihiin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Ruijhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20Press%20Release%2C%20kvensk%2025.03.2011.pdf
Ruijhaan siirtynheet olthiin kans sepät maanpruukissa ja elläimittenpiossa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Ruijhaan siirtynheet olthiin tervetulheet maahan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Ruijhaan siirtynheet saathiin heiltä arvokasta tietoa Ruijasta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Ruijhaan siirtynheet vaikutethiin ympäristhöön monela eri tavala. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Ruokarikat… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Ruottista ja Norjasta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20Press%20Release%2C%20kvensk%2025.03.2011.pdf
Ryssänrieppa: http://www.kvensk.no/luonto/iivari.pdf
Ryssänrieppa tarttuu koukkhuun. http://www.kvensk.no/luonto/iivari.pdf
SITTE HIIRI LAUKKOI ITTESTI PESHÄÄN. http://www.kvensk.no/leikit/kissaiso.pdf
Saa kyssyyt sekä kvääniksi ja ruijaksi. http://www.kvenskinstitutt.no/
”Saamako istuut sinun sylissä?” http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
"Saamako, miksi met emmä saa oman kielen opetusta täälä Pyssyjoven koulussa?" http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
-Saanko maistaat? http://www.kvensk.no/kotielaimet/sarjakuva.html
Saatamako sitte löyttäät semmoisen variantin, joka olis hyvä kaikile? http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Saatama muka kaunistella. http://www.laronia.com/runo.html
Saatat lastata ittelesti nämät opettaajanopastukset pdf-formaatissa: http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
- Saattaako sinun syö’ä? http://www.kvensk.no/luonto/iivari.pdf
Saat tulla myötä vaikka et saatakhaan kväänii. http://www.kvenskinstitutt.no/
Saisinko mieki permisjuunin vuoðen, ette opiskela suomee – yleiskieltä? http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
-Saisinko mieki vähäisen maittoo? http://www.kvensk.no/kotielaimet/sarjakuva.html
Samala vaihetelhaan kokemuksii. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Samasta kuurtopostista annethaan kans prošektirahhaa toimhiin mikkä oon kuvvailtu postissa 70 Tilskudd til nasjonale minoriteter. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/institutti-saapi-pikkuisen-lissaa-rahhaa-vuona-2015/
Samhaan aikhaan met alama tekemhään semmoista grammatiikkiväršuunia, joka oon tarkoitettu kaikitten käytthöön, mutta eriliikaisesti sitä voi käyttää kouluissa ja kurseila. http://www.kvenskinstitutt.no/2011/08/status-kvaanin-kirjakielen-kehitystyossa-oonhan-meila-viela-kieli/
Samhaan aikhaan met tieđämä ette suomen kieli oon tärkkee meiđän krannimaan Suomen välisissä kontaktiissa. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Samhaan aikhaan oon kansanmuistelukset ja uskontohistooriat elänheet Pohjaskalotila kainulaisten, saamelaisten ja ruijalaisten välissä. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Samhaan aikhaan sie saatat kans kuunela kumppaaki konserttii livenä internetissä…. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/5/
Samhaan laihiin kruunun raja oon ollu päättämässä, missä kulkkee raja hollanin ja tyskän kielen välilä – ja siitä, missä kulkkee kielten raja Pohjaiskalotilla. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Sammaa juurta olleeva sana kainulainen taas näyttäis olleevan joukon oma vanhaa nimi ittele. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Sammeli sannoo: http://www.kvensk.no/saa/regler.html
Sanavaran rakentamista Kieliraati ei ole vielä ollenkhaan keriny hunteerata. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Sanoin Almale, että nyh heitämä hyvästit Ruijale ja panema syäle methään. https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/5943/index.html
Sanoma sitte niin! http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Sanotthiin, että ko meilä ei ole kirjakieltä, niin ei sitte voi julkaista mithään. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Sarjan kolmanessa osassa, Stiene fører til havet/Polvut vieđhään merele (1980) pääpersoona oon takasin Suomessa. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Sarromaa oon asunu Ruijassa kaksitoista vuotta. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Sauna oli Ruijhaan siirtynheille tärkeä paikka. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Sauna oon se, minkä ihmiset tunnethaan parhaiten näistä kulttuuriperintheistä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Saunassa mie puolesthaan ymmärän kaiken. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Se Kväntunet ei ole oikkee sana justhin tässä kielen ja kulttuurin revitaliseeramis- prosessissa. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Se Maiala. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Se alkkaa rukkoilemhaan kettuu: http://www.kvensk.no/luonto/varisja.pdf
Se alkoi 30 vuotta näinä päivinä, ko kolme pientä tytärtä tuli minun tykö friiminuutille ja kysythiin näin ette: http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Se antaa sulle mahollisuuen käyttää uuenaikaista teknologia syrjäkylissäkin, ja sen tähen moni tekkee työtä kotoa käsin. http://www.nordtromsportalen.no/bo.311667.fi.html
Se ei ole jokapäiväistä, ette juhlima grammatikin tähđen, mutta maanantaina 9. februaarikuuta tuli ulvos kainun grammatikki. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/2/
Se ei ole meininkinä tyhä ette selvittäät semmossii yksinkertaissii assiita niin ko jos joku puhhuu eli ymmärttää kieltä eli ei, mutta koko sen monimukkaisen tehtävän, mikä kielelä oon, niin ko ette kuljettaat myötä erilaissii symboolissii merkityksii ja kulttuuriarvoi. http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
Se, ette met saima työtelä Dagnyn kans, oon antanu meile paljon inspirašuunii työtelä kielitingassa, ja met halluuma vieđä etheenpäin meiđän yhtheistä tärkkeetä assiita. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Se hääty hihatat ja ajjaat poroila. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Seittemän vuotta elin kansan sylissä. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Se, jota kaikki nuoret pöläthiin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Se kohta jäipi siiheen, mutta mie olin niin paljon ajatellu jo sillon siitä ja olin päättäny, ette tämä oon oikheen, ette mie en antanu yli. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Sekretariaatti ei ole toiminu viimisen vuojen aikana. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%2C%20m%C3%B6%C3%B6ttireferaatti%2C%20styyrim%C3%B6%C3%B6tti%2006.01.09.pdf
Se, kunka hän tuopi ommii ajatuksii esile, tullee olemhaan meile esikuvana tulleevaisuuđessa. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/alf-nilsen-borsskog-saapi-kvaanin-litteratuuripalkinon/
Se kyllä tullee olemhaan hirmu iso assii, ko kaikki moderni terminologii vielä vailuu kainun kielestä. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Sekä viralinen ette privaatti sektori oon alkanheet koko joukon revitaliseeraamistoimii, ja sitä oon laitettu ylös usheemppii institusuunii, minkä meininkinä oon auttaat kainun kieltä ja kulttuurii etheenpäin. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Sekä virret ja laulut olthiin ushein suruliset, ja niitä laulethiin suurela antaumuksela. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Se loi toivheita ruasta ja vaphauesta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Se meinaa, ette kesäfeeriä alkoi juhanesaattona ja loppui ko haasiminen alkoi. http://www.kvenskinstitutt.no/
Se meni kuitenki muutampi vuosi ennen ko hän 1957 publiseerais ensi poeemikovon Sanger fra en tundra / Laului tunturista . http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Seminaari alkkaa 9. oktooperikuuta klo 10.20, ja sen heitethään perjantaina 10. oktooperikuuta klo 16. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Seminaarin kielenä pittää meiđän mielestä olla kainu eli skandinaavi. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Semmoiselle pitkäle ruijalaistunheelle kainulaisele, jonka kirjalinen kieli koko ijän oon ollu ruija, kaikkiin helppoin valinta oon ruijan kieli. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Semmoissiiko sie aijot? http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Sen jälkheen met otama vasthaan ihmisten kuvvii ja skannaama niitä. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/kevhaan-viimisen-museumikafean-pidethaan-maikuussa/
Sen jälkheen näytämä vanhoita Pyssyjoven kuvvii museon arkiivista. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/04/museokafea-kainun-institutissa/
Sen jälkhiin Aapo meni toisheen huonheesheen ja kopisti ovheen. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Sen jälkhiin ei yksikhään ole mithään kuullu Pahasta Amtmannista. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Sen jälkhiin ei yksikhään ole mithään kuulu Pahasta Amtmanista. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Sen jälkhiin ko Norja vuona 1999 ratifiseerasi Euroopparaatin Raamikonvensioonin kansalisten vähemistöjen suojelemisesta (Europarådets Rammekonvensjon om beskyttelse av nasjonale minoriteter i 1999), oon se velvolinen säilyttämhään ja kehittämhään kansalisten vähemistöjen kulttuuria. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/12/kiitoksia-kumpaaki-musikki-ja-kansaliset-minoriteetit/
Sen jälkhin ei yksikhän ole mithän kuulu Pahasta Amtmanista. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Sen järjestethään 6. desemperikuuta, ja paikka oon Ivar Aasen-tunet Ørstassa. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kielivuoden-2013-markeerinki-kvaanin-eli-kainun-kielen-grammatiikin-esitelhaan/
Sen kahen tunnin aikana, mitä met olima siinä istunheet, oli Maijala polttanu jo ainaki 20 tupakkia. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Sen lisäksi hänen isä oli syntyny Kaivuonossa, mutta hänen äiti tuli Yykeästä. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Sen met sitte viimeistelemä ja laitama institutin nettilaijale kaikitten käytthöön. http://www.kvenskinstitutt.no/2011/08/status-kvaanin-kirjakielen-kehitystyossa-oonhan-meila-viela-kieli/
Sen nimeksi met olema panheet ”Sinne mie jäin/Jeg ble igjen der.” http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Sen nimenä oon ”Heikun Anna Uslussa/Heikkus Anna i Oslo.” http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Sen oon Nilsen-Børsskog kirjoittannu, niin ko hän itte sannoo, omala Pyssyjoven dialektilla, minkä hän oon kotona oppinu omilta vanhiimiilta ja paikan assuujilta, ko oli kläppi. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Sen sijasta het ajelehithiin saarheen ja päästhiin lopuksi kuivale maale. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Sen sijhaan lapset ajetthiin bussila nelje miilaa, aivan uutheen koulumailmhaan Lemmijoven komuunisentterhiin. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Sen tieđon hän oli saanu kottoo Porsangissa ja kväänin sekä suomen kielen opinoista. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Sentterit järjestethään aktiviteettii lapsile, nuorile ja raavhaile. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/institutti-saapi-pikkuisen-lissaa-rahhaa-vuona-2015/
Sen tähen häätyy saaja vielä enämen resyrsia sen lisäksi, mitä komuuneila jo oon tätä varten. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%2C%20m%C3%B6%C3%B6ttireferaatti%2C%20styyrim%C3%B6%C3%B6tti%2006.01.09.pdf
Sen tähen jokku käänökset saattava muutamisti näkyä tyhä ruijaksi eli norjaksi. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/11/facebookin-kaytetyimat-sanat-kvaanin-eli-kainun-kielela/
Sen tähen komuuni halvaa, ette kulttuurikoulun nettilaita olis kolmela kielelä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Oversettelse%20Kvenske%20tiltak%20RVA%20PM%2011%2006%2009.pdf
Sen tähđen hallitus ehđoittaa ette lisäthään kuurttoo yhđelä miljoonalla kruunula. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/kmd-enamen-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Sen tähđen hänen saattaa sannoot kuuluvan sentraalieurooppalaisheen fototradišuunhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/
Sen tähđen kvääninkielisellä grammatiikilä oonki tärkkee rooli kväänin kielen reviraliseeringissä. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kielivuoden-2013-markeerinki-kvaanin-eli-kainun-kielen-grammatiikin-esitelhaan/
Sen tähđen met tarvittemma paikalisten ihmisten appuu, jotta saama enämen kuvvii ja tavaroita. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/kevhaan-viimisen-museumikafean-pidethaan-maikuussa/
Sen tähđen museumi tarvittee kylän väjeltä appuu jotta se sais enämen kuvvii ja tavaroita. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/03/museumikafea-pyssyjovessa/
Sentähđen oliki hänen romaanisarja niin vähän kiini realistisissa tapattumissa. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Sen tähđen oli tärkkee löyttäät kokkoovan ratkaisun. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Sen tähđen osan rahasta annethaan Omasvuonon kielisentterille ja Haltiin kväänisentterille. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/kmd-enamen-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Se näyttää yhđen niistä tiloista missä fiskarit muistelhaan yliluonnolisista tapattumistamistä het oon kuulheet, tahi omista kokemuksista. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Se oli ensi kerran ja met laitoima semmoisen maalin, että se oli helpommin niile toisile ko alethiin laittamhaan. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Se oli jo melkhein unheettunnu kainulaisten omasta kielestä, ja 1900-luvun viimi vuosikymmeninä alkoi kuulumhaan sannaa kvääni omala kielelä. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
- Se oli joulu vuona 1960. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/04/lemmijovessa-naytethaan-filmin-under-en-annen-himmel-6-5-klo-19/
Se oli jälkhiin keskipäivän. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Se oli kaunis kappee venet, kaunhiin ja paras venet, jonka minun äijini oli rakentannu. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Se oli kerran yks mies, joka meni väylhän kaloja pyytämhän. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kvenske-dialekter/dialektprover/
Se oliki siinä missä sie kuolit. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/02/met-olema-menettanheet-yhden-ystavan-muistosanat-alf-nilsen-borsskogile/
Se oli minun äiji. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Se oli pitkä matka. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Se oli syksy, ko Nilla lähti. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Se oli tässä kotona hänen isän ja äitin tykönä, ko mie tulin tänne. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Se oli vain niin sanottu norjaksi engangstilfelle, se piti tapattuut vain kerran, mutta mie sain. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Se on kyllä hän, mutta hän ei ole kotona nyt. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Se oon ekstrakuurto minkä annethaan kväänin kielele ja kulttuurille Kielivuotena 2013. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/07/kuurttoo-kvaanin-eli-kainun-kieli-ja-kulttuuriprosektiile/
Se oon fiini sää, lauha ja tyven. http://www.kvensk.no/aika/lesmer.html
Se oon issoin hauki, minkä Isojärvestä oon pyydetty, ja se oon valettelematon tosi. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Se oon joukon tähđelistä, ette oon matala kynnys kirjottaat Feisbuukin joukon laiđale. http://www.kvenskinstitutt.no/
Se oon jännittäävä ja innovatiivinen prosjekti minkä tet oletta aloitanheet. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Se oon kainun kielen ja kulttuurin elämän ja kuoleman kysymys. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Se oon kokopäiväinen opinto, kevväilä 30 opintopoengii ja syksylä 30 opintopoengii, yhtheensä 60 opintopoengii, mistä 40 oon kainun kieltä ja 20 kainun kulttuurii. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Se oon kvääniile eli niile jokka oon vähän kväänit eli niile jokka haluthaan anttaat kuurttoo kainulaisten minoriteettijoukole ja eriliikaisesti niile jokka haluthaan huuttaat koko mailmalle ette JOO, MIE OLEN KVÄÄNI! http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Se oon kyllä hän, mutta hän ei ole kotona nyt. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Se oon 1,2 miljoonaa kruunuu enämen ko vuona 2013. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Se oon tosi ette kväänin kieli oon uhattu kieli. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Se oon tähään saakka ollu Norsk senter for kvensk språk og kultur. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
– Se oon tämä Aapo taas naimareisula, sanoi isäntä tyttärelle. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Se oon viimiset 15 vuotta freistattu/pyritty saamhaan enämen rahhaa ette Ruijan Kaiku saattais/voisi tulla ulos / ilmestyä joka viikko. http://ruijan-kaiku.no/om-ruijan-kaiku-ruijan-kaijustaruijan-kaiusta/
Se oon vissiin harva kukka oon laittanheet niin ison jalkamerkin kainun histooriassa niinko sie, Alfi. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/02/met-olema-menettanheet-yhden-ystavan-muistosanat-alf-nilsen-borsskogile/
Se oon yksi ennen sinnuu Terje Aronsen saanu tämmösen permisjuunin, mutta sillon sanothiin näin, ette tämä ei ole mikhään semmonen, mikä anttaa presedenssii toisile. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Se saattaa kuulostaat paradoksilta ette hänen lapsuuđen kokemukset tulthiin teemoiksi hänen kokonhaansa viimisessä tehoksessa. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Se sanothaan ette «Piđä kielen keskelä suuta». http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Seuraava kielitingan kokkous piđethään 22.-23. marsikuuta Vesisaaressa. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Seuraava kokkous 2015 oon Lemmijovessa. http://finnmarksarkivene.no/?cat=185
Seuraava styyrimöötti oon 19. februaarikuuta kl 10.00 Kaarasjovela. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%2C%20m%C3%B6%C3%B6ttireferaatti%2C%20styyrim%C3%B6%C3%B6tti%2006.01.09.pdf
Se viralinen politiikka ette ruijan kieli oli se ainua mitä piti eđistäät, eli kauvon. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Se vähän riippuu siitä, että saamako rahhaa. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Se ystävyys on siinä, ko vaikka muistaa jonku. http://www.laronia.com/runo.html
Sie et ođottannu kethään. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/02/met-olema-menettanheet-yhden-ystavan-muistosanat-alf-nilsen-borsskogile/
Siehän tiät, ette silloisen systeemin mukhaan poimiijat annethiin kolmasosan marjoista Bullile. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Sie häyđyt osata kirjoittaat ja praattiit kväänii rohki hyvin. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/kvaanin-kielen-virka-kainun-institutissa/
Sieltä ei ole pitkäkhään matka syntymäpaikale. http://www.kvenskinstitutt.no/
Sieltä matkalaiset kyytitethiin venheelä Varenginvuonon yli Vesisaarheen. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Sielä Nilla häytyi olla monta vuotta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Sielä Nora Marie Ollila og Pål… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Sielä hän kävi kouluu ja asui internaatissa. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Sielä kaikki puhuthaan suomea. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Sielä mie halluun aina kođatella minun perheen. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Sielä mie olen työtely kuparipruukissa ja tienanu pikkusen lisätienestiä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Sielä niissä kylppee turisti ja toinenki. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Baden%20baden%20kvensk%20og%20samisk.pdf
Sielä oli maholista työtelä kruuvassa tahi kalanpyytövenheessä, ja sota ei ulettunnu sinne. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Sie löyvät enämen säädaattaa nettilaijalta yr.no. http://muonionlohiviikot.fi/saa/katkasuvanto/
Sie löyđät kirjat ’Ruijan suomalaisia’ ja ’Ruijan äärimmäisillä saarilla’ pdf-formaatissa ja… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Sie olet synnintekijä, mutta tyhä Jumala saattaa antaa sinule antheeksi. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Siiheen laihiin met tehemä tervaa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Siiheen laihiin ruottin, tanskan ja ruijan kielistä oon tullu eri kielii. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Siiheen tarvithaan paljon enämen ekonomista resurssii, ko mitä Ruijan kruunu vielä oon antanu. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Siihen met sitte aikkaa myöten laitama enämen informasuunii seminaarin ympäri. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Siihen saattaa alkkaat ilman tietämättä mithään kainun kielestä. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Siika saapi kans puhhuut: http://www.kvensk.no/luonto/kalloin.pdf
Siinä huomathiin ette kainun kieli oon kaikista tutkituista kielistä enniimitten vaarassa. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Siinä kävi kuitenki niin, ette Ulko-Prännän kohala nousi pohjais-vestasta kova tuuli. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvordan%20min%20oldefar%20kom%20og%20ble%20bofast%20i%20Brenna%2C%20kvensk.pdf
Siinä löyttyy vanhoita ja uuđemppiiki sannoi. http://www.kvenskinstitutt.no/
Siinä oon kans yksi tämmönen paikalinen osa, missä met nyt – ko meiltä kaikki rakennukset ja talot poltethiin 1944, tyskäläinen poltti – meillä on meininki rakenttaat uuðesti tämmösen pienen kväänitalon siiheen, ja se tullee sitte se paikalisosa, ja sitte näitten kahðen ystävyys- ja paikalistalon välile oon se se niin sanottu tähään saakka Norsk Senter for kvensk språk og kultur. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Siinä oon monta yliluonnolista muistelusta mikkä oon palmikoittunheet tosielämhään. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Siinä oon, niin ko jo varhemin sanoin, kuitenki yhtä tärkkeenä faktorina identiteetti. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Siinä saattavan tutkiijat, opettaajat, neuvoojat, kainunmiljöön ja kainun organisasuuniitten representantit ja muutki, jokka työtelhään kainun revitaliseeraamisen kans, muistela omasta työstä ja omista kokemuksista. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Siis , ethän jätä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/B%C3%B8rselv%20skole%2C%20Eth%C3%A4n%20j%C3%A4t%C3%A4.pdf
Siittä huolimatta ja sen tähen 'me' tähtäilhään eelheen'ki 'sillä-silimälä' tuone 'Horsmien' sekhaan. http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_08_01_archive.html
Siitä mie ole ylppee. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Siivet AS oon kans hunteerannu lapsii. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/07/kuurttoo-kvaanin-eli-kainun-kieli-ja-kulttuuriprosektiile/
Siivet AS saapi 100 000 kruunuu dokumentaarifilmin “Å hoppe før Wirkola” tekemisheen ja Ruijan kveeniliitto 100 000 kruunuu kvääninkielisseen teatteriprošekthiin Pohjais-Varengissa. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/01/500-000-kruunuu-kahtheen-kieliprosekthiin-kmd-departementista/
Siivet AS’ saapi 80 000 kruunuu dokumenttifilmhiin Under en annen himmel. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/kaksi-miljoonaa-kruunuu-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Siksi Arvid oli lainanu muorin vihrisen työhamheen navetan porstuusta – valetpuvuksi. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Siksi hän oonki uniikki norjalaisessa fotohistooriassa, ko siihen aikhaan harva fotograaffi työteli samala laila ko Kivijärvi. http://www.kvenskinstitutt.no/
Siksi moni assuu yhessä paikassa ja työskentellee toisessa. http://www.nordtromsportalen.no/bo.311667.fi.html
Silloin Pjörki tahtoi, ette ämmi lähtee heiđän myötä Ruotthiin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Silloin Pjörki tahtoi, että ämmi lähtee heiđän myötä Ruotthiin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Silloin hän muisteli tämän histoorian: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Silloin matkalaiset kiskothiin matkatavaroita reessä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Silloin mie hoksasin, ette faari pölkäsi enämen ko mie. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Silloin nimittäin opetusjohtaaja Terje Aronsen, eli Aaronin… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/
Silloin oli helpointa päästä perile täysinäisen reen kans. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Silloin sinne oon aina hyvä tulla. http://www.kvensk.no/paikannimet/26.pdf
Silloin teemana oon ruokatradišuuni ja metesiinikasvit. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kvaaniin-leikki-ja-musikkitradisuuni-neljanessa-memory-boxes-kokkouksessa-bulgariassa/
Sillon Pjörki tahtoi, ette ämmi lähtee heän myötä Ruotthiin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Sillon niitä Pukkisiltoja oli sielä usseita - vankka-tekosiaki. http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_08_01_archive.html
Sillon tullee ämmi sinne keittämhään kalan, tai pian keitämme sen kalan meren rannalla. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Sillä ei assiita lingvistisesti kattoissa ole suurta merkitystä, mikä dialekti oon kirjakielen pohjana. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Sillä ei kans ole grammatiikkii, minkä olis otettu ylheisesti käytthöön. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Sillä heiđän kieli oon muuttunu omhaan laihiin. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Sillä kainulaiset alethiin käskemhään häntä Pahaksi Amtmaniksi. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Sillä kainulaiset alethin käskemhän sen Pahaksi Amtmaniksi. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Sillä kainulaisten alfabetiseeraaminen ei pitäis olla vaikkee assii, kohan het tyhä saađhaan siiheen mahđolisuuđen ja heile järjestethään oman kielen alfabetiseeraamiskurssii. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Sillä kainun kielestä oon tullu yhđenlainen kirjalinen kieli. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Sillä kieltä häyttyy opettaat lapsile lastentarhaissa, koululaisile kouluissa ja studentiille universiteetissa, muutoin kieli kuolee, vaikka isovanhiimiitten sukupolvi kunka käyttäis ja kirjoittais heiđän ommaa varianttii, ilman ette het opetethaan sitä kläpiile. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Sillä ko, se oli tämä tasa, ko Euroopan Neuvoston kielicharterissa oon kolme tassaa, kolmas tasa anttaa ressyrssii säilyttämisheen ja kaikki tähään revitaliseriinkhiin, mutta Norjan valtakunta nosti vain meiðänkielen toisele tasale. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Sillä meinathaan ette sie häyđyt konsentreerata ette et tehe erheyttä. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Sillä mieki, ko aloin tekemhään oppimateriaalii, kainun kielissii tekstii ja kainun grammatiikkii Tromssan universiteetin studenttiita varten, perustin kielen Pyssyjoven dialekthiin. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Sillä oli ittellä piili, ja mie olin myötä. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Sillä oli ittelä piili, ja mie olin myötä. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Sillä oon hirmu tähđelinen, ette hän tunttee kielen tođesti omaksi kieleksi, muutoin hän ei ota sitä käytthöön. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Sillä purjettimallahan met siihen aikhaan kuljima. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Silläpä se jouttuu pienilä venetfiskarilla kovaksi ja pitkäksi talvi. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kvenske-dialekter/dialektprover/
Sinne ihmiset saađhaan tulla oppimhaan kunka haasithiin entisheen aikhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/
Sinne tuli paljon kauppamiehiä Tornionlaaksosta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Sinula oon nyt paikka minun syđämessä ja mie aijon muistaat sinnuu hyvvyyđellä ja rauhan, muistelusten ja kielen miehenä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/02/met-olema-menettanheet-yhden-ystavan-muistosanat-alf-nilsen-borsskogile/
Sinun nimi, sinun tieto, sinun rommaanit ja diktit elläävät sinun päiviin jälkhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/02/met-olema-menettanheet-yhden-ystavan-muistosanat-alf-nilsen-borsskogile/
Sinut palasiksi leikkaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/B%C3%B8rselv%20skole%2C%20Eth%C3%A4n%20j%C3%A4t%C3%A4.pdf
Sishään päässee ilman. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/institutin-kesanayttely-tiet-ruijhaan-vegen-til-ruija/
Sisäle met nyt aijoima, maksakhoon mitä makso. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Sisälä oli lämmin ja hyvä olla. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Sitte Aapo avasi kuffertin ja otti sieltä vaattheita. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Sitte Aapo pokkasi, otti kuffertin ja lähti. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Sitte Aimari alkkaa itkemhään. http://www.kvensk.no/paikannimet/26.pdf
Sitte Nilla lähti takasin Alattihoon. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Sitte Nilla lähti takasin Alattiishen. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Sitte hiiri laukkoi ittesti peshään. http://www.kvensk.no/leikit/kissa.pdf
Sitte ko met tulema maihin, niin met sytytämmä valkean. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Sitte ko tämä grammatiikkiväršuuni oon julkaistu, niin met olema tulheet jo sen verran pitkäle, ette kokonainen ja laajempi grammatiikki alkaa olla valmis. http://www.kvenskinstitutt.no/2011/08/status-kvaanin-kirjakielen-kehitystyossa-oonhan-meila-viela-kieli/
Sitte met paistama kallaa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Sitte mie ostan oman talon Ruijasta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Sitte minun veli ja hänen poika ja vaimo ja minun sisar tulthiin Oslosta. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Sitten Nilla lähti takaisin Alattihoon. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Sitte net aina sanoit, että ethän sie Simo suutu. https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/6467/index.html
Sitte oon kans niin, ette jokku vanhoista eteläisistä suomen dialektiista niin ko esimerkiksi suomen vestaeteläiset dialektit erothaan struktuurin puolesta enämpi suomen kirjakielestä ko kainun kieli tahi meänkieli. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Sitte oonki tillaa praattiit kväänii, tahi ruijjaa jos ei saata kväänii. http://www.kvenskinstitutt.no/
Sitte oon vielä seki, ette meänkielen ja kainun kielen dialektirajat ei ollenkhaan kulje pitkin kruununrajjaa mutta menhään rajjoin ylitte. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Sitte praamaa turska: http://www.kvensk.no/luonto/kalloin.pdf
Sitä ei kuitenkhaan ole vielä päätetty. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Sitä en olisi uskonu vielä, kun mie lähđin kotoa, että minun pittää hänen kohđata. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Sitä en olis uskonu vielä, ko mie lähđin kottoo, ette mie piđän hänen kohđatella. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Sitä maata eli allaa, mikä oli pohjaisessa Jäämeren rannala, kuttuthiin suomenkielelä Ruijaksi. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Sitä mie puhun, mutta en mie mithään suomee saata". http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Sjånesissä, likelä Sisä-Prännää. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Skogfinsk musem saapi 2 719 000 kruunuu, vuona 2013 museumi oon saanu 2,6 miljoonaa kruunuu. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Skriptin asenat netinlukijhaan ja se vaihettaa Facebookin norjan- eli ruijankieliset sanat kväänin kielele. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/11/facebookin-kaytetyimat-sanat-kvaanin-eli-kainun-kielela/
Snif mie itte ja sie! http://www.laronia.com/runo.html
Sofia, Ruijassa sie saatat tienata rahhaa, ostaa kankhaan ja ommela ittele uuen klenningin. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Sofia, kylläpä sulla oon fiini klenninki. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Sofie’s venninne / Sofien ystävä: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Solgunn Hesjevollin ”Solgunni muistelee / Solgunn forteller” (2014) presenteerathaan Porsangin Kulttuurinmuistopäivilä 2014. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Soma assii kans oon, ette nyt oon annettu ulvos kainun kielelä kaksi romaanii, jokka oon kirjoittannu pyssyjokilainen Alf Børsskog. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Sođan traumaattiset kokemukset, Finmarkun evakueerinki ja kväänikulttuurin hävviiminen sođan aikana ko tuiskalaiset poltethiin Finmarkun, oon jättäny syvän jäljen. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/ruijan-kveeniliitto-aukinainen-preevi-kvaaninkieliset-palvelut-havithaan/
Språkrådet jakkaa syksylä 2014 stipendin mastergraadistudentille tahi usseemalle prošektille missä tutkithaan kväänin kieltä, eriliikaisesti kväänin sanapuohii. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Staatinsekretäärinä minula oon vastuu kansalisista minoriteeteistä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Dep%20Raimo%20Valle%20tale%20Baaski%20020610%20rva%20kvensk.pdf
Stokholmissa eikä Uslussa. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Struktuurilta ja sanavaraltahan net oon hyvin likelä toinen toista. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Styyrinjohtaaja johtaa kansa regiuuniraatin mööttejä, § 6 sääntöjen mukhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/M%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%20Aviovaara%2006%2001%2009.pdf
Styyrinjäsenet väksläthiin ajatuksia tästä asiasta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%2C%20m%C3%B6%C3%B6ttireferaatti%2C%20styyrim%C3%B6%C3%B6tti%2006.01.09.pdf
Styyri päättää mööttiplaanin seuraavassa styyrimöötissä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%2C%20m%C3%B6%C3%B6ttireferaatti%2C%20styyrim%C3%B6%C3%B6tti%2006.01.09.pdf
Sulla on siis valinnanvarraa, ja ruuhkaliikennettä meillä ei ole misshään. http://www.nordtromsportalen.no/bo.311667.fi.html
Sunnuntaina jälkhiin keskipäivän ajethiin Raisista. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Sunnuntaina jälkhin keskipäivän ajethin Raisista. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Suokkaa minule lopuksi luvan olla vähäsen subjektiivinen. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Suomalaisessa lingvistiikassa oon tradittiinaalisesti kattottu, ette sekä kainun kieli ette Ruottin puolela puhuttu meänkieli oon suomen dialektiita, tarkemin sannoin peräpohjalaissii dialektiita. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Suomalais-ruottalainen rajaväyläkomisuuni perustethiin 1972. http://www.fsgk.se/Tornionjoki_esite_brosyyri_meankieli_opt.pdf
Suomen kielelä – ja sillä kans kainula – oon varhemin ollu oikhein huono status. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Suomen läpi pohjaisheen. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Suomesta, tulhaan kans leipomhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Suunile 70 ihmistä oli… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Suunitellun seminaari moolina oon kovota yhtheen erilaissii aktööriitä hunteeraamhaan ja koordineeraamhaan tulleevaa kainun revitaliseeraustyötä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
*Suurila-Joila* - sitä syöthiin Lohta. http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_06_01_archive.html
Suurin osa niistä, jokka siirythiin Ruijhaan, puhuthiin äitinkielenä suomea. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Syksylä 2013 aikkoo Kieliraati jakkaat 20 000 kruunun stipendin mastergraadistudentille tahi usseemalle prošektille jotka dokumenteerathaan kväänin kieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/5/
Syksylä 2012 alethaan uuđet kainun kielen ja kulttuurin opinot Tromssan universiteetissa, ja näistä tullee nyt fasta tarjous! http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Syksyn pohjaopetuksheen saatethaan ilmoittaat ittensä kaikki, joila oon opiskelukompetenssi. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Synsvalhiin ja siinä taas olthiin yön. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Synsvalhin ja siinä taas olthin vyön. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Syđämellisesti tervettulemaa! http://www.kvenskinstitutt.no/2014/03/museumikafea-pyssyjovessa/
Sætherin eestä, ko hän oon jo toinen representantti Máret Saran eestä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%20m%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%2028%2005%2010.pdf
TERVETTULEMAA • TERVETULOA • VELKOMMEN ! http://ruijan-kaiku.no/ota-kontaktii-yhteytta-%e2%80%a2-kontakt-oss/
Taas olema mistanheet yhen kväänikulttuurille… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Taas oon tietenki se, ette raja jakkaa samhaan dialektikontinuumhiin kuuluviita kielii, ja ette raja oon kans tärkkee identiteettifaktori. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Tahi hyvässä lykyssä tyhä sairastuisima vakavasti. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Tahi niin ko kirjailiija sen sannoo: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvordan%20min%20oldefar%20kom%20og%20ble%20bofast%20i%20Brenna%2C%20kvensk.pdf
Tahi sitte kumppaaki yhtäaikkaa. http://www.kvenskinstitutt.no/
Tai ennen ainaski ajethiin ja käythiin. http://www.laronia.com/runo.html
Tai minkäkon ämmi pitäis laulaat? http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Tai mistä vain, mutta jostaki. http://www.laronia.com/runo.html
– Taittaa sinula olla joku assii mielessä? http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Takana näkkyy Ekreän kylä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Takasin ei tule, siinä ei auta mikhään, sinne meni. http://www.laronia.com/runo.html
Talvela kuljethiin tavalisesti hihtamalla. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Tammukan vuoro oon ensin. http://www.kvensk.no/luonto/kalloin.pdf
Tammukka sannoo: http://www.kvensk.no/luonto/kalloin.pdf
TapaTTuu? http://www.kvenskinstitutt.no/wp-content/uploads/2012/06/Saminor-Infoskriv-kvensk.pdf
Tapattuma… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Tapattuma alkkaa… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Tapattuma alkkaa klo 18.00,… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/6/
Tapattuma alkkaa klo 18.00, ja silloin met otama vasthaan ihmisten kuvvii ja skannaama niitä. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/04/museokafea-kainun-institutissa/
Tapattuma alkkaa klo 19, ja silloin näytämä vanhoita Pyssyjoven kuvvii museon arkiivista. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/kevhaan-viimisen-museumikafean-pidethaan-maikuussa/
Tapattuman aikana Eira Söderholm ja Henry Osima esitelhään grammatiikin “Kainun kielen grammatiikki” . http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kielivuoden-2013-markeerinki-kvaanin-eli-kainun-kielen-grammatiikin-esitelhaan/
Tapattuman aloitethaan museumin arkiivin kuvakavalkaadila, jossa näytethään vanhoita ja uussii kuvvii Pyssyjovesta. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/03/museumikafea-pyssyjovessa/
Tapattuman alussa näytethään vanhoi kuvvii Pyssyjovesta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Vanhoi%20Pyssyjoven%20kuvvii%20pressemelding.pdf
Tapattumassa oli… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/5/
Tapaturmaa piđethään jokapäivälisenä. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Tarvithaan enämen toimii jotta saatethaan vahvistaat ja revitaliseerata kieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/kmd-enamen-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Taunusaarheen. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Teatteriesitys ”Kuka mie… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Teema oon digitaaliset muistelukset. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Tehđä yhtheistyötä silloin ko työtelhään eriliikaisen vaattiivan arkiivimateriaalin kans. http://finnmarksarkivene.no/?p=3052
Teksthiin oon otettu haamui vähän mistäki kainun dialektiista, kuitenki niin, ette kielessä oon vissit reekelit. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Tekstii valmistaissa olema kuitenki vähän kattonheet sitäki, ette kainun kielen dialektiitten eri sanavariantit – silloin ko niitä oon – tulhaan tekstiissä esile. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Tekstit oon sitte kaikki freistattu ”käänttäät” kuuđele variantile. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Terje Aronsen. https://fiu-vro.wikipedia.org/wiki/Kveeni_kiil
Terje Aronsen laulaa Jos voisin laulaat ko lintu voi. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Terje Aronsen näytti kuinka hänen… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Terje Tretnes lisäsi protokolhaan seuraavan: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%20m%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%2028%2005%2010.pdf
Terje mennee Kapperhiin. http://www.kvensk.no/paikannimet/pikkukaarina.pdf
Tervettulemaa! http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Kainun%20institutti%20kes%C3%A4n%C3%A4yttely%202011%20A%20%20Paulsen%20press.pdf
Tervettulemaa ensimäisen Kväänin litteratuuripalkinon jakamisheen! http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/alf-nilsen-borsskog-saapi-kvaanin-litteratuuripalkinon/
Tervettulemaa kattomhaan Anstein Mikkelsenin uuđen dokumentaarifilmin ”Under en annen himmel”. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/4/
Tervetuliaisilta on kohtaaminen jossa uuet kunnan asujat ja kunnan representantit kohtaavat. http://www.nordtromsportalen.no/velkomstkveld.323116.fi.html
Tervheys- ja elämäntapatutkimus Porsangissa! http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Tet oletta kväänit Silloin alkavat naurahaan minule. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Tet oletta nyt saanheet työkalun kieleneđistämisen avuksi, ja toivon ette monet tulevaisuuđessa tulhaan käyttämhään kielisentterin palveluksii. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Tiet Ruijhaan – Veiene til Ruija – Roads to Ruija: http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/oversettelser/
Tiettoo tervheys- ja elämäntapatutkimuksesta saatat lukkeet kans kväänin kielelä. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/5/
Tiettoo tästä tutkimuksesta saatat lukkeet kans kvääniksi. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/6/
Tiistai 6.januaarikuuta 2009, kl 13-14. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%2C%20m%C3%B6%C3%B6ttireferaatti%2C%20styyrim%C3%B6%C3%B6tti%2006.01.09.pdf
Tiistai 28.maikuuta 2010 kl 10.00. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%20m%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%2028%2005%2010.pdf
Tiistaina 5.maikuuta kl 11.00, tarkemin kokhoonkuttumispreivin mukhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/M%C3%B6%C3%B6ttiprotokolla%20Aviovaara%2006%2001%2009.pdf
Tila vaihettellee paikasta toisheen, mutta kohta yhtäkhään kläppii ei löyđy, joka oppis kainuu ensimäisenä kielenä kotona. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Tillaa mitä halluut, koska halluut ♥. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Toimituksessa oon yksi journalisti joka oon kans redaktööri / päätoimittaja. http://ruijan-kaiku.no/om-ruijan-kaiku-ruijan-kaijustaruijan-kaiusta/
Toinen mies muistelee Kraakkenista minkä hän kerran kohtais merelä. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Toinen probleemi oon kansa, ette net, jokka piian oltais tienheet vastauksii, ei piđä internettii. http://www.kvenskinstitutt.no/
Toinen probleemi oon se, ette kainun kieli oon ollu tyhä puhuttu kieli, ja ko sitä ei ole käytetty julkisesti, modernit sanat vailuthaan. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Toisena päivänä oon kans meininkinä ette käyttäät aikkaa erilaisten revitaliseeraamisprojektiitten tulosten ja produktiitten lansseeraamisheen ja esittelemisheen, eli sitte semmoishiin assiissiin ko kainun kielen grammatikki, elektroninen sanakirja ja elektroninen aikakirja. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Toisen päivän met olema ajatelheet käyttäät siihen, ette freistaama hoksata uussii konstii ette auttaat kainun revitaliseeraamisessa, ja kans hunteerata minkälainen strategii siinä työssä olis hyvä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Toiset olthiin maanviljoojitten poikia ja tyttäriä, joile ei ollu työtä kotona. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Toissapäivänä kävin soutelemesa tuola Järvelä. http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_08_01_archive.html
Toista räpylää se lämmittellee vuoron perhään tuola untuvien lämmösä. http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_10_01_archive.html
Toivomma ette sie triivastut meillä! http://www.nordtromsportalen.no/bo.311667.fi.html
Tolpit häyttyy ensin kolottaat ennen ko niitä saatethaan pittäät haasityössä. http://www.kvenskinstitutt.no/
Torele se oon tärkkee ette kaikin, jokka puhuthaan kväänin kieltä äitinkielenä, oon oikkeus puhhuut sillä laila, kunka het oon oppinheet. http://www.kvenskinstitutt.no/
Tore oon ilonen siitä, ette monet oon myötä kysymässä ja vastaamassa. http://www.kvenskinstitutt.no/
Tore oon kovonu sannoi ja kirjottannu net listhaan, minkä hän jakkaa nyt toisten kansa. http://www.kvenskinstitutt.no/
Tornionlaakshoon. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Tornionlaaksosta Tromsshaan ja Pohjais-Suomesta Varenkhiin, Finmarkkhuun. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20Press%20Release%2C%20kvensk%2025.03.2011.pdf
Tornionlaaksosta ja Pohjais-Suomesta siirtynheet olthiin kasunheet likelä jokia ja järviä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Torvald Keskitalo. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%2C%20m%C3%B6%C3%B6ttireferaatti%2C%20styyrim%C3%B6%C3%B6tti%2006.01.09.pdf
Totteuttaat hallitteevan säilyttämäplaanan ja kuorata Finmarkun privaattiarkiiviitten yhtheistyöplaanaa (muutokset työnjavossa ja uuđistamiset). http://finnmarksarkivene.no/?p=3052
Transkripeerattu dialektiteksti Etelä-Varengista. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Transkripeerattu dialektiteksti Raisista. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Trilogia olis pitäny olla Pohjas-Tromssan evakueerauksesta ja polttamisesta ja uuđestirakentamisesta jälkhiin sottaa. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Tromssan Fylkintinka kuuroo… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/
Tromssan Fylkintinka käsitteli kokkouksessa desemperikuussa assuujitten ehđoituksen ette nostethaan kväänin kielen statuksen. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/
Tromssan Fylkintinka päätti näin: http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/
Tromssan fylkinkomuuni tukkee kans tätä työtä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Dep%20Raimo%20Valle%20tale%20Baaski%20020610%20rva%20kvensk.pdf
Tromssan universiteetin suomen kielen professori Leena Niiranen esittellee konferansissa… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/4/
Tromssan universiteetti aikkoo lukuvuona 2015–2016 kokkeila kunka mentoriprogrami funkeeraa kainun oppimisessa. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/
Tromsshaan, kuttuthiin kvääniksi. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Trygve alko soutamhaan ja käski meän olla vaiti. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Trygve kopisti ovea kovasti ja huusi samala: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
- Tule, sinusta mie laitan ruokkaa vierhaile. http://www.kvensk.no/luonto/iivari.pdf
Tule tänne ja anna minule summa! http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
– Tule vain sisäle, kuului vastaus oven takkaa. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
”Tulkkaa tänne!” http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Tullee hetki, ko vanha saa lähteä. http://www.laronia.com/runo.html
Tulthiin Kirkolta. http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_07_01_archive.html
Tunnemako met tuota kaunista tytärtä? http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Tuohan lukkee isossa kirjassa. http://www.laronia.com/runo.html
– Tuolta tulen ja tuone oon menossa, viittoi Aapo. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
– Tuolta tulen ja tuone oon menossa, viittoi Aapo jos mihiinki suunthaan. http://www.kvensk.no/perhe/aapo.pdf
Tutkimatyö fokuseeraa tyhä muutamphiin valitthuin monikielishiin ihmistokkhiin, mutta myötä oon kuitenki niin paljon esimerkkii, ette representaarattuna oon kohta kaikki semmoiset olosijat, missä Euruupan kieliminoriteetit elethään (sitä oon olemassa pienemppii ja suuremppii ihmistokkii, oon vanhoita minoriteettiita ja uussii siirttyyjiitä, sitä oon pärjääviitä ja pärjäämättömiitä kielii ja semmossii kielii, mistä perustethaan ja mitä autethaan, ja semmoissii kielii, mistä ei perusteta ja mitä ei auteta). http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
Tutkimuksen resultaatit oon kuitenki ylheiset: niitten avula saatethaan eđesauttaat monikielisyyđen tutkimista ja niistä oon kans kielipuliittista appuu, ko freistathaan säilyttäät ihmistokkiin monikielisyyttä eri paikoissa, sekä Euruupassa ette muuvala. http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
Tuuli tyhä ylty, ja sitte nousi kunnon lumitormi. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Tyhä rikkhaila oli rahhaa hevosheen tahi laikkoporhoon. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Tykkäätkö sie saunoa? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Tyskäläiset poltethiin. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Tyttäret vastathiin: http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Työ mitä tehđhään täälä Isovuonossa, oon tässä assiissa oikheen tärkkee. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Työpajassa ja teatteriesityksessä olthiin myötä kvääninuoret ja karjalaiset nuoret. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Työtelemmä ensimäisen työpajan tulosten kans etheenpäin. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/11/kieliraati-jarjestaa-minoriteettikielipaivan-oslossa-26-novemperikuuta/
TÄSSÄ OON MINUN PERET. http://www.kvensk.no/perhe/oppgavp.pdf
Tähän laihiin Anna itte muisteli jälkhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Tähän laihin Anna itte muistelee siittä tappauksesta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Tähän laihin kuvvailee filmintekkiijä Anstein Mikkelsen uutta filmii. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/04/lemmijovessa-naytethaan-filmin-under-en-annen-himmel-6-5-klo-19/
Tähän laithaan tekkee hän kväänin sanoista kysymyksii joihin jäsenet saađhaan freistata vastata. http://www.kvenskinstitutt.no/
Tähään asti kainun kielelä oon annettu ulos kirjoituksii tyhä Porsangin dialektilla, tarkemin sannoin Pyssyjoven dialektilla. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Tähään laihiin Anna itte muistelee siitä tappauksesta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Tähään mie kuitenki jäin. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Tällä kerrala heiđän vajelus oon Pohjas-Tromsshaan päin. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Tällä kerttaa oli… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/5/
Tällä poeemila Kristiansen näyttää ette hän oli tosi sanarauttii. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Tällä sivula saapi jokhainen kyssyyt niin paljon ko halluu. http://www.kvenskinstitutt.no/
Tällä tavalla Anna itte muistelee siitä tappauksesta. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/heikunannauslussa.pdf
Tämmöinen on se muistelus Lannan Nillasta: http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Tämmöinen oon se muistelus Lannan Nillasta: http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Tämmöinen yksi yhtheinen kirjakieli oli mahđolinen sillä, ette saamelaiset olthiin jo kauvoin ennen organiseeranheet ittensä yhtheishiin seurhoin ja yhđistykshiin, ja sillä heilä oli kans melkhein yhtheinen identiteetti. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Tämmönen oon se muistelus Lannan Nillasta: http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Tämä ei ole hyvä kvääniile, jokka tarvithaan hoittoo. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/ruijan-kveeniliitto-aukinainen-preevi-kvaaninkieliset-palvelut-havithaan/
-Tämä ei ole kova sää. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Tämä freistaa kostaat yhđele miehele joka oon ollu paha hänele ja hyökkää hänen pääle veittelä, mutta kosto ei onnistu ja Anna-Kreetan fangithaan. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Tämä kokkous oon jatkoo dialogikokkoukselle, minkä Kielitinka järjesti Tromssassa ennen jouluu. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/monta-kohattelluu-kielitingan-kokkouksessa/
Tämä konferansi oon yksi niistä tapattumista, joila markeerathaan Kielivuotta 2013. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/08/konferansi-kvaanikulttuuri-ja-kvaaninkainun-ja-suomen-kieli-lastentarhaasta-tyoelamhaan-vesisaaressa-30-09-01-10/
Tämä koski eriliikaisesti yksinäisiä vaimoja, joila oli lapsia. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Tämä meinaa sitä ette vuona 2015 kväänitoimet saađhaan miljoona kruunuu enämen rahhaa. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/kmd-enamen-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Tämän artikkelin oon kirjoitettu sillä kainun kielelä, mitä Tromssan universiteetin kainun kielen studentit oon heiđän opinnoissa oppinheet. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Tämän het annethaan kans vuona 2014. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Tämän jälkhiin aikova kielitinka ja institutti työtelä kvääninkielisten sanoitten kans, eli sananrakenuksen ja sanapuohin kans. http://www.kvenskinstitutt.no/2011/08/status-kvaanin-kirjakielen-kehitystyossa-oonhan-meila-viela-kieli/
Tämän jälkhiin mie lupasin itteleni, ette mie en koskhaan työtelis merelä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvorfor%20far%20min%20ble%20landkrabbe%2C%20kvensk.pdf
Tämän kirjakielen otethiin yhtä aikkaa käytthöön kaikissa kolmessa maassa, ja siitä tuli hopusti yhtheinen koulun ja massamedian kieli. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Tämän kuvan Maija-Leena tallensi sielä josaki *Pukki-Sillan* kupheesa... http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_06_01_archive.html
Tämän laiđan kautta saat tiettoo kunka assiit saatethaan sannoot kväänin kielelä, ko kaikkii sannoi ei löyđy vielä digitaalisesta sanakirjasta. http://www.kvenskinstitutt.no/
Tämän omistajat oon Nordavis AS (66 %) ja Norske Kveners Forbund – Ruijan kveeniliitto (34%). http://ruijan-kaiku.no/om-ruijan-kaiku-ruijan-kaijustaruijan-kaiusta/
Tämän työkalun avula saattaa sitte analyseerata tilloi, mihiin kuuluu a. kielelinen monihaamuisuus, b. kunka erilaissii välittääjäkielii käytethään eri tiloissa, c. kysymykset kieliin pärjäämiskyvystä, säilymisestä ja uhanalaisuuđesta. http://www.eldia-project.org/index.php/2013-04-11-14-30-59/eldia/2013-03-22-11-33-41/360-intro-fkv
Tämän vuođen aikana oon hallitus päättäny anttaat 250 000 kruunuu lisäkuurttoo kväänin kieli- ja kulttuurityöhön. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/5/
Tämä oli ensi syksy ko mie olin opettaajana – lärerinä – koulumiehenä Pyssyjovessa ja sinä syksynä kans alkoi saamen kielen opetus. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Tämä oon kanssoinvälinen prošekti, mikä oon kestäny kaks… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Tämä oon 180 000 kruunuu enämen ko vuona 2013. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Tämä oon muistelus Mathias Kåvenista, joka oli ensimäinen asukas Lemmijoven alala. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvordan%20min%20oldefar%20kom%20og%20ble%20bofast%20i%20Brenna%2C%20kvensk.pdf
Tämä oon ollu maholista vähemistökielitten käänösprošektin avula. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/11/facebookin-kaytetyimat-sanat-kvaanin-eli-kainun-kielela/
Tämä oon tärkkee siksi… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Tämä oon viiminen kokkous yhđessä Eira Söderholmin kans, jossa käsitelhään kväänin kielen grammatiikkii. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/5/
Tämä oon yhtheistyö Haltiin Kväänikulttuurisentterin, Kainun institutin,… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/5/
Tämä romaani oon sarjan romanttisiin osa. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Tämä tradisuuni ellää vieläki Pohjas-Ruijassa. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Tämä varieteetti oon likelä Porsangissa käytettyy kieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kirjakielialternatiiviita/
Tämä vihkonen käsittellee pääasiassa elämää merelä, venheitä ja kalastusta 1800-luvula. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Havets%20helter%2C%20Forord%2C%20kvensk.pdf
Tänäki vuona lastentarhaan lapset käythiin Kainun institutissa. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Tänä talvena mie en ole kyllä suuttunukhaan ennää. https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/6467/index.html
Tänä vuona NRK kans noteerasi sen. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Tänä vuona Nilsen-Børsskog oon antanu ulos jo toisenki romaanin, mikä oon jatkoo hänen ensimäisele kirjale. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Tänä vuona sitä oon lisätty, ja se oon nyt 450 000 kruunuu. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/02/kaksi-miljoonaa-kruunuu-kvaanin-kielele-ja-kulttuurille/
Tärkkee oon kansa se, ette jäsenet tohđithaan kirjottaat, vaikka ei saatetakhaan kaikkii kirjotusreekeliitä. http://www.kvenskinstitutt.no/
Tärkkein olis, ette kainulaiset tultais alfabetiseeratuksi omassa kielessä, niin ette het saatettais kirjoittaat heiđän ommaa varianttii. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Tässä artikkelissa mie kirjoitan siitä, tarvithaanko kainun kielele oma kirjakieli, minkälainen se sitte pitäis olla ja kunka sitä olhaan tekemässä. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Tässä häyđymä selvittäät, minkälaissii resurssiita ja minkälaista kompetenssii eri aktööriilä oon, ja kunka net saattava auttaat kainun kielen ja kulttuurin tilan parantamisessa tulleevina vuosina. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Tässä kieliraati oon enniimitten hunteerannu kielen struktuurii. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Tässä kylässä ei ole ko yhđelä miehelä muturiseitta; muila ei ole ko pienet, aukkeet venheet. http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/kvenske-dialekter/dialektprover/
Tässä meänkielelä meinathaan sitä Väylänvarren varianttii, joka oon ollu enniitten käytössä, ko meänkieltä oon kirjoitettu ja johoon olemassaolleevat meänkielen grammatiikit perustuthaan. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Tässä olen työn tehny, tässä olen minun lapset kasuttannu. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Tässä oon minun peret. http://www.kvensk.no/perhe/sporsmal.pdf
Tässä preevissä saat kysymyspaperin. http://www.kvenskinstitutt.no/wp-content/uploads/2012/06/Saminor-Infoskriv-kvensk.pdf
Tässä romaanisarjan osassa oon paljon mystissii elementtii. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Tässä romaanissa Heikki oon Vadsössä, tahi Vesisaaressa niin ko se oon kainuksi. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Tässä työssä ei Dagny voi olla enhään myötä, mutta met tieđämä, ette hän iloitti ko sai käyttäät ommaa kompetanssii kans tässä työssä. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/muistosanat-dagny-nanna-olsenille/
Tästä oon vanhukset kuolheet ja met olema hoitanheet net kaunhiisti hauthaan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Tästä oon vanhukset kuolheet ja olema hoitanheet net kaunhiisti hauthaan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Tästä oon vanhukset kuolhet ja olema hoitanhet net kaunhisti hauthan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Tästä oorningista annethaan kans kuurttoo Omasvuonon kielikeskuksen, Haltiin kväänisentterin ja Ruijan Kaiku –aviisin toiminthaan. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/10/staatinbudsetissa-suuri-lissays-kvaanin-kuurto-oorninkhiin/
Tästä saađhaan Omasvuonon kielisentteri ja Haltiin kväänisentteri rahhaa omhiin toimhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/10/institutti-saapi-pikkuisen-lissaa-rahhaa-vuona-2015/
Tästä seminaarista oon kiini tähän saakka puhuttu tyhä niissä TU:n faakimijöissä, mikkä ylipuolelala oon mainittu. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/06/seminaari-kainun-kielen-revitaliseeraamisen-ympari-9-10-oktooperikuuta-2014-tu-ruijan-arktinen-universiteetissa/
Tätä varten tarvithaan kainun kielele yhtheisen kirjakielen. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
Täähäänäki päivhään asti tunnen ette epäonnistun usheen saamen ja suomen kielessä. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Täälä Pyssyjovessa löyttyy paljon muisteluksii siitä, kunka väkkevät ihmiset olthiin ko tehthiin ruumhiintyötä pitkät päivät. http://www.kvenskinstitutt.no/
- Täälähän sattaa vettä! http://www.kvensk.no/saa/anttu.pdf
“Täälä, – ja pikkusen tuolaki..” http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Kainun%20institutti%20kes%C3%A4n%C3%A4yttely%202011%20A%20%20Paulsen%20press.pdf
Tääpänä ei haasita niin ko entisheen aikhaan – nyt traktori tekkee ruumhiintyötä ja laittaa niin käskettyi ”traktorinmunnii”, asso heinät pakathaan plastikkhiin. http://www.kvenskinstitutt.no/
Tääpänä met käymä museossa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Tääpänä met leivoma leipää. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Tääpänä mie menen naimishiin Vesisaaressa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
- Tääpänä oon 26. http://www.kvensk.no/aika/tidsuttrykk.pdf
Tääpänä oon jo jonku verran kvääninkielistä kirjalista tekstii, mutta pääassiissa kvääni oon yhä puhuttu kieli. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/11/kielivuoden-2013-markeerinki-kvaanin-eli-kainun-kielen-grammatiikin-esitelhaan/
Töittelen vuojen, sitten meniin Kaarasjokheen. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen sielä ollu meren rannasa. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/sinnetmiejain.pdf
Usheemilla Pohjastromssalaisila oon likheinen suhđet tähään runhoon. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Usheet näistä muisteluksista mitä Kristiansen kuvvailee hänen romaaniissa, oon säilynheet tradisuunisena materiaalina Pohjas-Tromssassa nykyaikhaan asti. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Usheila suvuila oon jopa ruijalainen, kainulainen ja saamelainen tausta. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/apning-av-storfjord-spraksenter/id593500/
Usheinhan oon justhiin siiheen laihiin, ette kruununraja oon samala kieliraja. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Ushein hän luki suomalaista pipliaa kotona. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Uskoma ette saama hyvvii ehđotuksii. http://site.uit.no/ubkvensk/files/2014/06/Kvenseminar_hausten_2014_1_ymp%C3%A4ripreevi.pdf
Uskotko sie Jumalhaan? http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Usseimat kuljethiin jalan ja kannethiin itte matkatavaran. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Uuet laulut-konsertin 2010 laulutekstejä: http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/oversettelser/
Uuet laulut-musiikkiprojektin 2012 laulutekstejä: http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/oversettelser/
Uuet laulut-yhtheiskonsertin järjestethään 20. maikuuta klo 14 Lemmijoven kulttuurisalissa. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/05/uuet-laulut-yhtheiskonsertti-lemmijovessa-20-5-uuet-laulut-felleskonsert-i-lakselv-20-5/
Uuet laulut-yhtheiskonsertti Lemmijovessa 20.5. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/05/uuet-laulut-yhtheiskonsertti-lemmijovessa-20-5-uuet-laulut-felleskonsert-i-lakselv-20-5/
Uuni on lämmilä - 200 asteesheen...! http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_06_01_archive.html
Uusi janturi alkkaa keskiyölä. http://www.kvensk.no/aika/tidsuttrykk.pdf
VENET MATKALA UHRIKIVVIIN KRISTOFFER JA LALLA TYKÖ 1960-LUVULA. http://www.kvenskinstitutt.no/2014/03/museumikafea-pyssyjovessa/
Vahvistaat aarkiivifaakilista tiettoo ja tieđonsiirtämistä silloin ko se koskee oorninkkii ja katalogiseerinkkii. http://finnmarksarkivene.no/?p=3052
Vaikka kirjailiija oli syntyny Finmarkussa, hänen kuitenki laskethaan kaivuonolaiseksi. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Vaikka kuinka teki kippeetä, se itkeet ei passanu keskelä kumppaniitten tokkaa. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Vaikka oli kuutama, niin se oli välistä huono sikti, sillä ulkona oli kova tuuli ja lumisajet. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Historier%20fra%20sj%C3%B8en%20fortalt%20av%20Tormod%20Larsen%2C%20kvensk.pdf
Vaikka yhtheissii intressiitä olis vaikka kunka paljon, vielä kainulaisilta ja meänkielisiltä vailuthaan semmoiset yhtheiset yhđistykset, jokka saatettais yhtheisesti päättäät näitten joukkoin assiista. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/3/
Vaimot olthiin harjaantunheet työtelemhään yhessä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Valitan itte ittele. http://www.laronia.com/runo.html
Valittemma semmoissii kielen struktuurimuottoi, jokka oon yhtheissii eri dialektiille, ja sitte lisäksi käytethään eri dialektiitten vierimuottoi. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/5/
*Vanha Kuvvailee Vielä Vanhoila'ki* - lähikuvvailemishiin....! http://eskoalamaunu.blogspot.fi/2010_07_01_archive.html
Vanhiimat tieđot kainulaisista oon 800-luvulta, ko hologalantilainen Ottar muisteli Englanin kuningas Alfredille hänen matkoista pohjaisheen ja kunka hän sielä oli kohđatellu Cwenas, jokka karistethiin pohjanmiesten pääle yli Kielhaan, ja toisinpäin. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Vanhiimet pöläthään… http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Vappaa - aja lasa Erik luki kaikkia, minkä vain käshiinsä sai. http://erikwahlberg.se/om-erik-wahlberg/esa-kannala.html
Varenginvuonole ja hukkuisimma. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Han%20Maiala%2C%20kvensk.pdf
Varis lähti lentämhään, eikä ollu hättää mithään ja huusi kovin: http://www.kvensk.no/luonto/varisja.pdf
Vasthaanpanniijitten ja virkamiesten välinen konflikti loppui traagisesti, pappi ja lensmanni menetethiin hengen. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Venet oon nyt Kieruan haminassa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Venet oon ollu Pohjais-Tromssan museon hallussa, jossa sitä käytethiin välittämhään merisaamen kulttuuria. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/kveeni_kalenteri_2011_net.pdf
Venetvalkamaalta Isojärvelle oon tyhä kaheksan kilomeetterii ja joki oon vallan vaakasuora ja virraton. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Venäläiset tutkiijat sanothaan, ette maitovalhaila oon oma kieli, millä het kommuniseerathaan. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Kainun%20institutti%20Mauno%20maitovalas%20Handout%2023%2006%2010%20kvensk.pdf
Veripröövin säilytethään Tromssan universiteetissa nk. http://www.kvenskinstitutt.no/wp-content/uploads/2012/06/Saminor-Infoskriv-kvensk.pdf
Vesisaaressa, Porsangissa, Alattiossa, Naavuonossa, Raisissa, Kaivuonossa, Yykeänperässä, Tromssassa ja Uslussa. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
Vesisaaressa mie suolin kaloja ja henkastan niitä kuivumhaan jotta net säilyttäis pitkhään. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Vesisaaressa pääpersoona kohtaa Anna-Kreetan, köyhän tyttären joka assuu kammissa Vesisaaren ulkopuolela. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Vielä ei kuitenkhaan saata sannoot, ette tulleeko kainun kieli elämhään. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Vielä tämä tekkee sen, ette toisen dialekti kuuluu ouđomalta ko se oonkhaan, ko ei ole harjaanuttu kuulemhaan toinen toisen kieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/4/
Vierhaat olthiin alkanu pölkkääm¬hään, ette tormi saattais hävittäät huonheita. http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Viikossa oon seittemän päivää. http://www.kvensk.no/aika/tidsuttrykk.pdf
Viimen fasta tarjous kainun kielessä ja kulttuurissa! http://www.kvenskinstitutt.no/2012/04/viimen-fasta-tarjous-kainun-kielessa-ja-kulttuurissa-endelig-fast-tilbud-i-kvensk-sprak-og-kultur/
Viimen hän jättää perheen ja hävvii merele. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Viimen hän tuli Kööpenhaminhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Viimen hään tuli Kööpenhaminhaan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Viimenki kväänin kielissii produktiita Spreadshirtissä! http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/2/
Viimen olema saanheet kväänin kielen oppikirjoi, yhđeksen vuotta sen jälkhiin ko kväänin kielestä tuli viralinen kieli. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/3/
Viimen se tuli Kööpenhaminhan. http://www.kvenskinstitutt.no/beta/sites/default/files/muisteluslannannillastaeli.pdf
Viimi aikoina oonki alettu uuđesti käyttämhään vanhaata kainu-sannaa, ja tänä vuona käythöön vihitty Kainun institutti oon ottanu sen myötä institutin nimheen. http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/
Viimi vuona mie autoin issää mettätöissä. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Viiđes “Memory boxes” -kokkous oli Lublinissa Polenissa 26.-30.3.2014. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/nyheter/kvaani-nyheter/page/4/
Virsissä oli uskonollinen sisälys, ko laulut puolesthaan muistelthiin ushein onnettomasta rakhauesta. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Voi kauheeta! http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Voin pahasti kans sannoot. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/B%C3%B8rselv%20skole%2C%20Eth%C3%A4n%20j%C3%A4t%C3%A4.pdf
Voi, se kyllä oli kova tormi! http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni
Vuen 1890 jälkhiin alko mettäpruuki kehittymhään. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Vuona 2005 Ruijan kruunu antoi sille oman kielen statuksen – kiini siiheen vuotheen asti sitä oli piđetty tyhä yhtenä suomen kielen dialektiista. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Vuona 1991 hän kuoli syđäninfarkthiin Kyproksella. http://www.kvenskinstitutt.no/
Vuona 1971 oli hän ensi fotograaffina myötä Syysnäyttelyssä, mikä oli oikhein iso tapattuma. http://www.kvenskinstitutt.no/
Vuosimuisteluksessa muistelhaan lyhykäisesti institutin työstä vuođen… http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/3/
Vuosi 2013 oon kansalinen kielivuosi. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/page/5/
Vuotta jälkhiin tuli Den salte åkeren/Suolanen pelto , mikä oon romaanisarjan toinen osa. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
Vuođen 2007 alusta tuli Kainun institutti Porsangin Pyssyjovessa täytheen käynthiin. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/
Välilä ilottomassa ja valottomassa helvetissä. http://www.laronia.com/runo.html
Yhtheistä heilä oon se ette kaikila oon jotaki muistelemista mereltä. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Yhtä kieltä. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Yksi assii oon tietenki raja, se ette nämät kansanjoukot kuuluthaan eri kruunuin alle. http://www.kvenskinstitutt.no/eget-sprakarbeid/et-nytt-skriftsprak-blir-til/kainun-kielele-oma-kirjakieli/2/
Yksi haastattelu oon ruijaksi ja nelje kvääniksi. http://www.kvenskinstitutt.no/2013/05/onnistunnu-memory-boxes-kokkous-reggio-di-calabriassa-italiassa/
Yksin sen kanssa, kuka ja mitä olet. http://www.laronia.com/runo.html
Yksi vuosi saatto olla pahempi ko toinen. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Yksiääninen päätös: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Aviovaara%2C%20m%C3%B6%C3%B6ttireferaatti%2C%20styyrim%C3%B6%C3%B6tti%2006.01.09.pdf
Yliluonnoliset tapattumat näytethään olleevan osa heiđän tođelisuuđesta. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/2/
Yykeänperhään, tahi suorhaan pohjaisheen kohti Kautokeinoa ja Alattiota. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Tiet%20Ruijhaan%2C%20kvensk%20tekst%2026.11.2010.pdf
Yölä, ko het olthiin matkala fästinpiosta kothiin, sano Hildur, ette hän kuulee mereltä huutoa. http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Historier%20fra%20sj%C3%B8en%20fortalt%20av%20Tormod%20Larsen%2C%20kvensk.pdf
1970 hän publiseerais dokumentaarin, Korstog mot Kautokeino / Ristimatka Koutokeinoo vasten, 1850-luvun saamelaisvasthaanpanosta. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
1970- ja 1980-luvula oli nimittäin Pohjas-Ruijassa litteratuuriaikakausi ko ođotethiin ette romaanit olis pitäny kirjottaat niin ko realistiset tapattumat. http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
15. januaarikuuta 2016 saatethiin kväänit ensi kerttaa kuula ko Ruijan kveeniliiton johtaaja saarnaa kvääniksi. http://www.kvenskinstitutt.no/
16. marsikuuta 2015. http://ruijan-kaiku.no/category/leder/
16. marsikuuta 2015 Kväänin kansan päivänä, Pyssyjoki Porsangin komuunissa oli tärkkee paikka kväänile. http://www.kvenskinstitutt.no/arkisto/smanytt/kvaani-smanytt/
2. septemberikuuta 2015 käythiin Kainun institutissa suomalainen ambassadööri Erik Lundberg ja riikinantikvaari Jörn Holme. http://www.kvenskinstitutt.no/
1978 tuli ulos Svanevinger i Nord/Joukhaisen siivet Pohjasessa , ensiosa romaanisarjasta Kornet og fiskene/Jyvä ja kalat . http://www.kvenskinstitutt.no/kultur/kvensk-litteratur/idar-kristiansen/
1700 tulthin. http://www.suonttavaara.se/dokument/Forsok%20till%20historisk%20sammandrag.html
1,5 vuotta aikkaa alkoi hän itte oppiit lukemhaan ja kirjottamhaan ommaa äitinkieltä. http://www.kvenskinstitutt.no/
50 vuotta vanhaa, ja se oon suunile samanlainen ko muistelus "Miksi minun faarista tuli maarieppa". http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Fortellinger%20fra%20Finnmark%2C%20Hvordan%20min%20oldefar%20kom%20og%20ble%20bofast%20i%20Brenna%2C%20kvensk.pdf
Äitile oli koivumahlaa kanisteri täynä ja purkilinen uunihiiliä. https://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/5943/index.html
Äiti vielä, met pesimä eilen isän kans ikkunat sen kothiin. http://www.laronia.com/runo.html
Ämmi ja äiji oon poissa, mutta kartano seisoo. http://www.finsk.no/index.php/fi/?id=219
Ämmiki lähttee myötä sillon. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Ämmi oppi ruijjaa eli norjjaa samhaan aikhaan ko Janne itte oli oppimassa sitä koulussa. http://www.kvenskinstitutt.no/
Ämmi voi olla karfhu. http://www.finsk.no/index.php/fi/norja/finnmarkku/porsanki
Öystä-variantti oon likempänä Varengin dialektejä ja vesta-variantti likempänä Porsangin ja Raisin dialektejä. http://www.kvenskinstitutt.no/2012/12/tulisielut-tyossa/
